Pariisin ilmastokokous
Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen
Pariisin ilmastotalkoot alkavat tänään. Toivoisin, että kaikilla osallistujilla olisi käytössään BP:n tilastokirja maailman energian käytöstä viime vuodelta. Tilastot ovat mielenkiintoista luettavaa. Jo äkkivilkaisulla huomaa, mistä on kyse. Kivihiili ja öljy ovat maailman energialähteet. Ne vastaavat runsaasta 60 prosentista maailman kokonaisenergiasta. Kun tähän lisätään vielä maakaasu päästään jo yli 85 prosenttiin. Uusiutuvan energia osuus maailman kokonaisenergian tuotannosta oli runsaat 2 prosenttia vuonna 2014.
Kiina ja USA käyttävät maailman energiasta noin 40 prosenttia. Kun tähän otetaan mukaan Venäjä ja Intia päästään prosenteissa jo yli viidenkymmenen. Nämä neljä maata käyttävät energiaa siis enemmän kuin muu maailma yhteensä.
Maailman kivihiilestä poltetaan puolet Kiinassa, 12 prosenttia USA:ssa ja 8 prosenttia Venäjällä. Muulle maailmalle jää noin 30 prosenttia.
Näistä luvuista nähdään, mitkä valtavat talkoot maailmalla on edessään, jos nykyistä kehityssuuntaa halutaan muuttaa. Suunta ei muutu ilman Kiinan ja USA:n voimakasta muutosta. Ilmastokokouksen muut osanottajat ovat pikkupelureita.
Tämä koskee erityisesti Suomea. Suomen energiankulutuksella ei ole juuri mitään merkitystä maailman kokonaistilanteen kannalta. Tilastojen mukaan Suomi käytti vuonna 2014 maailman kokonaisenergiasta 0,2 prosenttia ja hiilestä 0,02 prosenttia. Vaikka muuttaisimme energiatuotantomme sataprosenttisesti uusiutuvaksi energiaksi, ei se valitettavasti muuttaisi maailman kokonaiskuvaa.
Suomalaisten ei siis kannata syyllistää itseään liikaa, vaikka muutama savusauna lämpenisi kesäillassa. Tähän sisältyy myös se, ettei suomalaista tuulivoiman tuotantoa kannata tukea kyseenalaisilla verotukiaisilla ja sotkea samalla koko muuta sähköntuotantojärjestelmää. Jos oikeasti haluaisimme auttaa vähentämään maailman kasvihuonepäästöjä, meidän kannattaisi hankkia tuulienergian tukirahoilla paloautoja sekä muuta sammutuskalustoa Indonesiaan sademetsiin metsäpalojen rajoittamiseksi. Eri tietolähteiden mukaan näistä metsäpaloista on joinakin vuosina aiheutunut jopa yli kymmenen prosenttia koko maailman vuotuisista hiilidioksidipäästöistä (HS 13.11.2015).
—
Lue Punaisen mukin blogia.
Tilastot täytyy suhteuttaa väkimäärään
Suomen osuus maailman energiankulutuksesta ja päästöistä on toki pieni, mutta sen verran olen ilonpilaaja, että ei se itse kunkin valtion vastuuta poista ilmastomuutoksen ratkaisemisessa. Suomen osuus energiankulutuksesta on tuplasti suurempi kuin osuutemme planeetan väestöstä, joten muiden teollisuusmaiden tapaan käytämme per capita paljon enemmän energiaa kuin köyhemmissä maissa. Verrattuna vaikka kiinalaisiin suhde on noin 4:1.
Tietysti ratkaisussa on oltava mukana kaikki, myös kehittyvät taloudet, mutta eivät pienet maat voi osuudestaan liueta pienen kokonsa perusteella. Aivan kuten emme voi luistella EU-velvoitteistamme vain sen takia, että olemme vähäväkinen porukka. Suhteellinen laskutapa on näissä asioissa se oikea tapa.
Heikki
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_energy_consumption_per_capita
Tilastoista
Hei Heikki,
Kiitos kommentistasi. Näinhän se tietysti on, että yksi reilu tapa laskea näitä asioita olisi suhteuttaa energiankulutus väkimäärään. Sekään ei tietysti ole ongelmatonta. Pitäisikö laskelmissa vaikkapa ottaa jotenkin huomioon maan vuotuinen keskilämpötila? Perusteena se, että kylmässä maassa tarvitsee lämmitystä enemmän kuin kuumassa. Voi kuitenkin veikata, että ilmastoneuvotteluista tulee vaikeita. Esim. Intian energiankulutus henkilöä kohden on alle kymmenesosa USA:n vastaavasta. Onko Intialla oikeus vaurastua ja nostaa kulutus samalle tasolle USA:n kanssa? Jos näin kävisi, olisi Intia sen jälkeen maailman isoin tupruttelija. Onko maailman nopea väkiluvun kasvu itseasiassa se varsinainen ongelma?
Suomi ei voi tässä asiassa paljoa tehdä. Vaikka päästömme maana olisi nolla, se ei muuttaisi kokonaisuutta. Kysymys onkin sitten, olisiko maailman kokonaispäästöjen kannalta parempi, jos Suomi kohdentaisi kasvihuonepäästöjen torjuntaan varatut varat sinne, missä niistä voisi olla eniten vaikutusta? Ehkäpä sinne Indonesian sademetsiin tai Intian hiilivoimaloihin?
Lähes kaikki planeettamme energia on tavalla tai toisella auringosta lähtöisin. Toivotaan, että aurinkoenergiateknologia kehittyisi niin isoin harppauksin, että pystyisimme jatkossa entistä paremmin sitä suoraan hyödyntämään ja se auttaisi ratkaisemaan tämän vaikean yhtälön.
Juha Kasanen
Laskutavoissa on toki ongelmansa
Näinkin toki on Juha että laskutavoista joudutaan joka tapauksessa riitelemään oli sopimus millainen tahansa. Kunmin maan keskilämpötila on yksi muuttuja, josta riittänee vääntöä.
Päästökaupan ideahan on sinänsä juuri se, että resurssit kohdennetaan sinne, missä leikkaukset on helpoin tehdä. Tähän kannattaakin pyrkiä. Intialaiset eivät varmasti suostu alempaan elintasoon ilman tämmöisiä diilejä.
Aurinkovoima on yksi iso mahdollisuus, ja onhan niitä muitakin.
Sijoittaja voi muuten osallistua urakkaan kannattavasti vaikkapa ruotsalaisen Niben osakkaana. Se tekee lämpöpumppuja vahvasti kasvaen ja kannattavasti. Omassa salkussa on. Kannattaa tutustua.
Heikki
Kannattaakohan kuitenkaan
Kannattaakohan kuitenkaan käyttää öljy-yhtiön tiedonantoa lähteenä maailman energiantuotannosta? Tuo 2% uusiutuvia ei ainakaan pidä paikkaansa. Unohtaneet ehkä biopolttoaineet ja vesivoiman?
Suomessa näkökulma on ollut onnettoman pitkään siinä taakassa, minkä esimerkiksi uusiutuvien käyttöönotto hetkellisesti aiheuttaa. Monet muut maat ovat tajunneet mikä valtava liiketoimintamahdollisuus ilmastonmuutos on, kun maailman valtavat energiamarkkinat hitaasti olosuhteiden pakosta mullistuvat. Suomessakin korkean teknologisen osaamisen maana olisi mahdollisuus kehittää valtavan potentiaalisia kaupallisia sovelluksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, jos vain riittävää kiinnostusta ja rivakkuutta tähän olisi. Ilmastonmuutos ei ole pelkästään aikamme ehkä suurin yhteiskunnallinen ongelma, se on myös yksi suurimmista bisnesmahdollisuuksista. Energiaomavaraisuutta lisäävät uusiutuvat käyvät myös valtion tasolla pidemmän määlle moninverroin halvemmaksi kuin fossiilisiin ripustautumisen jatkaminen. Kannattaa googlata, mitä esimerkiksi suomalaisessa HINKU-hankkeessa mukana olevien kuntien taloudessa on tapahtunut samalla kun päästöjä on vähennetty.