Maatalousyrittäjän keskiansio on 7€/tunti ja omalle pääomalle kertyy 1,6% tuotto
Maatalousyrittäjän työtunnille on viime vuosina jäänyt palkkaa 7 euroa ja omalle pääomalle korkoa 1,6 prosenttia. Mediaaniansiot ovat tätä pienempiä selviää Luonnovarakeskuksen (Luke) suhdannekatsauksesta.
Maatilojen suhteellinen velkaantuneisuus on 2000-luvulla kohonnut lähes 90 prosenttiin. Kehityksen suunta on huolestuttava, sillä yksikkökoon kasvu sitoo yhä lisää velkapääomaa. Samanaikaisesti tuottajahinnat nousevat vain hitaasti ja kustannusten kasvu syö tulosta ja kannattavuuden edellytyksiä. Maatilojen kustannukset ovat tuottoihin nähden varsin suuret. Yrittäjätulo reagoi voimakkaasti kustannusmuutoksiin. Jos kaikki kustannukset kasvavat yhden prosentin, maatilojen keskimääräisestä yrittäjätulosta leikkautuu lähes yhdeksän prosenttia.
Maatilat erikoistuvat, tilamäärä vähenee, tuotanto pysyy ennallaan
Suomessa oli vuonna 2020 noin 45 400 maatalous- ja puutarhayritystä mikä on 1 400 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tilamäärän vähenemisellä ei kuitenkaan ole ollut merkittävää vaikutusta tuotannon määrään. Lopettavien tilojen pellot ovat siirtyneet jatkaville tiloille, ja kotieläintilojen yksikkökoko on kasvanut.
Tilat ovat erikoistuneet ja kasvattaneet tuotantoaan. Esimerkiksi lihantuotanto on lisääntynyt 2000-luvulla, vaikka kotieläintilojen määrä on vähentynyt. Samoin maidontuotanto on vähentynyt vain muutamia prosentteja, vaikka maitotiloja on lähes puolet vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten ja lypsylehmienkin määrä on vähentynyt 2000-luvulla yli neljänneksen. Yhdistelmätilojen osuus on vähentynyt kaikissa kotieläintalouden tuotantosuunnissa.
Turpeelle etsitään kuumeisesti korvaajia
Energiaturpeen käytön vähentyessä myös maatilojen energia- ja kuivikekäyttö muuttuvat ja vaikutukset heijastuvat maataloustuotannon ohella myös puutarhatalouteen ja erityisesti kasvihuonetuotantoon. Muutokset energian kulutuksessa eivät todennäköisesti kuitenkaan merkittävästi heikennä maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä Suomessa. Kasvualustana käytettävän pintaturpeen hinta kuitenkin nousee, ja sitä kautta paine löytää turvetta korvaavia ratkaisuja kasvaa.
Turpeella on runsaasti hyviä ominaisuuksia myös eläinten kuivikkeena ja virikkeenä, ja näitä on vaikea korvata muilla vaihtoehdoilla. Turpeen korvaajia etsitään erityisesti maa- ja metsätalouden sivuvirroista.
Kuvan lähde: wikipedia / Petar Milodevic
Eräs lukioaikainen ystäväni päätyi jatkamaan vanhempiensa tiellä ja ryhtyi maatalousyrittäjäksi ja investoi 50 lypsävän navettaan. Ne kantturat ovat muodostuneet hänen elämänsä päänimittäjäksi.
Ihminen on onnellinen siinä mitä tekee ja missä asioissa ponnistelee eteenpäin. Ei maatalousyrittäjyys tätä onnen mahdollisuutta pienennä. Mutta en silti vaihtaisi osaa.
Kukapa ei olisi onnellinen, kun mää tarjoon mut sää maksat.
”Tukea voidaan kolmen verovuoden jakson aikana myöntää enintään 1 500 000 euroa maatilaa kohti.”
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/maatalouden-investointituet/
Tuskimpa niin monet viljelijat ja karjankasvattajat jatkaisivat jos tulot olisivat niin pienet. Kyse lienee verotetavaksi laskettavasta tulosta. Elaketta arvioitessa tulot ovat aivan toiset.
Onko käynyt mielessä, että jos eläkemaksujen pohjaksi ilmoittaisi todelliset tulot, mitään ei mitään työeläkettä koskaan saisikaan? Ja kyllä, ne tulot ovat täsmälleen niin pienet kuin yllä on sanottu. Sen vuoksi ruoantuottajien määrä laskeekin kuin lehmän häntä.
Kyllä tuo pieni viivan alle jäävä lopputulos pitää paikkansa. Tällä menollahan Suomesta loppuu oma ruokatuotanto, koska nyt viljelijäväestöstä lähes kolmannes on yli 60-vuotiaita ja 70-vuotiaiden viljelijöiden määrä kasvaa koko ajan. Kun tästä väestönosasta aika jättää ja tulijoita ei ole tilalle, olemme ruokaomavaraisuuden suhteen katatstrofin tiellä. Tuo yli-70 vuotiaiden määrän kasvu myös kertoo sitä, että eläkkeen määrä on niin pieni, että työtä on vain jatkettava vaikka tuossa vaiheessa jo monen viljelijän fyysinen kunto on raskaasta työstä johtuen loppuun rapautunut. Tämän on todennut oma lääkäri-sulhaseni omalla vastaanotollaan monet kerrat.
Ruokaomavaraisuudella pelottelu jatkuvasti on hassua, suurin osa maailman maista ei tuota kun joitain viljelykasveja jotka kasvavat parhaiten kyseisellä alueella, loput ostetaan ulkomailta. Yksikään teollisuusmaa ei ole kohdannut nälänhätää 5 vuotta toisen maailmansodan jälkeen kun globaali markkinatalous voidaan nähdä kunnolla alkaneeksi. Joten meidän napapiirillä olevan pienen maan pitäisi pyrkiä omavaraisuuteen ??? Katsotaan vaikka Covid rokotuksia, suurin osa euroopan maista kärsi enemmän covidista ja kuitenkin Suomelle annettiin rokotteita ja olemme jopa edellä rokotustahdissa monia euroopan maita joissa kuoli paljon ihmisiä.
Esimerkiksi pohjoismaista Islanti on täysin tuonti ruuan varassa ja kuitenkin elämä jatkuu siellä. Jos todellinen uhka nälänhädälle olisi ja ruuasta olisi todellinen pula eikä markkinatalous toimisi niin monen alueen ihmiset olisivat jo muuttaneet pois. No miksi tämä pelottelu sitten jatkuu, no koska se on määrätyn alan ihmisten etu. Mitään faktaa tai tilastoa he eivät pysty antamaan.
Yksinkertaistettuna: Maatalousalalla osa toimii tukien varassa ja heidän alansa olemassa olo perustuu tukiin, heidän täytyy pystyä perustelemaan tukien jatkuvuus jollakin tavalla ja koska faktaa ei ole niin pelotellaan.
Naapurimaassamme Venäjällä tätä harrastetaan säännöllisesti, Koko ajan pelotellaan kansalaisia että natomaat hyökkäävät ja maa vilisee vieraan maan agentteja, me hymyilemme tälläiselle alkeelliselle propakandalle, mutta näemmekö itse kun meihin tehdään mielipidevaikuttamista maatalous alan yritysten etujen vuoksi ??
Kirkossakin uhataan helvettiin joutumisella jos ei usko. Uskoa pitäisi ilman todisteita ja pelkästään jos kritisoit tai haluat rakentavaa keskustelua olet paha ihminen. Kuulostaako tutulta maatalouden tukien keskusteluista ??
Alan etuja ajavat poliitikot eivät kestä minkäänlaista kriittistä keskustelua oman eturyhmänsä asioista.