Euroalueen sisällä on menossa jännittävä yhteisvaluutta Eurosta aiheutuva teollisuuden ja varallisuuden uusjako, jossa Suomi on voittaja.

Ilmiö menee yksinkertaisuudessaan seuraavasti. Velkakierteeseen joutuvia valtioita tuetaan lainoilla (pankit), vakuuksilla (vakausjärjestelmä) ja suoralla tuella (vakausjärjestelmä). Nämä pääoman siirrot ylläpitävät velkaantuneiden maiden tuottavuuteen nähden liian korkeaa palkkatasoa. Tämän seurauksena tukea antavien maiden suhteellinen kilpailukyky pysyy hyvänä ja taas velkaantuneet ja tukea saavat menettävät mahdollisuuksia nousta itse kaivamastaan kuopasta. Suomi on tässä edunsaaja ja voittaja.

Tapahtumien kulku on tuttu muualtakin. Kiina sitoi muutamia vuosia sitten valuuttansa arvon kiinteästi dollariin ja muodosti näin USA:n kanssa yhteisen valuutta-alueen. Ja seurauksena oli sama ilmiö. Kiina tuki USA:n palkkatasoa lainoittamalla amerikkalaisia. Työn tuottavuus oli parempaa Kiinassa ja niinpä tuotanto siirtyi Kiinaan samaan aikaan kun amerikkalaisten oli vaikea kilpailla maailmanmarkkinoilla. Kiina tuki amerikkalaisten palkkatason kilpailukyvyttömyyttä. Seurauksena oli teollisuuden ja tuotannon uusjako. Samanlainen uusjako on nyt käynnissä Euroopan sisällä.

Julkisen talouden tasapaino. Velkaantuvat maat ovat keltaisella. (Lähde:  Eurostat)

Eurooppalaisen ilmiön syynä on luonnollisesti Euro. Keskuspankki on hoitanut asiansa kunnolla ja Euron ulkoinen arvo on asettunut tasolle, jossa vaihtotase on tasapainossa. Mutta Euron arvo on liian korkea niille, joiden palkkataso on korkea suhteessa tuottavuuteen ja taas matala Suomen kaltaisille vientimaille. Niinpä vakausjärjestelmä tukee suhteellista kilpailukykyämme. Me olemme voittaja, jonne arvo ja kasvu kertyvät. Me tuemme vakausjärjestelmän avulla etelä-Euroopan kilpailukyvytöntä palkkatasoa ja kokoamme sitten myöhemmin voitot ja kasvun. Emme tietenkään tee tätä ilkeyttämme eikä edes tarkoituksella, mutta tuloksena saavutamme loppujen lopuksi myös itsekkäitä etuja. Eikä siinä ole mitään pahaa.