Pörssikurssit ennakoivat taantuman
Pörssikurssit ovat tehokkaat ennustamaan tulevaa talouden kehitystä. Kevään orastava nousu Helsingin pörssissä lässähti ja siihen on nyt löytynyt syykin. Suomen teollisuuden liikevaihto supistui helmi – huhtikuussa 6,1 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Liikevaihto supistui lähes kaikilla alatoimialoilla. Huhtikuun teollisuustuotanto oli peräti 9,7 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten. Myös kaupan alalla kehitys on ollut samansuuntaista (kts. Kesko ja Stockmann). Koko euroalueen teollisuustuotanto supistui toukokuussa, mikä on ollut luettavissa Euroopan pörssien kurssikehityksestä.
Nokia on yhtiö, josta pienosakkeenomistajat ja ammattisijoittajat ovat olleet vahvasti eri mieltä. Samaan aikaan, kun ammattilaiset ovat jopa lyhyeksi myyneet eli shortanneet osaketta, piensijoittajat ovat sitä ostaneet niin, että kotitalouksien omistus yhtiössä on noussut jo viidesosaan. Eivätkä nämä ostot ole ollenkaan hullummin ajoitettuja. Onhan yhtiön kurssi noussut vuodessa peräti 120 % eikä osaketta voi vieläkään pitää kalliina. Koko osakekannan markkina-arvo on alle 12 miljardia euroa ja alhaisen markkina-arvon vuoksi yhtiö on edelleenkin potentiaalinen ostokohde jollekin ulkomaiselle toimijalle. On toki muistettava, että pörssikurssin hinnalla ei koko yritystä saa haltuunsa, vaan hinnan pitää olla huomattavasti korkeampi. Torstaina Nokia julkistaa toisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksen. Silloin näemme, joko tulos olisi vihdoin kääntynyt positiiviseksi.
Kansainvälisissä rahoitustutkimuksissa on löydetty nk. Home Bias- ilmiö, joka tarkoittaa sitä, että ihmisillä on taipumus sijoittaa kotimaisiin yhtiöihin, vaikkei se aina olisikaan taloudellisesti järkevää. Siksi suomalaiset sijoittavat suomalaisiin pörssiyhtiöihin. Minulle on täysi mysteerio, mikseivät poliitikot halua, että suomalaiset omistaisivat mahdollisimman paljon suomalaisia pörssiyhtiöitä. Päätökset, joita on viime aikoina tehty mm. osinkotulojen verotuksessa, eivät ainakaan tue tätä. Nyt suomalaiset makuuttavat rahojaan lähes nollakorkoisilla pankkitileillä, eivätkä pääse osallisiksi pörssiyritystemme menestyksestä. Hintataso Helsingin pörssissä ei ole korkea. Parhaimmillaan pelkällä osingolla pääsee 7 – 8 prosentin vuosituottoon ja siihen päälle tulee vielä mahdollinen osakkeen arvonnousu. Emme kai todella halua sitä, että Suomi ajautuu tytäryhtiötaloudeksi, jossa omistus on jossain kaukana ja näin päätökset tytäryhtiöiden lopettamisista on helppo tehdä. Tästä viimeaikaisia esimerkkejä on japanilainen Renesas Electronics, joka lopetti suomalaisen tytäryhtiönsä ja irtisanoi kaikki 800 työntekijäänsä.
Omistan Nokian osakkeita.
jorma.kokko@jamk.fi
Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen jäsen. Osakesäästäjien Keskusliitto on osake-, rahasto- ja korkosäästäjien edunvalvontajärjestö.
Suomalaisomisteiset yritykset menestyvät hyvin
Olen joskus seurannut suomalaisten suorien sijoitusten ja portfoliosijoitusten tuottavuutta.
Keskimäärin suomalaiset sijoittavat taitavasti lähes kaikilla osa-alueilla. Suomalaiset ovat käsittääkseni menestyneet ulkomaisia paremmin suomen pörssissä. Suomalaisten yritysten tekemät suorat investoinnit ulkomaille ovat tuottaneet hyvin. Ja suomalaiset yritykset menestyvät suomessakin ihan hyvin, niin kuin tuot esille.
Miksei tuota menestystekijää hyödynnetä kansakunnan parhaaksi? Nuo säästötileillä makaavat rahat pitäisi saada liikkeelle.
Suomen verotus suosii mielestäni ulkomaista omistusta. Ulkomaiset omistajat pääsevät vähemmillä veroilla kuin suomalaiset. Omistus valuu vähitellen sinne, mistä saa parhaat tuotot – ulkomaille.
Samaa mieltä
Ulkomainen raha on verottajan mielestä mieluisampaa kuin kotimainen.
Harmaa raha on suosiossa!
Verottaja tykkää harmaasta pimeässä olevasta omaisuudesta. Verottaja tykkää kun rahaa on piilossa, se on laillista. Raha voidaan piilottaa vakuutuksen kautta tai suoraan ulkomaille täysin laillisesti. Tästä useiden portaiden suosimisesta verottaja tykkää. Tulee mieleen, että onko näiden kuorien myyjiä kuunneltu liikaa kun verolainsäädäntöä on laadittu.