Raha ja onni

Paras lukemani sijoituskirja on Kari Narsin kirjoittama kirja Raha ja onni. Kirja perustuu uusimpiin filosofian, psykologian, sosiologian ja taloustieteen piirissä tehtyihin tutkimuksiin. Teoksessa Kari Nars esittää, että rahalla ja se määrällä on vähän tekemistä onnellisuuden kanssa. Erityisesti ihmiset kuvittelevat rahan merkitsevän enemmän kuin mitä onnellisuuden mittaukset kertovat.

Päivän Hesari kertoo samaa. Siinä kuvataan onnellisuustutkija, psykiatri Antti S. Mattila kertoo miten onnellisia ihmisiä yhdistävät jotkut yhteiset ominaisuudet.

Hesarin artikkelissa ne tiivistetty kahdeksaan piirteeseen, joiden avulla voi mitata omaa onnellisuuttaan. Näissä piirteissä on sellaisia tekijöitä kuten perhe, ystäväpiiri, auttaminen, kiitollisuus, elämän päämäärä ja vastaava piirteitä.

Artikkelin esittämien onnellisuuden piirteiden joukossa ei ollut ainoatakaan tuloihin tai omaisuuteen viittaavaa piirrettä. Kun lisäksi tiedetään, että epävarmuus vähentää onnellisuutta, nämä tekijät yhdessä voisivat selittää sen miksi moni sijoittaja luottaa rahastoihin tai muiden tekemiin sijoituspäätöksiin.

 

 

 

 

2 thoughts on “Raha ja onni

  1. Epämukavaa

    Ehkäpä juuri riskin sietämisen vastenmielisyyden vuoksi osakkeista saa jatkuvasti ylituottoa. USAssa osakkeiden antama ylituotto verrattuna Liittovaltion alle vuoden velkapapereihin (T-Bill) oli 1900-luvulla 5,8%/vuosi. Tuo tuotto on ollut ylituottoa vaikka mittaisit ja korjailisit sitä kuinka heilunnalla tms. 

    Kuva on lasekettavissa myös Faman datasta, mutta laiskuuttani otin sen suoraan kirjasta. 

    1. Rahalla ei saa onnea mutta rahattomuudella saa onnettomuutta

      Rikkaus ei tee autuaaksi, mutta taloudellinen perusturvallisuus on onnellisuuden ehto. Köyhyys tuhoaa aika tehokkaasti elämänlaadun, tosin sen tietävät vain ne, jotka ovat köyhyyttä kokeneet.

      Heikki

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen Talous

Omat Rahat Katsaus: Myrskyn silmässä eli ”Trump perääntyy aina”

Viime viikkoina ole saaneet seurata melko ainutlaatuista näytelmää pörsseisssä. Ensin  syvää epätoivoa – ”Trump onkin tosissaan”. Sitten seurasi Trumpin perääntyminen, ensin muun mailman, sitten Kiinan

Yhteiskunta

Yksityinen sektori on hylkäämässä työntekijöiden ja työnantajien kollektiivisen vastakkainasettelun

Yksityisen sektorin työntekijät eivät koe järjestäytymistä järkevänä ja Suomessa työmarkkinajärjestöihin kuuluminen vähenee kaiken aikaa selviää Anders Kjellbergin artikkelista ”Changes in union density in the Nordic