Suomen maatalouden rakennemuutos on menestystarina

Suomessa käytiin vielä kymmenen vuotta sitten keskustelua maatalouden tukemisesta ja tukien taloutta vääristävästä vaikutuksesta. Mihin on tuo keskustelu hävinnyt?

Osan selityksestä antaa oheinen Pellervon Taloustutkimuksen (PTT) aineistoon perustuva kuva, josta näkyy maatilojen ja niillä työskentelevien henkilöiden määrä Suomessa. Maataloustyöntekijöiden ja yrittäjien määrä on tasaisesti ja suunnitelmallisesti pienentynyt, ja näin myös tukea tarvitsevien osuus on pienentynyt. Joudumme pian uuden ongelman eteen. Päädymme olemaan huolissamme maatalousmiljöömme säilymisestä.

Maatalousmiljöön ylläpito maksaa

Maatalouden investoinnit ovat polkeneet paikallaan eivätkä enää syö enää yhtä suurta osuutta kansallisesta varallisuudestamme.  Mutta maatalouden ja ympäristön monimuotoisuuden tukeminen on kallista. Maa ja metsätalousministeriön budjetti on noin 2,8 Mrd ja kun siihen vielä lisätään osuutemme EU:n maataloustuista (noin 0,8 Mrd) niin huomaamme, että maa ja metsätalous syövät edelleen noin 7% valtion menoista.

Oleelliset päätökset tehdään EU:ssa, WTO:ssa ja G20 keskusteluissa

Suuri osa menoista määräytyy kuitenkin meidän kontrollimme ulkopuolella. Maa ja metsätalouden tukemisesta päätetään EU tasolla. Merkittäviä linjauksia tehdään yhteisesti World Trade Organization (WTO) piirissä sekä G20 kokouksissa. Syy yhteiseen päätöksentekoon on se, että jos yksi talousalue tukee maatalouttaan, myös muut joutuvat tekemään samoin.

Suomen tukien tasosta ei päätetä täällä; joudumme lähinnä sopeutumaan.

Maataloustuet ovat pienentymässä

Maataloustuotteiden tuottajahinnat ovat kasvaneet, ja ongelma on korjaantumassa. Kohonneista tuottajahinnoista johtuen:

  • tukien suhteellinen osuus on pienenemässä (myös meillä täällä Suomessa)
  • maataloustuotantoa siirtyy sinne, missä maa tuottaa parhaan sadon (myös me täällä Suomessa olemme joutuneet luopumaan pienenestä osasta kannattamattonta toimintaa)
  • kehittyvät maat pystyvät nykyisillä tuottajahinnoilla kilpailemaan maailmanmarkkinoilla, ja tästä on ollut seurauksena näiden maiden nousu jaloilleen, pois köyhyydestä ja kehitysavun piiristä (absoluuttisesti köyhien määrä on laskenut huimaa vauhtia)

6 thoughts on “Suomen maatalouden rakennemuutos on menestystarina

  1. Rakennemuutos väistämätön

    Matalouden rakennemuutos on ollut väistämätöntä, koska maataloudessakin toimii mittakaavan ekonomia. Ei ole sattumaa, että teollisuusmaissa maatalouden osuus työvoimasta on laskenut muutamaan prosenttiin, ja pientilat ovat kadonneet. Syy on yksinkertainen: tuottavuuden nousu.

    Pientiloja viljeltiin aikoinaan, koska muita elinkeinoja ei ollut. Pienviljelijän työ oli raskasta ja toimeentulo niukka, koska työn tuottavuus oli matala. Esimoderni tekniikka ei mahdollistanut suuria tilakokoja kuin ulkopuolisen työvoiman avulla. Sen asema oli surkea, oli kyse torppareista tai palkollisista.

    1900-luvulla teknologian kehitys nosti ripeästi työn tuottavuutta sekä teollisuudessa että maataloudessa. Mies ja traktori kääntää maata paljon tehokkaammin kuin mies ja hevonen, saati mies ja kuokka. Lypsykoneet tulivat navettaan, sitten ruokinta-automaatit. Koneet ja keinolannoitteet korvasivat valtavan määrän käsityötä.

    Pienimpiä tiloja ei kannattanut koneistaa, sillä pääomakustannukset nousivat liian suuriksi. Ratkaisu oli sekä tilakoon että koneistusasteen nostaminen. Se nosti työn ja pääoman tuottavuutta. Kun teollisuus eli korkeamman tuottavuuden ala imi samaan aikaan tarpeettomat maalaiset kaupunkeihin, käsityövaltainen maatalous loppui. Suomessa tuotantorakenteen suurin murros osui sotien jälkeiselle parille vuosikymmenelle, mutta sama prosessi on yhä käynnissä.

    Koneistettu maatalous tuottaa koko väestön elintarpeet aina vähemmällä työvoimalla. Maatalouden tehostumisen ja ylipäätään tuotannon modernisoitumisen ansiosta ruuan osuus teollisuusmaiden kuluttajien menoista on laskenut tasaisen varmasti. Mitä vauraampi maa, sen vähemmän ostovoimasta kuluu ruokaan, vaikka sen nimellishinta nousisikin.

    Maataloustuottajien elintaso on noussut samassa tahdissa kuin muun väestön, vaikka heidän tuotteidensa suhteellinen hinta on laskenut. Nykystandardien mukaisen elintason maatalous tarjoaa kuitenkin vain tarpeeksi suurilla tuotantoyksiköillä, jotka ovat riittävän kustannustehokkaita. Katteet eivät ole korkeat, mutta se tulee korvata kovalla volyymilla. Tämän päivän perhetilojen kokohan onkin tänään ihan eri luokkaa kuin vaikka 1970-luvulla, niin vilja- kuin karjatilojen.

    Tuottajahinnat kun eivät voi nousta rajattomasti, eikä se ole tietysti suotavaakaan, koska kuluttajille se olisi katastrofi, ja varsinkinkin köyhimmille heistä. Kehitysmaissa ruoka haukkaa yhä suurimman osan tuloista. Sen vuoksikin korkea tuottavuus ja suuret tuotantoyksiköt ovat tarpeen.

    Kehitysmailla on edessään sama prosessi kuin teollisuusmailla: tuotannon automatisaatio etenee. Maatalous koneistuu, tilakoot kasvavat ja maatalousväestö supistuu. Prosessi kestää aikansa, etenkin kun kehitysmaissa on pulaa modernisaation vaatimasta pääomasta, mutta mm Intiassa prosessi on edennyt jo melkoisesti.

    1. Kyllä tulevaisuus opettaa

      Kyllähän sosialisteilla tuntuu olevan erikoinen kuvitelma maatalouden kehittymismahdollisuuksista Suomessa.Ei siinä näkemykset päivity ennenkuin kunnon nälällä koetellaan.

      1. Edellinen vastaaja uudestaan

        Kuten sanottua ,pelkkää paskaa on kommunistien jutut.

      2. Uusi vastaus

        Vastaan vielä kerran teille kusipäille

        …………………./'¯/)
        ………………..,/¯../ …………
        ………………./…./ …………
        …………./´¯/'…'/´¯¯`·¸ ……..
        ………./'/…/…./……./¨¯ …….
        ……..('(…´…´…. ¯~/'…') …
        ……………………..'…../ ..
        ……….''…………. ………
        ……………………..( ..
        …………………………

  2. Sammon Wahlroosin maataloustuet paisuivat

     

    Sammon konsernijohtajan Björn Wahlroosin tilan saamat maatalostuet ovat kasvaneet entisestään. Tila sai viime vuonna tukea yhteensä 300 000 euroa.

    (Maataloustukien) Vaikutus kehitysmaihin

    Centre for the New Europen raportti "EU Trade Barriers Kill" (2003) laski, että EU:n tullimuurit tappavat 6600 ihmistä päivässä. Suuri osa tästä johtuu maataloustuista ja -tulleista.

    Onko Suomen osuus tästä menestysarinasta – 6600 kuollutta päivässä – riittävä. On varsin selvää, että tilakokkojen kasvusta huolimatta tukein määrä on pysynyt ennallaan eli jäljelle jääneet maatalous ”yrittäjät” ovat saaneet entistä enemmän veronmaksajien rahoja Tämä käy ilmi jo otsikon Nalle Wahlroosia koskevasta uutisesta.

    Maataloustukien todellista määrä ei tiedä kukaan, koska niitä on piilotettu eri paikkoihin valtionhallintoa.

    Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen propagandan maatalous ”yrittäjien” lukumäärien sijaan sijoituspalstalle otollisempi selvityskohde olisi vaikkapa MELA. Tuoreen työpaikkailmoituksen mukaan ”Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela maksaa eläkkeitä ja muita etuuksia yli miljardi euroa vuodessa. Melan asiakkaina on 80 000 vakuutettua ja 150 000 eläkkeensaajaa. Maksamme. Palveluksessamme on 210 toimihenkilöä.”

    Kun miljardietuuksien vastapainoksi MYEL vakuutusmaksu olivat 154 miljoonaa vuonna 2010, ei ole ihme että palkansaajien eläkeikää täytyy nostaa eläkevakuutusten vastuuvajeen täyttämiseksi, vertaa pääministeri Vanhasen hiihtoajatukset.

    1. Tuet vääristävät

      Teollisuusmaiden tuilla ja suojatulleilla on vääristävä vaikutus ja etenkin kehitysmaiden maataloustuotannolle ne ovat myrkkyä, koska ne vääristävät markkinoita. Mutta itse tuotannon logiikkaan ne eivät sinänsä vaikuta siinä mielessä, että tilakoon suurentaminen ja tuottavuuden nostaminen ovat välttämättömiä kehitysmaissa kuten teollisuusmaissakin. Jos ruuan hinta ja tuottajien tulotaso halutaan pitää oikeassa kuosissa. Mikä on sinänsä kaikkien etu.

Comments are closed.

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com