Miksi pankit päästivät ulkomaalaiset lainantarjoajat markkinoilleen

Kulutusluottojen määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosien aikana Suomessa: kotitalouksien vuosittainen kulutusluottokanta on noussut yli 14 miljardiin euroon, ja perinteisten pankkien rinnalle on tullut viime vuosina useita uusia kulutusluoton tarjoajia vastaamaan jatkuvasti kasvavaan kysyntään.

2000-luvulla markkinoille on tullut ulkomaalaisia lainantarjoajia, pääasiassa Ruotsista, Virosta ja Norjasta. Lisäksi espanjalaisen Santander-pankin Santander Consumer Finance on Suomen suurin autorahoittaja, ja ollut Suomessa jo kymmenen vuotta.

Viimeisimpiä markkinoille tulleita pankkeja/lainantarjoajia ovat norjalaiset Bank Norwegian (2016) ja Komplett Bank (2017). Molemmat myöntävät jopa 50 000 € vakuudetonta luottoa, ja korko on matalimmillaan vain 4,90% (Komplett). Perinteisten pankkien, kuten Nordean, OP:n ja Danske Bankin vakuudettomien kulutusluottojen korot ovat keskimäärin matalampia kuin muiden lainantarjoajien, mutta lainaa myönnetään vain pankin omille asiakkaille. S-Pankki on ainoa joka myöntää yli 25 000 euron vakuudetonta kulutusluottoa (40 000 €).

Kilpailuetuja olisi, mutta pankit ovat passiivisia

Perinteisillä suomalaisilla pankeilla on alhaisen rahoituskustannuksen ja luotettavan maineen lisäksi ollut vahvana valttikorttina valtavat määrät tietoa asiakkaistaan. Jostain syystä näitä kilpailuetuja ei ole kuitenkaan käytetty vakuudettomien lainojen markkinoilla. Pankkien passiivisuus on luonut tilanteen, jossa markkinoille on tullut iso kasa uusia toimijoita, jotka ovat vieneet pankeilta merkittävän bisneksen.

Moni päätyy ottamaan kulutusluottoa oman pankin ulkopuolelta. Pankit eivät ole onnistuneet pitämään tuotteitaan, prosessejaan ja markkinointiaan ajan tasalla ja ovat jääneet ketterien ja täysin digitaalisten pelaajien jalkoihin. Onkohan tämän bisneksen valuminen muihin taskuihin vasta esimakua siitä mitä tapahtuu, kun digitalisaatio osuu pankkeihin täydellä voimalla?

 

Kulutusluottokanta per vuosi:

kulutusluottokanta.PNG

Suomalaisten pankkien markkinaosuudet:

pankkien markkinaosuudet.PNG

Ulkomaalaiset lainantarjoajat Suomessa:

ulkom lainanatarjoajat.PNG

 

Maria Mankinen/VertaaEnsin.fi

 

 

lähteet:

VertaaEnsin.fi lainavertailu

Pankkien markkinaosuudet – Finanssiala.fi

Suomen Pankki: kotitalouksien lainat ja talletukset

 

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia