Sanotaan, että kaikki trendit loppuvat aikanaan. Vaikka tämä yleisesti pitääkin paikkansa ei asia kuitenkaan ole näin pikavippien osalta. Pikavippien eli pienlainojen historiallisena esikuvana pidetään yleisesti Yhdysvaltojen payday loanseja eli palkkapäivälaha-lainoja. Palkkapäivälainat olivat alun perin summaltaan pieniä lainoja, jotka myönnettiin asianomaisen osoittamaa palkkatodistusta vastaan ja se maksettiin aina takaisin sovittuna palkkapäivänä. Nykyään pikavipit ovat jo lähes kaikissa länsimaissa osana arkipäivää ja alakohtaisia yrityksiä löytyy globaalisti valtavia määriä. Suomessa ala on kuitenkin kokenut ylä-ja alamäkiä, mutta kaikesta huolimatta pikavippien ottaminen ei ole menettänyt hohtoaan. Onkin varsin mielenkiintoista tarkastella pikavippien sekä niitä tarjoavien yritysten taivalta ja pohtia miten ne ovat saavuttaneet edelleen jatkuvan suuren suosionsa.

Pikavipit rantautuivat yritystoimintana Suomeen vuoden 2005 tienoilla ja koko yritysala kasvoi roimasti ensimmäisten vuosien aikana. Pikavippien laajaan kasvuun yritystoimintana vaikutti vahvasti mm. matkapuhelinteknologian kehittyminen ja internetin yleistyminen jokaisen matkapuhelimen perusominaisuutena. Internetin kautta erilaisten pienlainojen myöntäminen oli vaivatonta ja markkinointi halpaa. Tosin jo ennen internetin tuloa osaksi matkapuhelinten yleistä varustetasoa oli pikavippien ottaminen tehty mahdollisimman helpoksi kaikille niitä haluaville perinteisen tekstiviestin muodossa. Vuoteen 2012 mennessä Suomessa arvioitiin olevan jo reippaat 80 pienlainaa myöntävää yritystä.

Pikavippejä antavia yrityksiä kohtaan kohdistui kuitenkin jo pian varsin laajaa alakohtaista painetta, sillä pienlainojen ottajien joukossa alkoi kasvavissa määrin olla ihmisiä, joilla oli luotto-ongelmia sekä maksuhäiriöitä taustalla. Eipä siis ihme, että yritystoimintaa kohtaan ruvettiin asettamaan tiukempaa lainsäädäntöä ja vuonna 2013 Suomessa säädettiin laki, joka määräsi, että alle 2000 € lainoille tuli asettaa korkokatto. Lainsäädännön seurauksena pikavippien ottamisen määrä lähti jyrkkään laskuun ja usea alalla toiminut yritys joutui lopettamaan toimintansa. Pienlainatoimintaa vastaan jyrkästi kampanjoineet poliitikot ja kansalaisten edunvalvontaryhmät kuvittelivat ensin selättäneensä koko ongelman kertaheitolla. Uuden lainsäädännön asettamisessa kyseessä oli kuitenkin ainoastaan erävoitto, sillä pikavippitoiminta ei kokonaisuudessaan kadonnut mihinkään.

Vaikka myönnettyjen pienlainojen määrä tilastollisesti laskikin Suomessa alakohtaisen lainsäädännön vuoksi, eivät pikavippejä myöntävät yritykset kuitenkaan jääneet makaamaan tuleen. Ne päinvastoin loivat nahkansa uudelleen ja alkoivat myöntää edelleen varsin hintavia pikalainoja eli pikavippejä, kuitenkin tällä kertaa venyttäen laina-aikoja sekä nostaen lainasummia.

Pienlainoja myöntäneet yritykset uudelleen nimesivät huonon maineen saaneet pikavipit uusin termein: mm. kulutusluotto ja joustoluotto. Poliitikkojen säätämät tiukemmat alakohtaiset lait eivät siis täten toteutuneetkaan heidän toivomallaan tavalla. Esimerkiksi joustolainaa tarjoava yritys voi edelleen halutessaan asettaan koron niin korkeaksi kuin he itse vain sen kehtaavat asettaa. Suurin osa pienlainayritysten tarjoamista joustolainoista ovat siis korkoineen ainakin tuplasti sen määrän, mitä korkokatto juridisesti niiden määräksi suo. Tämä ei ymmärrettävästi ole pikavippejä vastustavien politiikkojen ja kansalaisaktivistien mieleen, mutta lainsäädännön ollessa nykyinen, eivät he asialle varsinaisesti voi mitään. Lainoja tarjoavat yritykset pärjäävät edelleen varsin hyvin ja globaali trendi on kaikkea muuta kuin laskemaan päin lue esim. juttu saksalaisen Frankfurtin pörssiin listatun pikavippijätti  Ferratumin roimasta tulosparannuksesta.

Vaikka pikavippejä kohtaan saattaa yleisesti edelleen vallita tietynlaisia stigmoja, eivät ne ole kadonneet mihinkään. Niin kauan kuin pienlainat ovat kaikista lainamuodoista helpoiten saatavia sekä niiden ehtojen ollessa varsin inhimilliset, ei niiden suosiota – saati kysyntää voi oikein haastaa.  Poliitikkojen sekä kansalaisten edunvalvontaryhmien tälläkin hetkellä hakatessa viisaita päitä yhteen heittääkseen mahdollisimman paljon kapuloita pienlainayritysten rattaisiin, on totuus kuitenkin se, että pikavippejä otetaan edelleen ahkerasti.