”Perheyrityksistä”

 

Perhe on pahin

Kun Matti Vanhanen siirtyi valtioneuvoston johdosta Perheyritysten liiton johtoon, liitossa tapahtui profiilin nosto, mitä siellä varmaan oli toivottukin. Tulokset ovat näkyneet mm. keskustelussa yritysverotuksesta.

Kuitenkin jo käsite ’perheyritys’ on varsin keinotekoinen alkaen nimestä. Sisilian ulkopuolella perheellä yleensä tarkoitetaan samassa kotitaloudessa asuvia henkilöitä. Perheyritykset ovat kuitenkin lähes säännönmukaisesti sellaisia jossa, ei perheellä vaan suvulla katsotaan olevan keskeinen rooli. Suvut tunnetusti voivat olla hyvinkin laajoja. (Wikipedia: ”Ennen listautumistaan pörssiin vuonna 2006 Ahlström-yhtiö oli suvun omistama perheyhtiö. Yhtiöllä oli vain 270 omistajaa, useimmat Antti Ahlströmin jälkeläisiä.”) Suvun jäsenet voivat edelleen olla toisilleen etäisiä tai jopa vihamielisiä.

Muitakin ongelmia on. Kasvollista omistusta kehutaan, mutta toisaalta kaikkien osakkaiden pitäisi olla tasavertaisia. Tämä tuottaa vaikeuksia tilanteessa, jossa jopa puolisen tusinaa ”yrittäjäsuvun” jäsentä on töissä laajasti suvun ulkopuolellakin omistetussa yrityksessä. Työsuhteisiin liittyy tunnetusti erilaisia auto-, asunto- ym. etuja, jolloin syntyy kuva yrityksestä yhden suvun yhteisenä kassana. ”X ei ymmärrä, mikä on osakeyhtiö", sanottiin eräästäkin kauppaneuvoksesta ko. tilanteessa. Kuitenkin jopa sataprosenttisesti yhden ihmisen omistaman yrityksen talous täytyisi lain mukaan pitää erillään omistajansa henkilökohtaisesta varallisuudesta.

Tarkastellaanpa lähemmin esimerkinomaisesti kolmea ryhmää.

Ei-julkiset perheyritykset

Ko. ryhmän yritykset liitetään julkisuudessa vain yhteen sukuun, vaikka osakkaita olisi enemmänkin. Käsittääkseni Turun Sanomia julkaisevalla TS-Yhtymällä on vielä 2000-luvullakin ollut myös pienosakkaita, vaikka yritys liitetäänkin vain yhteen sukuun.

Vielä kummempi on tilanne Raumalla. Kuluvana vuonna totesin hämmentyneenä olevani osakkaana firmassa nimeltään Marva Group. Aiemmin yritys tunnettiin julkaisemansa lehden perusteella Länsi-Suomi Oy:ksi. Uutta nimeä perusteltiin ulkomaankaupalla, joten ilmeisesti Marvan suku on maailmankuuluangry.

Hämmennykseeni liittyi myös se, että mainittu suku on julkisuudessa suhtautunut avoimen vihamielisesti omiin sukulaisiini, ja nyt tässä vissiin ollaan siis Marva-ryhmän jäseniä.

Vuonna 1985 kaksi yhtiössä pitkään ja merkittävästi toiminutta osakastahoa nimittäin myivät osakkeensa nimenomaan sen takia, että katsoivat Marvan suvun määräävän yhtiössä yksinvaltaisesti. Lähde. Aiheesta nousi Raumalla kohu ja jopa oikeudenkäynti, jossa käsittääkseni bulvaaneina toimineet kantajat vaativat jotain sellaista, mitä eivät varmaan edes ymmärtäneet kunnolla – ja hävisivät jutun. Häviöstä ei Raumalla ole tietenkään mitään puhuttu.

Marvan suvun päämiehestä Olavi Marvasta laaditussa biografiassa (”Pänne ja merenneito”, s. 80) osakkeita myyneitä henkilöitä nimitellään ilmaisulla ”perkeleen kyyt”.

Vaikka olenkin yleensä pidättyväinen jakamaan sijoitusneuvoja, kehotan Marva Groupin osakkeita ostavaa ymmärtämään, että oman riidattoman omaisuutensa myyminen vuosikymmenten omistuksen jälkeenkin voi tuoda perässään em. arvonimen ”perkeleen kyy”.

Kuvaava on sekin, että vuoden alussa pyysin yhtiöltä tietoja osakkeenomistajista (jotka lain mukana pitäisi toimittaa kenelle hyvänsä) ilman, että meiliini koskaan vastattiin yhtään mitään.

Julkiset sukuyhtiöt

Vielä kummallisempi on tilanne julkisesti noteerattujen perheyritysten osalta. Osakkaiden pitäisi olla tasa-arvoisia, mutta yleensä tässä maailmassa joku on aina tasa-arvoisempi. Osakkeita pörssistä ostava piensijoittaja on katala kapitalisti, jota sopii kaikilla veroilla rangaista, kun yhtiössä sankoin joukoin työllistyvät tietyn suvun jäsenet ovat yhteiskuntamme selkärankaa, ihailtavia yrittäjiä.

Perheettomät perheyritykset

Eräät Suomen suurimmat yritykset ovat taustaltaan perheyrityksiä, mutta eivät ko. liiton jäseniä. Tällaisia ovat esim. Sanoma ja Kone.

Erikoinen on tilanne Koneessa. Suomen huomattavimpiin kuuluvassa teollisuusyrityksessä valta on keskittynyt yhden miehen Antti Herlinin käsiin. Hänestä on ainakin väitetty, ettei hän ole edes puheväleissä sisartensa kanssa. Kone ei selvästikään ole perheyritys, vaan yhden miehen firmawink.

3 thoughts on “”Perheyrityksistä”

    1. Hallitus

       

      yhtiön hallitukseen valitaan[2013]:Jyrki Laakkonen, Yrjö Laakkonen, Hannu Laakkonen, Reetta Laakkonen…

Comments are closed.

Related Posts