Olkiluoto 3:n hinnalla olisi saanut viisi Burij Kalifa tornia

Olkiluoto 3 tulee valmistuessaan ensi vuonna olemaan ilmeisesti maailman kolmanneksi kallein rakennusprojekti kautta aikain (jos pyramideja ei lasketa). Hinnalla olisi saanut Burij Kalifa:n kaltaisia rakennuksia viisi kappaletta, yhden Suomen kaikkiin suurimpiin kaupunkeihin. Jos olisimme rakentaneet nuo torinitalot niin olisimme maailman kartalla. Nyt tulos on malliesimerkki huonosti tehdystä investoinnista.

Suuret, yhteiskunnallisten instituutioiden ohjauksessa tehtävät investoinnit tuottavat esimerkkejä huonosta ohjauksesta. Olkiluoto 3 löytää tässä suhteessa seurakseen monta muuta: Talvivaara, Länsimetro,…. Syynä on kasvollisen omistajan puute. Kun hankkeen omistajina on joukko kuntia, valtio ja eläkevakuutusyhtiöitä ja vastaavia instituutioita niin omistajaohjaus ontuu.  Kullakin instituutio-omistajalla on joku, mahdollisesti pian eläkkeelle jäävä virkamies vastuussa, eikä edes hänen palkkansa ole sidottu hankkeen tuloksiin. Kellään ei ole aitoa henkilökohtaista intressiä vaatia kunnon toimintaa.

Ongelman korjaaminen vaatii yhteiskunnan muuttumista:

  1. Tarvitaan lisää sinivalkoista kasvollista omistajuutta (Suomi on tällä hetkellä eräs maailman sosialistisimmista maista, kuulumme luultavasti Venetzuelan ja Kuuban kanssa viiden sosialistisimman joukkoon jos mittarina on yhteiskunnallisten instituutioiden omistusosuus talouselämästä)
  2. Yhteiskunnallisten organisaatioiden harjoittaman omistajaohjauksen laatua pitää parantaa. (esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöiden omistajaohjauksessa olevat suuret pörssiyhtiöt ovat pärjänneet systemaattisen huonosti verrattuna pienempiin)

Onneksemme sähkön- ja energian- kulutuksemme on laskenut jo vuodesta 2005 alken. Poistuvan fossiilisen kapasiteetin tilalle on tullut uusiutuvaa energiaa, puuta ja risua polttaviaa, energiantuotantoa. Perusvoimaa ei ole tarvinnut lisätä ja olemme täpärästi selvityneet kun Olkiluoto 3 vihdoin ensi vuonna alkaa syöttää sähköä verkkoon.

Kuva: Wikimedia commons

 

3 thoughts on “Olkiluoto 3:n hinnalla olisi saanut viisi Burij Kalifa tornia

  1. KORJAUSTA: KUKA ON VASTUUSSA
    Teollisuuden Voima Oyj eli TVO on ydinvoimaa tuottava suomalainen yhtiö. TVO:n omistavat suomalaiset teollisuus- ja voimayhtiöt, joille se tuottaa sähköä omakustannushintaan. Se on Olkiluodon ydinvoimalaitoksen omistaja ja Olkiluoto-3:n rakennuttaja. Lisäksi TVO omistaa osuuden Meri-Porin kivihiililauhdevoimalaitoksesta ja sillä on yksi 1 MW tuulivoimala Olkiluodossa. Yhtiö on myös osakkaana omistajiensa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta huolehtivassa Posivassa.

    TVO tuottaa osakkailleen sähköä Mankala-periaatteella, eli myy tuottamansa sähkön omakustannushintaan omistusosuuksien suhteessa. TVO:n osakkaat ovat Pohjolan Voima Oy (56,8 % omistusosuudella), Fortum Oyj:n tytäryhtiö Fortum Power and Heat Oy (26,6 %), Helsingin Energian tytäryhtiö Oy Mankala Ab (8,1 %), Etelä-Pohjanmaan Voima Oy, Kemira Oyj sekä Karhu Voima Oy, joka kuuluu saksalaiseen E.ON -konserniin. Pohjolan Voiman suurimmat omistajat ovat metsäyhtiöt UPM ja Stora Enso, alueellisten sähköyhtiöiden omistama Kymppivoima, Etelä-Pohjanmaan Voima ja työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Pohjolan Voiman omistusosuus Olkiluoto-3:sta on 60,2 %

    1. Olkiluoto 3 taustalla on ketjutettu julkinen omistus

      Esittämiesi omistajatahojen taustalla ei ole juurikaan kasvollista omistajatahoa. Luullakseni ainoastaan Kemira:lla ja E.ON konsernilla on merkittäviä kasvollisia omistajia. Muut perustuvat kuvailemsi kaltaiseen ketjutettuun julkiseen omistukseen.

      Lähes kaikkien mainitsemiesi osakeyhtiöiden omistajaohjauksen taustalla on julkinen taho:

      • Alueelliset sähköyhtiöt ovat tyypillisesti kuntien omistuksessa
      • Työeläkevakuutusyhtiöt on lailla määrätty työmarkkinajärjestöjen haltuun (valitsevat hallitukset ja hallintoneuvostot)
      • Fortum, UPM,  Stora-Enso ja muut suuret pörssiyhtiöt ovat tyypillisesti työeläkevakuutusyhtiöiden tai valtion tosiasiallisessa ohjauksessa (suomalaisilla yksityisihmisillä ei ole kellään merkittävää siivua)  

      Ketjutettu omistus ei poista julkisen sektorin tosiasiallista vastuuta. Ketjutus vain hämärtää vastuita ja valtaa. Työmarkkinajärjestöt pitää kyllä tässä laskea osaksi julkista sektoria. Heidän haltuunsa on uskottu 192 Mrd€ eläkevarallisuutemme. 

      Kasvollinen yksityinen omistus on yleensä toiminut paremmin kuin kuvaamasi kaltainen ketjutettu julkinen omistus.

  2. Uusinta ja suurinta

    Olkiluoto 3 hanke lähti luisumaan päin helkuttia heti alkumetreillä. Suomen hallitus antoi luvan yhdelle reaktorille. Teollisuuden voima päätti suuressa viisaudessaan tehdä tästä reaktorista niin suuren kuin ajan tekniikalla oli suinkin mahdollista. Valmistuessaan se olisi sähkötuotantokapasiteeltiltaan koko maailman tehokkain fissioreaktori. Kellään ei ollut tietenkään valmista 1600MW reaktoria saatavilla muuten kuin teoreettisissa visioissa, joten se piti alusta lähtien suunnitella tyhjästä. Tämän lisäksi Olkiluoto 3 on valmistuessaan maailman ensimmäinen EPR  reaktori(European Pressurized Water Reactor) , eli käytetty tekniikka poikkesi aiemmin tehdyistä ydinvoimaloista.

    Jos olisi haluttu pelata varman päälle, niin olisi aina voitu ottaa käyttöön uudella tiedolla päivitettyä valmista ja käytössä toimivaksi havaittua tekniikkaa tuotantotehosta tinkimällä. Haluttiin olla ilmeisesti kehityksen kärjessä. Uuden ja suuren toteuttamisessa on aina riskinsä ja ne riskit realisoitui Olkiluoto 3:n kohdalla.

Comments are closed.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia