Pientä irvailua sankariholdaajien mestarillisesta ajoituksesta
Sijoittamisessa liikkuu niin katulegendoissa kuin mediassa sankarimyyttejä osakeholdaajista, jotka osaavat aina hyödyntää pörssien rysähdykset. Toisaalta nämä samaiset holdaajat ovat aina niitä, joiden mielestä osakemarkkinoiden liikkeitä on turha ennustella, koska se on mahdotonta. Jostain taianomaisesta syystä he silti osaavat pitää kassassa rutkasti käteistä niiden tilanteiden varalta, kun osakkeet rytisevät alas. He siis eivät ennusta markkinoita tai pidä sitä edes mahdollisena, mutta osuvat kuitenkin aina markkinoiden pohjaan ostoissaan.
Jos tietää koska on hyvä aika ostaa, tietää myös koska siihen ei ole hyvä aika. Se tarkoittaa, että osaa ajoittaa kauppansa markkinoiden liikkeiden mukaan. Vaikka sitä ei tämän filosofian mukaan kannata edes yrittää. Melkoista noituutta.
Jutut näistä sankariholdaajista puskevat esiin yleensä reippaasti markkinoiden rymistelyjen jälkeen. No onhan jokaisen helppo sanoa jälkikäteen, että hyviä ostopaikkoja olivat 2009 kevät ja 2011 syksy. Mutta voidakseen elvistellä tällaisella mahdollisuudella on osattava sanoa, että markkinoilta tuli pysyä pois ennen noita loistotilaisuuksia, ja haalia käteistä. Mistä sitä sijoittaja saa, ellei osakkeita myymällä? Kolmen prosentin osingoista?
Sokeakin näkee, että osakkeiden ostamiseen olisi nyt sopivampi hetki kuin kaksi viikkoa sitten. Mutta onkin eri asia tietää se ajoissa, ei jälkikäteen. Entä onko nyt jo hyvä aika ostaa osakkeita, vai kenties kahden viikon tai kahden kuukauden päästä? Sitäkään nämä sankarisaagat eivät kerro, ainakaan reaaliajassa. Ette kuule sankariholdaajien sanovan, että nyt on huono aika ostaa, odota. Heitä kuunnellessa on aina hyvä aika ostaa.
Tarkoitukseni ei ole irvailla holdaamista sijoittamisen muotona, vaan näitä älyllisesti laiskoja tarinoita. Jos joku tietää hyvän ostoajan, hän tietää myös huonon. Jokainen osakekursseja vilkaissut tajuaa, että oikeilla ajoituksilla eli taitavalla treidaamisella on lähtökohtaisesti mahdollista valtaviin ylituottoihin holdaukseen verrattuna. En silti väitä, että treidaus olisi välttämättä järkevä strategia holdaukseen verrattuna, vaikka se sitä teoriassa on. Markkinoiden lukeminen on vaikeaa. Mutta markkina-analyyseja harrastavana ja julkisesti niitä esittävänä en voi olla nauramatta väitteille, että markkinoiden liikkeitä lähtökohtaisesti ylenkatsovat sijoittajat osuisivat aina ajoituksissaan jollain mystisellä magialla, vaikka se ei heitä edes tunnu kiinnostavan.
Minä yritän markkina-analyytikkona tulkita vimmaisesti kurssien suuntaa, mutta myönnän sen vaikeaksi urakaksi, jossa tulee virheitä liian kanssa. Toisaalta yritän välttää viisastelua jälkijunassa. Kyllä meillä taas ensi keväänä riittää nerokasta tietoa siitä, koska tänä syksynä oli loistava aika ostaa osakkeita.
Holdaaja
Ei se ole holdaaja jos treidaa ja arvaa laskut pois. Voihan jollakin osakeholdarillakin olla muitakin tuloja kuin vain myynneistä tulevia ja niitä voi sitten käyttää ostoihin. Ja tuleehan pelkistä osingoistakin muutama prosentti osinkotuloja joita voi säästellä.
Holdareiden kuningas eli Buffett julkaisee ostonsa ja myyntinsä. Huomaa, että hällä on rahaa käytettävissä huonoina aikoina. Nyt viime lamassa hän teki ostoillaan 10 miljardin tilin.
Mistä tietää olla ostamatta
Tietysti jos pitää kassassa aina jonkun verran käteistä voi tehdä ostoja koska huvittaa. Ostelee sitten tasaisesti ympäri aikaa kuin kuukausisäästäjä, ja osa ostoista osuu todellliseen namuaikaan. Mutta pointtini onkin, että näiden sankarimyyttien mukaan holdaajat osaavat ajoittaa suurostonsa markkinoiden pohjiin, jolloin heillä on aina myös repullinen käteistä. Eli he ikään kuin kykenevät lukemaan markkinaa paremmin kuin muut, vaikka eivät sitä edes yritä. Uskottavaa? Konkarisijoittaja Erkki Sinkkoa haastateltiin pari viikkoa sitten ja kyseltiin hänen sijoitusvinkkejään kasaan suomalaisia osakkeita. Sinkon ainoa vinkki jokaisen osakkeen kohdalla oli osta (olikohan yksi pidä seassa). Kaikki kunnia Sinkon menestykselle, mutta hän totesi ettei spekuloi markkinoiden liikkeillä, eikä maininnut mitään mahdollisesti edessä olevasta ostotaivaasta eli tästä meneillään olevasta pörssien notkahduksesta. Jos osti Sinkon vinkin mukaan syöksyi saman tien ostoksille. Se siitä mestariholdaajien ajoitusmagiasta. Heikki
Kun tarkastellaan suomen
Kun tarkastellaan suomen mittakaavassa tätä buy-and-hold menetelmää, voidaan todeta, että se on toiminut aika hyvin. Sinkolla on osakkeilla tienattu omaisuus, kuten myös Lindströmillä ja monilla muilla. Sensijaan moni näistä kauppalehden foorumin besserwissereistä ei omista miljoonien arvoista salkkua, mutta päteä he osaavat. Sarjassamme "toiset osaa tekemisen ja toiset puhumisen".
En osaa ajoittaa
Minä en osaa ajoittaa ja en osaa ainakaan arvioida osaanko ajoittaa. Jos tietäisin, että voittaisin indeksin vaikka DAXin vuosittain tekisin helposti omaisuuksia.
Shorttaisin vuoden päästä toimitukseen menevää DAX-futuuria. Tästä saisin korkotuottoa.
Sitten ostaisin velaksi niin suurella vivulla omaa treidaussalkkua niin paljon kuin pystyisin. Näin ollen noiden erotuksen saisin tuottoa ja en olisi altis suoralle markkinariskille.
Koska en luota omaan osaamiseeni en tee noin. Ja kysymys kuuluu, jos joku osaa niin miksi he eivät tekisi noin.
Olen niin pitkään tuijottanut näitä kurssikäyriä ja etsinyt kaikenlaisia rahanpainokoneita, että en usko niihin. Ja en usko, että kukaan osaa ajoittaa. Sen tiedän, että nyt on parempi aika ostaa kuin viikko sitten. Sitä en tiedä onko nyt parempi aika ostaa kuin viikon päästä.
Ps Buffet
Sikäli kun tiedän Buffet ei ole perusholdaaja, vaan hänen salkussaan on muutakin kuin osakkeita. Jos salkku sisältää vaikkapa bondeja, niin allokaatiota siirtämällä voi tehdä tietenkin isot tilit markkinoiden liikkeitä hyödyntämällä: ostaa bondeja suhdanteen huipulla ja osakkeita sen pohjalla. Mutta se edellyttää markkinoiden liikkeiden tunnistamista, ja siinä mielessä kyseessä on treidaaminen, joskin pitkän aikavälin. Tai sitten Buffet kasaa osinkoja odottamaan sopivaa notkausta. Joka tapauksessa hän tulkitseen markkinoita ja reaalitaloutta. Jos sijoittaja on koko ajan all in, ei hänellä voi olla suuria kassavaroja käytössään hyvän sauman tullen. Minulla on tästä omakohtaista kokemusta ihan riittävästi. Heikki
Lähinnä B. ostaa kun on hänen
Lähinnä B. ostaa kun on hänen mielestään halpaa. Hän ei osta kun on kallista. Siksi hän on pitkään myös ostamatta. Mutta varmasti hän ei ole sijoittamisessaan millään muotoa perus. Hän on ollut maailman paras. Aivan sama kuin sanoisi, että Bolt on sellainen peruspikajuoksija. Hän laittaa perusteellisesti koipea toisen eteen.
hinnoittelu on yksi markkina-analyysin osa
Markkina-analyysin osa on hinnoittelu, mutta se tietysti itsessään tarkoittaa, että markkinoiden liikkeitä on seurattava ja ajoitusta arvioitava, koska hintojen liike on markkinan liikettä. Jos pitää osaketta kalliina mutta hyvänä ja odottaa hinnan laskevan, tekee yhden lajin TA-kauppaa. Heikki
Treidaaminen
Maailman legendaarisin treidari Jesse Livermore snaoi jotenkin näin.
Sijoittaminen on helppoa: Osta silloin kun halpaa ja myy kun on kallista. Sen kertomiseen milloin on halpaa tai kallista meneekin sitten koko elämä.
Hyvin suuri osa 'pörssiviisauksista' mitkä yleensä ovat tyhmyyksiä on juuri tältä surulliselta suuruudelta.
http://technical-analysis-addins.com/trader-livermore-quotes.php