Nollakorkoinen ”uusi talous”

Nettikuplan aikaan vuosituhannen vaihteessa puhuttiin uudesta taloudesta. Vanhat lait eivät pitäneet enää paikkansa ja aivan uudenlaiset arvostuskertoimet näin ollen olivat perusteltuja. Kunnes pian eivät enää olleet, ja vanha talous palasi. Jokaisella ajalla on kuitenkin omat erityisyytensä ja ne vaikuttavat kuplien syntyy ja kestoon.
Tämän vuosikymmenen (väliaikainen) uusi talous on luotu halvalle rahalle ja keskupankkijohtoisen rahapolitiikan päälle. Uuden normaalin perusominaisuus on nollakorko. Osakkeet vaihtoehtoina muuttuvat kiinnostavaksi jo pelkästään osinkotuoton valossa. Nykyinen osinkotuottotaso, ottamatta kantaa edes vaihtoehtoisiin omaisuusluokkiin, on erittäin korkea.  Osinkotuotot ovat kutakuinkin kaksinkertaiset 90-lukuun nähden. Tällä perusteella nollakorkomaailmassa osinkotuotot voisivat olla mielestäni paljon nykyistä alemmat ja siis kääntäen kurssit korkeammat. 

Nettikuplan aikaan vuosituhannen vaihteessa puhuttiin uudesta taloudesta. Vanhat lait eivät pitäneet enää paikkansa ja aivan uudenlaiset arvostuskertoimet näin ollen olivat perusteltuja. Kunnes pian eivät enää olleet, ja vanha talous palasi. Jokaisella ajalla on kuitenkin omat erityisyytensä ja ne vaikuttavat kuplien syntyy ja kestoon.
Tämän vuosikymmenen (väliaikainen) uusi talous on luotu halvalle rahalle ja keskupankkijohtoisen rahapolitiikan päälle. Uuden normaalin perusominaisuus on nollakorko. Osakkeet vaihtoehtoina muuttuvat kiinnostavaksi jo pelkästään osinkotuoton valossa. Nykyinen osinkotuottotaso, ottamatta kantaa edes vaihtoehtoisiin omaisuusluokkiin, on erittäin korkea.  Osinkotuotot ovat kutakuinkin kaksinkertaiset 90-lukuun nähden. Tällä perusteella nollakorkomaailmassa osinkotuotot voisivat olla mielestäni paljon nykyistä alemmat ja siis kääntäen kurssit korkeammat. 
Erityisen mielenkiintoiseksi muuttuu perusmääritelmä osakkeen arvostuksesta. Osinkoperustaisen arvonmäärityksen mallin mukaan osakkeen arvo on yrityksen tulevaisuudessa jakamien osinkojen nykyarvo . Kuinka käy, kun nykyarvon laskennassa diskonttokorko laskee lähelle nollaa? Tulevaisuuden osinkojen arvo kasvaa suuremmaksi nykyarvoltaan. Osakkeen arvo kasvaa. Perussijoitusmatematiikkaa.
Tilanne on mielenkiintoinen. Raha siirtyy pörssiin, kun vaihtoehtoja ei ole. Jossain vaiheessa se siirtyy pois.  Mitkä on institutionalisoituneen rahoitusmarkkinavallan uudet välineet siinä vaiheessa korkoaseet ja setelikoneet on käytetty peruskysyntäongelmien ratkaisemiseen. Uusi keskuspankkipolitiikan “tuotteistus" odottaa keksijäänsä. Toisaalta onhan ääretön rajana myös negatiivisen koron puolella. Taitaa olla myös niin että virtuaalisen setelipainon aktiivinen käyttäminen on paras keskuspankki-innovaatio sitten kultakannasta irtaantumisen.  Paljon kustannustehokkaampi ja nopeampi. Mutta voiko samat lääkkeet, jotka aiheuttivat taudin, parantaa jo yliannostuksesta tulleen taudin?
 
 

3 thoughts on “Nollakorkoinen ”uusi talous”

  1. Yksi prosentti taitaa olla negatiivisten korkojen raja

    Negatiivisilla koroilla on rajansa. Jossain vaiheessa kannattaa palkata omat turvamiehet ja säilöä rahat isoon vartioituun rahasäiliöön. Jos sinulla on miljardi, niin noin prosentin korolla saa kymmenen miljoonaa vuodessa. Sillä summalla saa jo jonkinasteista turvallisuutta. Mutta turvallisuuden ostamisessa on ongelma. Jospa noiden aseellisten turvamiesten kontrolli luiskahtaa käsistä ja ne kääntävätkin aseensa isäntää vastaan ja ryöstävät säiliön. Eikä ongelmatonta ole sekään että ihmiset alkavat laittaa pankkien tallelokeroihin hirmuisia setelitukkoja talteen. Silloinkin tarvitaan turvamiehiä yms…

    Luulisi että negatiivisten korkojen raja on tuo yksi prosentti. Sen jälkeen alkaa tulla näitä lieveilmiöitä

    1. Hyvä pointti

      Korkotaso vaikuttaa oleellisesti omistuskohteiden hinnoitteluun, mitään objektiivista systeemiä määrittelyyn ei ole. Palaan aiheeseen varmaan omassa blogissa.

      Joskus korot nousee, muttei ainakaan Euroopassa aikoihin. Jossain vaiheessa kai rahan pumppaus voi sitä inflaatiotakin aiheuttaa, vaikka hidasta hidasta on…

      Heikki 

  2. Korkojen nousu on yksi mahdollisista poluista pörssiromahdukseen

    On muutama mahdollinen tie siihen että raha alkaa paeta pörssistä:

    1. Korkojen nousu jossain päin maailmassa on eräs mahdollinen skenaario, mutta vain eräs
    2. Deflaation käynnistyminen johtaisi siihen että raha kannattaa pitää seteleinä. Vahva deflaatio voisi karkottaa rahaa pörssistä nollakorkoisille pankkitileille.
    3. Pörssin arvostustasot voivat räjähtää pilviin kuten kävi Japanissa v 1990. Japanin markkinoiden p/e luvut olivat silloin 40…100 välillä. Osakkeista ei saanut enää kunnon tuottoa ja raha pakeni pörssistä.

    Korkojen nousu on vain yksi mahdollinen polku seuraavaan pörssiromahdukseen. 

Comments are closed.

Related Posts

Talous

Työn kustannukset kuosissa

Hyvin jäähtyy Yhdysvalloissa keskuspankeille jopa tärkein inflaatiomittari Personal Consumption Expenditure Price Index. Se putosi vuositasolla jo liki kahta prosenttia eli tavoitehaarukkaansa.

Suurin ero henkilökohtaisen kulutuksen (PCE)