eli maan on valittava joko pankit tai talouden kasvu.   Hauska kuva, joka osoittaa että maan on valittava joko BKT-kasvun tai laajan pankkisektorin välillä. Kuvassa on OECD-maat järjestettynä vaaka-akselilla pankkisektorin

1 Denmark 0.294 2 Netherlands 0.244 3 Italy 0.200 4 Germany 0.198 5 Japan 0.196 6 Luxembourg 0.187 7 Ireland 0.184 8 Portugal 0.176 9 Austria 0.161 10 United Kingdom

Lukaisin katsauksen alkuvuoden asuntokaupoista. Kauppa on vilkastunut tammi- helmikuussa. Ensiostajat ovat olleet liikkeellä. Artikkelissa oli eroteltu ensiasunnon ostajat ja vuokralla asuneet? Eikö vuokralaisissa ole ensiasunnon ostajia? Eivätkö ensiasunnon ostajat ole

Listassa näkyvät nyt myös aiemmat sijoitukset. Lisäsin kaavioon pisteytykset, jossa 1. sija listalla antaa 10 pistettä jne.. pisteet lasketaan sitten yhteen eri listoilta. Jos olisi joka listalla mukana ja ykkösenä,

Tuore tutkimus kertoo, että ilmansaasteet vaikuttavat pörssikursseihin. Mitä saastuneempi ilman oli sitä huonommin pörssikurssit Milanossa kehittyivät. Tutkijan mukaan selitys on sama kuin pörssikurssien jä säätilan välillä tavattu yhteys: Huono ilmanlaatu

Kiinan reaalitalous porskuttaa edelleen: Teollisuustuotannon kasvu on sukeltanut – mutta tuotanto kasvaa edelleen luokkaa 6%/vuosi. (punainen käyrä) BKT:n kasvu on Kiinalaisittain vaatimatonta 7% luokkaa (oranssi käyrä) inflaatio ja korkotaso ovat

KALTATTAVAKSI!   Suomalaiset liha-alan yritykset Atria ja HK-Scan eivät ole kurssilaskussa olleet sellaisia suojasatamia, jollaisena elintarvikealaa on totuttu pitämään. Raaka-aineen hinta on vaihdellut jyrkästi samoin kuin Itämeren alueen kruunut, zlotyt

Piksu ™ palstalla on ollut puhetta, että Deutsche Bank tarjoaa joukon Euroopan eri toimialoihin kohdistuvia EFT:iä. Marraskuussa oli jo puhetta short ETF:sitä joita on myös tarjolla päätoimialoille.   Tein pienen

Havahduin välittäjän uutiseen, että pienten asuntojen hintapohja olisi nähty. En usko koska aikaisemminkin isojen perheasuntojen hinnat ovat joustaneet ensimmäisinä. Jossain kohtaa tulee kuitenkin tilanne, että kolmion hankinta on kannattavampaa suhteellisesti

Kun talouskäyrät osoittavat kaakkoon herättävät johdon (ja omistajien) palkkiot usein pahennusta. Esimerkin voima on suuri – jos menee huonosti on kaikien osallistuttava säästötalkoisiin , oli k.o summalla merkitystä kokonaisuuden kannalta

Vuonna 1992 eli edellisen laman aikana asuimme Ranskassa, lähellä Colmaria, tunnin etäisyydellä Strasbourgista. Yhtenä aamuna Suomi devalvoi. Vahvan markan apostolit heittivät pyyhkeen kehään ja sen seurauksena Viinanen nousi kovakouraiseksi valtionvarainministeriksi.

Jo aikaisemmin on ollut puhetta, että ETF sijoitukset ovat olleet kasvava alue myös viime vuonna. Toinen näkyvissä ollut muutos on perinteisten hedge-rahastojen alamäki ja niiden mahdollinen osittainen korvautuminen EU hyväksytyillä

Verorahoja ei ole sijoitettu, mutta Turun kaupunkille kaupungille on lahjoitettu varoja, jotka on sijoitettu epäonnistuneesti. Kaupunki väittää sijoittaneensa “arvoyhtiöihin“, mutta ennen kuin termi rupeaa liikaa naurattamaan, on ehkä parempi sanoa

EROI eli suhdeluku paljonko energiaa on kulutettu määrätyn tyyppisen voimalan rakentamiseen, polttoaineen hankintaan ja jätteiden hävittämiseen verrattuna voimalan tuottamaan energiamäärään.   Alla oleva kuva havainnollistaa miten energian kulutus ja tuotanto

Pitäisikö yritysten pidättäytyä vaikeina aikoina osingoista? Minusta ei missään tapauksessa. Osingot ovat samanlaista rahaa kuin työntekijöiden palkka. Osingot kanavoituvat: kulutukseen sijoituksiin yritysten pääomaksi Laman aikana on hyvä että pääoma liikkuu

Flickr Palvelun integroinnista 13032009   13032009020 Originally uploaded by Helge V. Keitel Hyvät piksulaiset! Lähestyn teitä teknisellä ongelmalla. Haluaisin hyödyntää Flickr -kuvia kirjoituksissani osana mobilen ja Internetin yhdistämistä. Onko mielessänne

In its session on 12 March 2009, the Government approved a decision-in-principle on the action plan for the reduction of the administrative burden on businesses for 2009-2012 by 25 per

Mediassa on kohkattu siitä menikö Vanhaselta uskottavuus. Tai hallitukselta kun joutui peräytymään eläkepäätöksessä. Erilaisiin nettikyselyihin lassottu ’kansa’ eikä monet mediastakaan näe metsää yksittäiseltä risukasalta, joka sattuu tielle. En tunne hallituksen

Sotien jälkeen Suomessa syntyi useana vuonna noin kaksinkertainen määrä lapsia esim. v. 1973 verrattuna. Näitten ns. suurten ikäluokkien olemassaolo on erinomaisen hyvin tiedetty 1940-luvulta lähtien, mutta siitäkin huolimatta suurten ikäluokkien aalto on

Taloudellisesta lamasta on jauhettu kyllästymiseen asti viime vuoden syksystä alkaen. Pankkeja on pelastettu, vakuutusyhtiöiden joukkokaatumisia on yritetty estää, autotehtaiden pystyssä pitämiseen on panostettu miljardeja. Elvytyspanokset ovat niin suuria, ettei niitä