Digitaalisen median aiheuttama murros on mahdollisuus sijoittajalle

Olen jo jonkin aikaa penkonut, haastatellut, analysoinut, lukenut, laskenut, kysellyt ja testannut eri lähteistä saatua tietoa mediamarkkinoista tulevaa kirjaani varten. Tarkkaan ottaen aiheena on digitaalisen median aiheuttama murros koko medialiiketoimintaan ja ihmisten arkielämään median käyttötapojen muuttuessa. Viikonloppuna minulle esitettiin aiheesta hyvä kysymys: mihin sitten sijoittaisit media-alalla, sillä onhan murros valtava mahdollisuus?

Sijoittaisin sellaiseen bisnekseen, joka liittyy Internetiin ja liikkuvaan kuvaan tai sellaiseen, jolla on hallussaan verkkopalvelu tai ohjelmistoalusta millä on mahdollisuus kasvaa merkittäväksi jakelukanavaksi mediatuotteille.

Suomen mediamarkkina 1997-2010

Median keskipitkän aikajänteen trendit kertovat karua kieltä siitä, mikä media on kasvupolulla, mikä jatkaa kuten aina ennenkin ja mikä on selvästi kuihtumassa. Painettu sana kaiken kaikkiaan – ja erityisesti paperille painetut sanomalehdet – ovat menettäneet lukijoita ja liikevaihtoa jo vuosia. Ei ole näkyvissä mitään merkkejä siitä, että paperille painettu media jäisi elämään merkittävänä liiketoimintana pitkällä aikajänteellä. Lehtien sisältö tuotetaan, jaellaan ja kulutetaan aikanaan digitaalisessa muodossa.

Televisio ja internet ovat päinvastaisella polulla. Niiden käyttäjämäärät ja mediassa liikkuva rahamäärä on kasvanut jo vuosia. Kummankin median kasvun rajat ovat vielä kaukana. Maailmanlaajuisessa mediabisneksessä televisio on jo suurin, Suomessa lehdistö on vielä hetken televisiota hieman suurempi markkina.

Internet kasvaa voimakkaasti osaksi siksi, että se on nuori media ja osaksi siksi, että perinteiset mediasisällöt siirtyvät kiihtyvällä tahdilla internetissä jaeltavaksi. Televisiobisnes on jo jaettu ja kuten SuomiTV:n taival osoittaa, sinne on vaikea tunkeutua. Liikkuvan kuvan markkinaa internetissä ei kuitenkaan vielä ole jaettu.

Toinen sijoituskohde – verkkopalvelut ja ohjelmistoalustat – lähtee monen yrityksen tavoitteesta luoda mediatuotteiden jakeluun kontrollipiste. Esimerkiksi Applella oli lähes koko 2000-luvun hallinnassaan digitaalisen musiikin jakelu iTunes-kauppansa ansiosta.  Verkkokauppa Amazon loi käytännössä itse e-kirjojen markkinat ja saavutti ainakin hetkellisesti kontrollipisteen tuotteiden hinnoitteluun ja jakeluun. Apple jatkaa hyvällä menestyksellä App Store-kaupallaan digitaalisten lehtien jakelun hallintaa ja markkinaehtojen sanelua.

Ohjelmistoalusta, kuten tablet-laitteissa ja älypuhelimissa käytetty Google Android, antaa sen omistavalle yhtiölle avaimet hallita laitteiden toiminnallisuutta ja mistä käyttäjät laitteisiin sisältötuotteita ostavat. Googlen sisältökauppa on nimeltään Market. Androidin suosion kasvaessa vahvistuu Googlen mahdollisuus kontrolloida ja rahastaa ohjelmistoalustallaan edelleen.

Suomessa digitaalisten elokuvien jakeluun ei ole syntynyt markkinaa ohjaavaa toimijaa (Netflix USA:ssa on sellainen), e-kirjojen jakeluun ei myöskään (Amazon USA:ssa), puhumattakaan sähköisistä lehdistä (Apple App Store voi sellaiseksi Suomessakin kehittyä), musiikin jakelu saattaa kallistua Spotifyn syliin, mutta televisiomarkkina internetissä on aivan avoinna (Hulu USA:ssa on ottanut otteen paikallisesta markkinasta).

 

Related Posts

Yhteiskunta

Suomen aseteollisuudesta

Nato-ratkaisun jälkeen Suomessa olisi kaikki syyt kiinnittää huomiota otsikon aiheeseen. Totean, että jotkut faktat saattavat yllättää, mutta ne on taatusti dokumentoitu.

1) Suomen ”köyhyys”

Sotahistoriaamme on kirjoitettu

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com