Me säästäjät osallistumme vuotavan valtiontaloutemme korjaustalkoisiin

Neuvottelutulos hallitusohjelmasta tarjoaa seuraavat sijoittajaan vaikuttavat muutokset: 

  • Yhteisöverokanta alenee 26 %:sta 25 %:iin. Yrityksillä on tämän muutoksen seurauksena hieman paremmat mahdollisuudet osingonmaksuun ja/tai taseensa vahvistamiseen.
  • Pääomatulojen verokanta nousee 28 %:sta 30 %:iin. Kun samalla yhteisöverokanta alenee niin kokonaisvaikutuksena verokanta on osakkeenomistajien kannalta nyt 25%+30%=55%, joka on yhden prosentin aiempaa korkeampi.
  • Yli 50 000 euron pääomatuloista maksetaan jatkossa 32% pääomavero, ja pääomatulot muuttuvat näin progressiivisesti verotetuiksi.

 

Joihinkin yrittäjiin ja säästäjiin vaikuttavat lisäksi seuraavat muutokset:

  • Listaamattomien, voittoa tuottavien, yritysten osingot ovat olleet verovapaita aina 90'000€ saakka. Nyt tuo veroton osuus alenee 60'000 euroon. Tällä järjestelyllä tuetaan suomalaisia pienyrittäjiä, mutta tuki pienenee. 
  • Perintö- ja lahjaveroon tulee uusi yli 200'000€ perintöihin sovellettava 16% porras, joka tekee omaisuuden siirrot kalliimmiksi.

Sekä luottamus- että rahallista pääomaa tarvitaan

Poliittisen koneiston rehellisyys ja suoruus synnyttävät luottamuspääomaa ja tasapainoinen valtiontalous taas taloudellista pääomaa. Molempia tarvitaan.

On ymmärrettävää, että sijoittajat ja säästäjät osallistuvat talkoisiin kun valtiolaiva vuotaa.

 

 

 

2 thoughts on “Me säästäjät osallistumme vuotavan valtiontaloutemme korjaustalkoisiin

  1. Korjaus

    Kirjoitit

    "Pääomatulojen verokanta nousee 28 %:sta 30 %:iin. Kun samalla yhteisöverokanta alenee niin kokonaisvaikutuksena verokanta on osakkeenomistajien kannalta nyt 25%+30%=55%, joka on yhden prosentin aiempaa korkeampi."

    En oikeastaan tunne yritysverotusta, kun ei asia niin koske, mutta kyllähän osinkoverot maksetaan vain osingosta, eikä jo kertaalleen verotetusta voitosta. Toisin sanoen kokonaisvero on ollut aiemmin 46,7%, kun se nyt nousee 47,5%:een. Muutos on siis ei 1 prosenttia vaan 0,78 %-yksikköä tai prosenteissa mitattuna 1,7%.

    Kokonaan toinen juttu on se, että tässä otetaan huomioon vain osingot. Ei ole yritykselle tai osakkeenomistajallekaan täysin yhdentekevää, missä vaiheessa ne verot otetaan – muuten ei tarvittaisikaan kuin yksi vero.

  2. Perusta sijoitusyritys!

    Minusta vaikuttaa siltä että nyt taivutetaan oikein rautalangasta että jos varallisuutta on edes hieman enemmän kannattaa perustaa sijoitusyhtiö. Kun suoraa osingonmaksua verotetaan entistä rankemmin ja yhtiöverotus kevenee prosentilla kasvaa hyöty sijoitusyhtiöstä aikaisemmasta kahdesta prosentista (28% -26%) viidestä seitsemään (30% tai 32% – 25%). Näin siis ellei keksitä jotaikin uusia rajoituksia verottomien osinkojen maksuun, mikä on tietenkin mahdollista.

    Eli varallisuus yhtiöön, voitoista maksetaan veroa 25%, joten yritykseen jää suurempi osuus varallisuudesta kasvavmaan korkoa korolle kuin yksityishenkilölle. Kun varoja halutaan kotiuttaa voi näin tehdä veroitta 60000€/henkilö/vuosi asti, varallisuuttahan yhtiössä todennäköisesti on riittävästi.

    Haittojakin tietysti yritymuodosta on – lisää byrokratiaa yhtiökokouksineen, eikä varmaankaan ilman kirjanpitäjän palkkaamista tule toimeen.

    Muita etujakin toki on, joitakin kuluja kuten läppäri ja laajakaista voi helpommin panna yrityksen piikkiin jolloin ne vähentävät voittoa. Jos muita palkkatuloja ei ole kannattaa sijoittajan nostaa myös pieni palkka esim. toimitusjohtajana.

    Ennustan siis että PRH ruuhkautuu kun vuodenvaihde lähestyy.

    Voittajia ovat kirjanpitäjät lakimiehet ja sijoittajat, häviäjiä piensijoittajat ja veronmaksajat.

Comments are closed.

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com