Wähäsen johdannaisista

Johdannaisista puhutaan paljon ja syystäkin, mutta monesti hieman sivusta. Johdannaismarkkinoiden koko on noin 640 biljoonaa dollaria. Summa on valtava ja se on noin 10 kertaa koko maailman kansantuotteen verran. Noin 90% sopimuksista ovat koronvaihtosopimuksia tai valuuttapareja. Iso ryhmä noin 25 biljoonaa on luottojen defaultien suojaamiseen tarkoitettuja tuotonvaihtosopimuksia (CDS).

Kun johdannisissa on noin valtavat voluumit se on merkki, että samaa riskiä on myyty ja ostettu moneen kertaan markkinoilla. Näistä väleistä pyritään ottamaan pieniä arbitraaseja isolla voluumilla. Kun markkinoille ollaan altistuttu pienivolatiilisesti mutta isolla määrällä niin suuri yllättävä heilahdus markkinoilla aiheuttaa paljon konkursseja ja myös suuria rikastumisia. Tämä on yksi syy, miksi kehittyneiden valtioden tai suurten pankkien konkurssit ovat erittäin yllättäviä.

Näistä johdannaisista on ollut suurta hyötyä. Pankit ja muut instituutiot ovat pystyneet lainaamaan hyvin pienellä korkokatteella rahaa ulos, koska riskit on pystytty suojaamaan tai ne on lakaistu piiloon maton alle. Rahaa on lainattu niin halvalla, että lainaan ei ole hinnoiteltu inflaatioriskiä lainan maksukyvyttömyysriskistä puhumattakaan. Vai kuinka kukaan voisi kuvitella, että joku voisi lainata vaikka 10 vuodeksi rahaa 1%-2% katteella suhteessa lyhyempään korkoon lähes nollakorkotilanteessa?

Kun johdannaisilla suojataan positioita ja niillä sidotaan eri omaisuusluokat tiukasti toisiinsa kiinni arbitraasimetsästäjien toimesta, niin aiheuttaako tämä systemaattista romahdusvaaraa markkinoille? Omaisuusluokkia ei hinnoitella siitä saatavien kassavirtojen nykyarvolla vaan omaisuusluokkien suhteellisilla arvoilla. Kyseessä on sama kuin jos vappupalloon laitetaan liian painava naru. Pallo ei karkaa, mutta ei pallo tuota vappuiloakaan.

5 thoughts on “Wähäsen johdannaisista

  1. Johdannaismarkkinoiden optimikoko on BKT:n luokkaa

    Tuo johdannaismarkkinoiden voluumi (10 kertaa maailman bruttokansantuote) on minustakin tarpeettoman suuri.

    1. Valuuttajohdannaisia tarvitaan, jotta viejät ja tuojat voivat turvata saatavansa. Mutta tähän tarkoitukseen tarvitaan vain suurin piirtein maailmankaupan suuruinen määrä johdannaisia. Suurin piirtein 20…30% maailman bruttokansantuotteesta. 
    2. Korkojohdannaisia tarvitaan, niin kuin toit esille, jotta rahalaitokset voivat turvata saatavansa erilaisissa tilanteissa. Mutta tähän tarkoitukseen tarvitaan vain suurin piirtein pitkäaikaisen lainoituksen suuruinen määrä johdannaisia. Tämä erä lienee muutamia kymmeniä prosentteja maailman bruttokansantuotteesta. 

    Jodannaisten lopputarvitsijoiden lisäksi tarvitaan lisäksi toimivat johdannaismarkkinat. Johdannaisten loppukäyttäjiä on kahdenlaisia, yksi vie tavaraa Suomesta USA:n markkinoille ja toinen USA:sta Suomen markkinoille. Kummatkin tarvitsevat johdannaisia turvaamaan saatavansa, mutta kummankin tarvitsemat johdannaiset ovat päinvastaisia. Johdannaismarkkinoilla ostetaan ja myydään johdannaisia niin, että rahalaitosten riskit neutraloituvat. Tämä prosessi noin nelinkertaistaa johdannaisvaihdon suhteessa johdannaisten lopputarvitsijoiden ostamaan voluumiin.

    Yhteensä tästä prosessista minusta seuraa, että hyödyllinen johdannaismarkkinoiden koko on korkeintaan pari kertaa bruttokansantuotteen kokoinen. Loppu on varmaan spekulatiivista johdannaismarkkinaa.

    Nämä yllä esitetyt luvut ovat hyvin karkeita arvioita, mutta kuulostavat minusta suuruusluokaltaan aika järkeviltä arvauksilta.

    1. Suojauksien luonne

      Kun ostamme suojauksen johonkin instrumenttiin ja suojauksen ostaja on taas ostanut sen instrumentin vastakkaisesti kuin meillä, niin olemme kokonaisuutena ostaneet samat asiat ristiin ja kokonaisuuden tasolla ei ole suojausta. Kaikki pelaa hienosti kunnes ei enää pelaa ja silloin rysähtää koko hökötys. Kun risukasan kestävyyteen ei luoteta, niin ei sen kestävyys puheilla tai kasaa kasvattamalla parane. Läjää täytyy mataloittaa ettei siihen liejuun upota kurkkuamme myöten.

      Kokonaisuuden kannalta jos vaikka valuuttakurssit muuttuvat voimakkaasti joku häviää suhteellisesti vaikka kaikki olisivat suojanneet position. Liikaa suojaten piilotamme vain riskin, emme poista riskiä vaan lisäämme sitä. Ajatelemme asioita liian mikrolähtöisesti kun viimeistään vuoden 1929 pörssiromahduksen piti osoittaa kokonaisajattelun tärkeys. Emme enää osaa katsella asioita kaukaisen (onko +80 vuotta sitä?) historian kautta niin edellinen finanssikriisi varmaan aukaisi päättäjiemme silmät huomaamaan finanssisektorin vaarallisuuden. Ainiin kaikki finanssialanihmiset ovat systeemin lapsia ja hyötyvät siitä. Kehäpäätelmämiehille maksetaan miljoonapalkkioita, tekisivät jotain hyödyllistä.

      Rahajärjestelmän rysäystä odotellessa kannattaa paneutua hyvään kirjallisuuteen. Venäläinen kirjallisuus on huippua ja Bulgakov Mestari ja Margarita tai Saatana saapuu Moskovaan on huumoriltaan ja vakavuudeltaan huippua. 

      1. Oikein käytetyt johdannaiset vähentävät systeemin riskiä

         

        Tässä on esimerkki siitä miten hyvin johdannaismarkkinat joskus toimivat

        Valuuttasuojauksen käyttäjät ovat yrityksiä, jotka vievät ja tuovat tavaraa.

        Jos suomalainen yirtys vie tavaraa USA:n markkinoille ja saa saatavansa vasta 6kk kuluttua niin hän ostaa valuuttasuojauksen niin että puolen vuoden kuluttua hän saa tuosta dollarimäärästä tämän päivän kurssin mukaan euroja. Hän suojaa itsensä valuuttaheilahteluilta ostamalla Tapiola pankilta suojauksen.

        Vienti ja tuonti ovat tasapainossa ja niinpä on olemassa toinen yritys, joka ostaa vie tavaroita USA:sta Suomeen. Hänkin saa Suomesta maksun tavaroistaan vasta puolen vuoden kuluttua. Ja hän haluaa luonnollisesti varmistaa, että saa tämän päivän kurssin mukaisella dollari/euro kurssilla rahansa sitten puolen vuoden kuluttua. Hän suojaa itsensä ostamalla Connecticut bank:sta suojauksen.

        Deutche bank on kansainvälinen liikepankki ja toimii laajasti johdannaismarkkinoilla. Deutche bank ostaa Connecticut bank:lta ja Tapiola pankilta nuo suojaukset (futuurit). Tämän jälkeen Deutche bank on sitoutunut puolen vuoden kuluttua vaihtamaan tietyn määrän euroja dollareiksi tiettyyn kurssiin ja myös sitoumus vaihtaa dollareita euroiksi tuohon samaan hintaan. Nuo sitoumukset kompensoivat toisensa ja niinpä johdannaismarkkinat ovat tehokkaasti vähentäneet riskiä. Yritykset voivat toimia dollari/euro alueilla ilman huolta valuuttakurssiriskeistä ja pankit voivat tarjota yrityksille suojausta ilman huolta valuuttakurssiriskeistä.

        Mutta joskus asiat menevät huonosti

        Kuvaat tuossa kommentissa tapauksen (kaksi keinottelijaa) joiden kesken asia voi mennä huonosti. Jos johdannaisia käytetään uhkapeliin niin silloin asiat menevät huonosti ja riskit kasvavat hirmuisiksi ihan niin kuin sanot. Molemmilla keinottelijoilla on riski, joista toisen riski toteutuu. Ja jos hän on käyttänyt velkarahaa ja tekee konkurssin niin koko yhteiskunta voi joutua kärsimään.

        Systeemissä on kyllä toinenkin kohta, joka tuottaa riskiä. Johdannailsilla ei voi poistaa kaikkea systeemissä olevaa riskiä. Pankkien ottolainaus tapahtuu pääsääntöisesti lyhyeen korkoon sidottuina talletuksina ja antolainaus pitkiin korkoihin sidotuna. Luulen että tämän tyyppistä riskiä ei voi kokonaan johdannaisilla poistaa.

         

        Johdannaiset ovat vahva työkalu jotka auttavat yhteiskuntaa jos niitä oikein käytetään. Mutta niissä on vahvan työkalun huonot puolet. Väärä käyttö aiheuttaa pahaa vahinkoa.

      2. Hökötys katkeaa

        Mutta jos Connecticut bank on lainannut Detroitin kaupungille suuren määrän rahaa (http://www.kauppalehti.fi/auto/uutiset/autokaupunki+ajautui+konkurssin+partaalle/201306441899) mitä ko. kaupunki ei pysty maksamaan takaisin ja siksi tämä Jerry Cottonin kotipankki ajautuu konkurssiin ja ei pysty selviytymään suojauksistaan. Näin Deutche Bankilla on vain toinen haara jäljellä ja täysi valuuttariski. Mitä pidempi on ketju, sitä suurempi on mahdollisuus, että joskus se katkeaa.

        Tämä ketjun katkeaminen ei ole vain teoriaa vaan monet suomalaisetkin kokivat sen kun pääomaturvatuilta tuotteilta loppuivat Lehmanin konkassa noteeraukset. Johdannaiset menivät arvottomiksi ja suojaukset jäivät eorian asteelle. Pankit ovat riskisiä koska ne lainaavat rahaa 'tyhjästä'.

        Kerronpa minäkin esimerkin. HBOS fuusioitui vuonna 2001 Halifaxin kanssa joka oli UK:n suurin asuntoluotottaja. Näin syntyi viides suuri pankkiryhmä Englantiin. Tämä uusi HBOS päätti kasvaa ja se tottavie kasvoikin. Se laski 25 miljardia punnan edestä vekakirjoja joille kävi huonosti koska pankki lainotti pääosin kiinteistömarkkinoita ja lainanottajat eivät voineet maksaa lainojaan takaisin. Joku, esim. Deutche Bank on voinut ostaa vaikka näitä velkakirjoja kun on suojannut omia puntapositioita. Tällä tarinalla ei ole suoraan mitään tekemistä mutkikkaiden johdannaisten kanssa. Se vain kuvaa pankkeihin ja rahoitusmarkkinoihin sisältyvää riskiä. HBOS on ollut perinteinen pankki.

        Kun ketju katkeaa se voi vaikuttaa moneen osapuoleen.

      3. Johdannaisketjun katkeamisessa on suurkatastrofin ainekset

        Tuo katkeaminen aiheuttaa, kuten sanot, suurkatastrofin riskin. Tässä yksi skenario lisää:

        Jos suuri liikepankki, vaikkapa Deutche bank, ajautuu selvitystilaan, niin voimme arvata että noin 0,1 .. 0,5% noista johdannaisketjuista katkeaa. Arvaus on luultavasti oikean suuntainen, ehkä jopa oikea.

        Mutta kun nuo johdannaismarkkinat ovat kooltaan, kuten mainitsit, 10 kertaa maailman bruttokansantuotteen verran, niin tästä seuraa että Deutche bankin kumppaneille tulee äkisti taseeseen vastuita noin 1 … 5% maailman bruttokansantuotteesta. Jotkut kestävät suoneniskun, mutta ainakin Deutche bankin suurimmat liikekumppanit, muut liikepankit, ovat vaikeuksissa. Nuo muut maailmanlaajuiset liikepankit ovat keskenään vaihdelleet suuren määrän johdannaisia saadakseen maailmanlaajuiset riskit neutraloitua. Nyt yksi lenkki on poissa ja muiden taseisiin tulee vastuita summalla, joka on prosentteja maailman bruttokansantuotteesta. Tulipalo leviää. Toinenkin maailmanlaajuinen liikepankki kaatuu ja kattamattomia vastuita leviää jäljellä olevien taseisiin vielä toiset 1 … 5% maailman bruttokansantuotteesta lisää…..     Koko kansainvälinen liikepankkijärjestelmä romahtaa.

        Skenaario on onneksi vain painajaisunta. Deutche bank on pakko pelastaa. Sitä ei voi päästää konkurssiin.    

         

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Lisäsin kaksi uutta välilehteä:

EVA, laskee pääomien tuottojen lisäksi tunnusluvun EVAMargin. Laskukaava löytyy Info-välilehdeltä. Lisätietoja tästä kaavasta

https://www.mckinsey.com/business-functions/strategy-and-corporate-finance/our-insights/comparing-performance-when-invested-capital-is-low#

Earnings_Season, yhteenveto tuloskaudesta.

 

 

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com