Omat Rahat katsaus: AI Kultaryntäys
Kuvassa nähdään kuinka kaksi kullankaivajaa punnitsevat kultakimpaleita tuvassaan jossakin Alaskassa n. vuonna 1900. Kultaryntäyksissä harvat kullankaivajat kuitenkaan rikastuivat -ilmeisesti kuvan onnekkaat kaverukset olivat poikkeuksia. Vanhan sanonnan mukaan kultaryntäyksessä kanattaa myydä lapioita ja hakkuita ja jättää kaivuuhommat muille. AI – ryntäyksessä on samoja piirteitä. Mutta minkälaisia lapioita nyt tarvitaan?
Palvelujaan tarvoavat useat teknojätit, Microsoftin ja Googlen johdolla. Eikä teknokuningas Elon Musk halua jäädä (tässäkään) paitsioon vaan pyrkii startupilla xAi mukaan 6 BUSD lisä-rahoituksella. Ja tietenkin ikuisesti innokas Softbankin Masayoshi Son haluaa leikkiin mukaan 100 BUSD rahastolla. Lyhyesti sanottuna kaikki kynnelle kykenevät ovat tunkemassa rahaa – mieluummin muiden – AI hankkeisiin. Sen sijaan harva kertoo tekevänsä voittoa tai edes merkittävää liikevaihtoa AI:lla. Minun ei tarvitse kiillottaa kristallipalloani kovin paljon jotta pystyisin näkemään kadulla runsaasti AI-verta tulevaisuudessa.
Verenvuodatuksen jälkeen viimeiset pystyssä pysyneet hankkeet alkavat vähitellen tuottaa. Jos pitää arvata palvelupuolen voittajia, löisin vetoa Microsoftin puolesta. Heillä on vahva valmis verkosto yrityksiin ja runsaasti dataa käytettävissä AI-työkalujen analysoitavaksi. Nykyinen Copilot – AI apuri tuntuu hetkittään höydylliseltä, hetkittäin lähinnä vitsiltä. Mutta palvelu on ollut hyvin lyhyen aikaa saatavana. Microsoftilla on tapana lanseerata aluksi melko surkeita uusia palveluja (mieleen tulee erikoisesti Teams alkumetreillään, lähinnä surkea mutta ilmainen korvike Zoomille). Sitten kilpaijoilta kopioidaan parhaita piirteitä ja parannetaan jäätikön vastustamattomalla voimalla tuotetta. Muutaman vuoden kuluttua se on luokassaan ylivoimainen. Eli siinä yksi mahdollinen voittaja.
NVIDIA on AI-lemmikki yli kaikkien muiden. Sen GPU:t revitään käsistä. Mutta kuinka pysyväksi kilpailuetu todella on?
Prosessoreita ja GPU:ta tuottaa pääasiassa salkkuyhtiö TSMC, jolla lienee muutaman vuoden etumatka kaikkein suorituskykyisimpien piirien valmistuksessa.
AI tarvitsee myös paljon suorituskykyistä muistia, jossa etulyöntiasema on Korealaisella SK Hynixillä.
Hieman kauempana arvoketjussa on tavanomaisempaa teknologiaa. Hienot prosessorit ja muistipiirit asuvat serveriräkeissä, useimmiten suuurissa datakeskuksissa. Serveriräkit tarvitsevat jäähdytystä – usein nestejäähdytyksen, koska tehotiheys on suuri. Datakeskuksia pitää suunnitella, rakentaa ja ylläpitää. Tehonkulutus on valtavaa, datakeskuksen koko ilmaistaan usein gigawateissa. Datakeskusten arvioidaan tällä hetkellä kuluttavan n. 2% mailman energiasta, ja määrän arvioidaan tuplaantuvan muutamassa vuodessa. Pienikin %-säästö tästä vastaa isoa rahamäärää, joten kaikenlainen mittaus, valvonta ja optiomointi jäähdytyksessä kannattaa.
Myös vaadittavat pinta-alat voivat olla melkoisia, joten tilanvuokraus datakeskuksille voi olla oma merkittävää bisneksensä.
Paljon mielenkiintoista tulee tapahtumaan lähivuosina. Mutta todelliset voittajat voivat tulla monelle yllätyksenä.
Arvonmuutokset: Vuoden alusta +3%, alusta (27-05-2010) +235.7%
Indeksifuturit (Eurostoxx50 (FESXc1), SP500 (ESc1), Hangseng (HSIc1), FTSE (FFc1) ja Topix (JTIc1) . Lähde saxo bank
Salkkutapahtumat
Kuukauden Nousijat: ASM(+27.8%), TSM (+23.1%), South32 (+21.2%)
Kuukauden Laskijat: Intel (-11.7%), Samsung (-3.3%), H&T (-2.3%)
Kuukauden Osingot:
| Sekisui House |
| Formosa Prosonic |
| Samsung |
| Axa |
| Investor |
| China Waters Affairs |
| ASM |
| BNP Paribas |
| Michelin |
Salkkumuutokset:
Lisätty: GSK
Muutamia keskeisiä salkkuvaluuttoja
Pelkoindeksit: VIX (VXc1 – USA) ja VSTOXX (FVSC1 – Eurooppa). Lähde Saxo bank
Hyvä kirjoitus. Energian säätötarve kasvaa myös, vaikkapa sähkövarastojen avulla. Siinä suomalaiset yritykset, isona Wärtsilä, pienehkönä Merus Power ja aloittavana Lehto ovat mukana.
Hyvä kirjoitus
Olen ollut joskus kauan sitten mukana kultaryntäyksessä.
Eräs oppi siitä ryntäyksestä oli se, että jolla on jotain uniikkia tietotaitoa ja henkilöitä joilla tuota tietotaitoa kasvatetaan voi pärjätä hyvin. Tässä muutama esimerkki tästä:
– Intel pärjäsi kymmeniä vuosia kun sillä oli voittamatonta prosessorien valmistamiseen liittyvää osaamista
– Nokia Networks pärjäsi kymmeniä vuosia kun sillä oli, ja on edelleen, radiotien transmission osaamista
– Cisco systems on pärjännyt sen vuoksi että sillä on ylivoimaista Internet reittimien ja ethernet kytkimien osaamista
– TMC:llä on ylivoimaista piirivalmistuksen osaamista
– …
On toki muitakin keinoja pärjätä kuin ylivoimaisella osaamisella, mutta se on eräs keino ja on mahdollista että AI osa-alueella osaaminen on ainakin eräs keino generoida pysyvää kilpailuetua.
Joku joskus sanoi Warren Buffetille että 20-luvulla oli helppo sijoittaa kun vaan sijoitti autoteollisuuteen niin onnistui varmasti. Helppoa.
Warren vastasi tähän: 20 luvulla oli pörssissä 4000 autoteollisuuden yritystä. Menestyminen sijoittajana olisi edellyttänyt että olisi osannut valita salkkuunsa jonkin niistä viidestä yrityksestä jotka onnistuivat.
Lars tiivisti asian hyvin ”Mutta todelliset voittajat voivat tulla monelle yllätyksenä.”