Suomalaiset menestyvät yksilötason älykkyystestissä mutta yhdessä kansakuntana pärjäämme huonosti
Suomalaiset ovat tutkimuksen mukaan älykkäintä kansaa Euroopassa. Nokkeluustesti ei taida korreloida muun menestyksen kanssa. Organisaation (tai valtion) menestystekijöitä ovat ilmeisestikin seuraavan kaltaiset:
- Pätevät henkilöt heille sopivissa tehtävissä
- Omaisuuden suoja, joka antaa turvaa sille että työllään saavuttaneen voi pitää
- Kaikkien ihmisten samanlainen kohtelu samoilla säännöillä
- Resurssien antaminen niiden käyttöön jotka osaavat, kykenevät ja haluavat
- Menestyneiden tukeminen ja nostaminen jalustalle
- Yksilön omien valintojen kunnioittaminen
Tavalla tai toisella Suomi on menestynyt huonosti näiden asioiden toteuttamisessa. Eihän meidän elintasomme olisi muuten voinut jo toistakymmentä vuotta laskea tai pysyä paikallaan eikä syntyvyys muuten olisi niin olematonta. Olemme hallinnon ja yhteisten arvojen osalts alisuorittajia.
Älykkyys on kaikenkaikkiaan huono mittari. Älykkyys muuttuu elinympäristön mukana. Virikkeellisessä ympäristössä elävät ovat testeissä älykkäämpiä. Nokkeluus on myös kulttuurisidonnaista. Testit mittaavat sitä osaako vastata tietyn tyyppisiin kysymyksiin ja eri kulttuureissa nuo testien mittaamat asiat saavat erilaisia merkityksiä.
”yhdessä kansakuntana pärjäämme huonosti”
Suomalaisten ”älykkyys” saattaakin olla enemmän sosiaalisia taitoja kuin taloudellisia. Olemme yksi ”maailman onnellisimmista” väestöistä, koska meillä on monia maita paremmat turvaverkot ja toisistamme välittämisen taidot..
Jos meillä on suhteessa vähemmän miljonäärejä, ei tee kansakunnasta tyytyväistä. Ei myöskään euroissa mitattu tulotaso ole sittenkään tärkein menestyksen 1.mittari.
Jos mitataan kodittomien tai ”köyhien” osuudella taidamme olla Euroopan ja jopa Pohjoismaiden mitassakin eliittiä?
Hirven-tai peuranlihalla per henkilö mitaten olemme ilmeisesti ihan Euroopan eliittiä..
On totta, että Euroopan talouseliittiä ovat Keski-Euroopan rikkaat maat kuten Saksa ja Ranska , UK ja Irlanti. Kuitenkin meillä on pohjoismainen elintaso ja historialliset syyt sekä ”syrjäinen sijainti” selittävät pitkälle meidän taloudellista asemaamme Euroopan kärjen tuntumassa.
Mielestäni on hieman liioiteltua korostaa huonompaa menestystämme kansakuntana. Suurin virheemme oli aseveljeys natsisaksan kanssa toisen maailmasodan melskeissä yli 80 vuotta sitten. Sekään ei ollut suuri synti, kun maksoimme kuitenkin velkamme Ruotsinkin puolesta ja jäimme näin takamatkalle heti sodan aikana ja sen jälkeen vuosikymmeniksi..
”Suurin virheemme oli aseveljeys natsisaksan kanssa.” Se oli pakkorako.
Suomalaisten älykkyys on tunnetusti insinööritaitoa, ei taloudellista tai sosiaalista.
Tuon kuvan mukaan eurooppalaiset ovat kokonaisuutena (jota suomalaiset ja virolaiset eivät juuri heilauta) keskimääräistä tyhmempää sakkia. Köyhät eurooppalaiset ovat vielä tyhmempiä. Voisi epäillä, että mittauskohteena on ollut jotain muuta(kin) kuin varsinainen älykkyys, vaikka joissain maissa onkin tehty kovasti töitä negatiivisen ihmisjalostuksen eteen.
Tässä on alkup. tutkimusta referoitu kovin puutteellisesti, sen kesk. väitteet löytyvät tuosta, kantsii lukea https://fi.wikipedia.org/wiki/IQ_and_the_Wealth_of_Nations . Siis GLOBAALISTI erot ovat suurehkoja (Hongkong – Guinea välillä). Kuten linkistä ilmenee, kritiikkiä tuli. Oma moitteeni oli juuri se, että esim. Venäjällä oli lähes sama IQ kuin Italiassa ja taloudessa suuret erot eli ei korrelaatiota.
Artikkelissa referoidaan kovin puutteellista vertailua, mutta mielestäni se antaa virikkeen täydentävälle jatkotutkimukselle. Vaan eipä ole näkynyt. Siksi me yhä tätä vanhaa vertailua referoimme.
Voi olla etteivät monetkaan tutkijat halua tarttua tähän aiheeseen. Ei ole eduksi leimautua rodullisten (tai etnisten) älykkyysosamääräerojen tutkijaksi.