Media ja maailmanloppu

Media rakastaa ja elää draamoista. Jos ei todellista tragediaa ole, se tehdään. Kauhistelu ilmastonmuutoksen seurauksista kesti monta vuotta, eikä se ole vieläkään kokonaan asettunut. Kohtuullistunut kylläkin.

Pari vuotta sitten ilmaston lämpeneminen pantiin syrjään, kun kuvaan astui uusi draama; Euroopan velkakriisi. Se oli lähellä ja konkreettinen. Jos ei koko Euroopan loppu, niin ainakin euroalueen lopun ajateltiin alkavan Kreikasta, Irlannista, Portugalista, Espanjasta ja Italiasta. Kunnon draaman mukaisesti kauhukuvaan liittyi kaiken tuhoava loppu; dominoteoria hoitaisi päiviltä koko EU:n.

Tätä on uutisoitu kohta kaksi vuotta. Median yksi peruslaki – ”huono uutinen on´ hyvä´ uutinen” – toimi täysillä. Tv-studioihin ja lehtien haastatteluihin kutsuttiin ”päivystävistä dosenteista” ne, jotka julmimmin synkistelivät.  On tietysti totta, että kaikki ainekset suureen katastrofiin olivat olemassa, ja tehtävänsä mukaisesti media vahti jokaista liikahdusta. Mutta kun vain niitä tuijotettiin, tilaa eivät saaneet talouden tilasta kertovat normaaliuutiset. Asiantuntijat ja ”päivystävät dosentit” eivät niistä rohjenneet puhua, koska sosiaalista tilausta ei positiivisille uutisille ollut.

Nyt maailmanlopun ennustamisesta on päästy, ja puhutaan vain euroalueen talouskasvun notkahduksesta − ja ehkä sen pidentymisestä. On huomattu, että pörssiyhtiöiden tuloskehitys on ollut vakaata niin meillä kuin muuallakin. Helsingin pörssin 30 suurimmasta yrityksistä osinkoa on kasvattamassa 14 ja leikkaamassa 9 yhtiötä. Seitsemällä yrityksellä osinko säilynee ennallaan. Näin on arvioinut Balance Consulting mm. Turun Sanomille. Osakkeenomistajille maksetaan kaikkiaan yli 8 miljardin euron osingot.

Pörssikurssit nousivat tammikuussa USA:ssa 3,4, Euroopassa 4,3, ja kehittyvillä markkinoilla 10,3 prosenttia. Suomessa, suurista irtisanomisista huolimatta, työttömyys laskee edelleen. Myös rahamarkkinat ovat rauhoittuneet ja ohjauskorot niin USA:ssa kuin Euroopassa on painettu pariksi vuodeksi todella alas.

Jos vielä katsotaan taaksepäin, niin median ohella viime syksynä synkistely tarttui myös markkinoihin. Useat kokeneet sijoittajat katsovat, että osake- ja korkomarkkinat ylireagoivat euromaiden velkakriisiin.

Sarkastisesti voisi sanoa, että jos median puolella huonot uutiset myyvät hyvin, niin pelivaraa ne tuovat myös markkinoille, ja näin ollen myös valveutuneelle sijoittajalle. 

Hannu Lehtilä

 

 

Hannu Lehtilä on toimittaja ja tietokirjailija, joka toimi Yleisradiossa politiikan toimittajana vuosina 1970-2008 ja TV-1:n Lauantaiseuran isäntänä 2001-2008. Piensijoittaja, osakesäästäjä ja yrittäjä.

 

Related Posts

Yhteiskunta

USA:n tavoittena on Euroopan hajaantuminen kansallisvaltioiksi

USA:n turvallisuusstrategia ”National Security Strategy” on kauniisti kirjoitettu, selkeä kuvaus, joka selkeytensä vuoksi todennäköisesti määrittelee maailman toimintatapaa moniksi vuosiksi eteenpäin.
USA ajaa muiden kansallisvaltioiden tapaan vain

Kevyttä

Suomalaiset uskovat, että menestyvää yritystoimintaa syntyy avustuksilla

Suomalaisten suuri valtaosa luulee edelleen että kehitystä edistetään parhaiten yrityksille annettavien avustusten avulla. LähiTapiolan mukaan vain yksi prosentti arvioi että yritystuet pääasiassa haittaavat kehitystä. Tuo

Sijoittaminen

Paras yritys vai varmin sijoitus?

Täsmennän erästä puolta aiemmassa tekstissäni.

Vertauksen mukaan kävellessään ihminen tavallaan kaatuu eteenpäin. Jottei lentäisi nenälleen, pitää ottaa uusi askel.

Jotta yritykset pärjäisivät kilpailussa, niiden on investoitava, otettava