Hallitus on suunnitellut postitoiminnan joustavoittamista lakimuutoksella, jossa lupien vaatimisesta siirryttäisiin ilmoitusmenettelyyn. Siinä ei ole mitään yllättävää, että vasemmistopuolueiden edustajat ovat hyökänneet asiaa käsittelevässä valiokunnassa muutosesitystä vastaan. Valiokunta päätti kuitenkin enemmistön voimin tukea hallituksen esitystä muuttamattomana. Toki kermankuorinnasta on ehditty puhua, puhuttiinhan siitä jo silloinkin, kun Onnibussi oli tulossa ravisuttamaan Suomen joukkoliikennemarkkinoita. Perinteiset bussiyhtiöt ja pitkään monopolinsa varaan laskenut VR joutuivat tarkastamaan toimintamalliaan ja hinnoittelukin muuttui kuluttajien kannalta parempaan suuntaan.

Postilain muuttaminen ei mitä todennäköisimmin jää tähän. Tarkoitus on kajota myös yleispalveluvelvoitteeseen, johon nykyisin kuuluu lehtien ja kirjeiden viisipäiväinen jakelu kaikkialla Suomessa. Alueellisen tasapuolisuuden nimissä laadittu ja sinänsä kaunis velvoite ei valitettavasti ole nykyisen väestökehityksen jatkuessa kestävä. Suomessa lähinnä vain Helsingin seutu, etelän pikkukaupungit ja suuret maakuntakeskukset ovat muuttoliikkeessä saamapuolella, ja maakunnista Uusimaa on ollut viime vuosikymmeninä ylhäisessä yksinäisyydessään. Lisäksi kirje- ja lehtimuotoisen postin määrä on muutenkin laskenut, vaikka painetun median alennettu ALV-kanta ehkä hieman onkin vähentänyt siirtymää sähköisen median käyttöön. Kokonaan toinen juttu sitten onkin, kannattaako verotuksen suosia painettua mediaa vain työllisyyssyistä. Yhtä lailla voisi sanoa ympäristönäkökohtien perusteella, että sähköistä mediaa pitäisi suosia. Lakimuutoksen myötä toki vaikkapa painotalo voisi ilman raskasta lupamenettelyä hoitaa lehdenjakelua aivan kuten useat yritykset hoitavat nykyisin mainospostin jakelua.

Postin liiketoiminnan tunnusluvut osoittavat liikevaihdon laskeneen vuonna 2015 peräti 11,2 % edellisvuoteen verrattuna, joskin tulos hieman parani lähelle 3 %:ia. Jouluruuhkan pakettimäärän kasvu edellisvuoteen nähden oli noin 7 % ja muutenkin pakettijakelun merkitys yrityksen toiminnassa on noussut ja epäilemättä nousee jatkossakin. Toisaalta muut kotimaiset ja ulkomaiset kuljetusyritykset voivat hoitaa pakettijakelua ilman kirjepostin jakelupakkoa. Aluepoliittisista velvoitteista vapaat kuriirifirmathan eivät välttämättä edes aja syrjäseuduille vaan Posti toisinaan jakelee niiden paketteja sopimuspohjaisesti, kun se joutuu joka tapauksessa ajamaan jopa Savukosken peräkylille. Perinteisen postitoiminnan kannalta ollaan melko pian tilanteessa, jossa ainakin syrjäseutujen perusjakelua on pakko harventaa kolmipäiväiseksi. Näin käy väistämättä ainakin tilanteessa, jossa jakeluun ei yhdistetä muunlaisia palveluita, kuten ruoka- ja lääkelähetysten toimittamista. Ruohonleikkausuutinen ehtikin jo herättää kohua, tosin siihen liittyvä aloite tuli Postin työntekijöiltä itseltään.

Postitoiminnassa on koettu myös yt-neuvotteluita osin määrän vähenemisen ja osin suomalaisten tottumusten muuttumisen vuoksi. Yhä useampi haluaa hakea pakettinsa kauppareissun yhteydessä ja niinpä asiamiesposteja pidetään usein sujuvana ratkaisuna pakettiautomaattien ohella. Niiden suosiminen johtaa Postin oman verkoston pienenemiseen jo siksikin, että työssäkäyvä ei välttämättä halua yrittää ehtiä joskus kehnoilla aukioloajoilla olevaan postikonttoriin lähetystään erikseen jonottamaan. Toisaalta hieman samaan tapaan poliisiasemien lupapalveluissa työmäärä väheni, kun passeja ei enää tarvinnut hakea itse asemalta vaan minäkin sain marraskuussa noutaa uuden passini kätevästi R-kioskilta. Enpä minä sinne poliisiasemalle olisi halunnut mennä jonottamaan erikseen.