Suomalaisille tuttu Pisa-tutkimus laajenee suomalaisnuorten osalta myös taloustaitojen alalle. Huipputulokset Pisa-tutkimuksessa ovat tuoneet Suomelle mainetta koulutuksen kärkimaana, mutta toistaiseksi Suomi ei ole ottanut osaa taloustaitoja mittaavaan osuuteen. Ylipäätään suomalaiset kansainvälisestä talousosaamisen tasosta ei ole tarkkaa tietoa.

Taloustaidot ovat yhä merkittävämmässä roolissa

Pisa-tutkimuksella halutaan talouden osalta mitata kuluttajien taloudellista lukutaitoa, eli niitä taitoja, joita tarvitaan jokapäiväisessä kotitalouksien arjessa. Taloudellisella lukutaidolla viitataan erityisesti kansalaisten kykyyn ymmärtää taloustermejä, hallita yksinkertainen talousmatematiikka sekä ymmärtää keskeiset talouden lainalaisuudet, kuten hajauttamisen tärkeys. Kyse on siis henkilökohtaisesta taloudesta (personal finance) erotuksena kansantaloudesta (economics).

Taloustaitoihin halutaan kiinnittää yhä enemmän huomiota, kun kuluttajilta vaaditaan yhä enemmän päätöksentekokykyä uusien rahoitustuotteiden myötä. Toisaalta myös maksuhäiriömerkinnät ovat olleet huolestuttavassa kasvussa viime vuosina etenkin nuorten keskuudessa, mikä kertoo huonosta talouden hallinnasta.

Taloustaitojen merkitys korostuu etenkin rahoitustuotteiden vertailussa, jossa tuotteiden vertailu vaatii talouden ymmärtämistä. Lainojen, vakuutusten, luottokorttien tai esimerkiksi rahastojen kilpailuttaminen ja vertaileminen on luonteeltaan erilaista kuin vaikka kodinkoneiden tai sähkösopimuksen vertailu. Kuitenkin kuluttajille on tarjolla yhä monimutkaisempia ja periaatteiltaan erilaisia rahoitustuotteita, joista ainakin osaa käytännössä kaikki joutuvat käyttämään jossain vaiheessa elämää.

Alustavat tutkimukset ennustavat Suomelle hyvää menestystä

Suomi ei ole juurikaan osallistunut kansainvälisiin talousosaamisen tutkimuksiin, mutta suomalaisten talousosaamista on pyritty vertaamaan kansainvälisiin tuloksiin Panu Kalmin ja Olli-Pekka Ruuskasen artikkelissa (kansantaloudellinen aikakauskirja – 112, 1/2016). Taloudellista lukutaitoa on mitattu kolmella OECD:n käyttämällä osa-alueella, joita ovat taloudellinen tietämys, taloudellinen käyttäytyminen ja taloudelliset asenteet.

Taloudellisesta tietämystä mitattiin yhdellätoista väittämällä, jotka piti tunnistaa oikeiksi tai vääriksi. Väitteenä oli esimerkiksi: ”Sijoituksessa, jossa on korkea tuotto, on yleensä myös korkea riski”. Suomi sijoittui OECD:n mediaania paremmin kaikissa muissa osa-alueissa, paitsi inflaation määritelmässä, jossa suomalaiset jäivät selvästi alle OECD:n mediaanin.

Tutkimuksen perusteella suomalaisten taloudellinen tietämys on kuitenkin korkealla tasolla, minkä perusteella Suomelle voi ennakoida vähintäänkin kohtuullista menestystä myös taloustaitoja mittaavassa Pisa-tutkimuksessa. Toisaalta heikommat tulokset Pisa-tutkimuksen talousosiossa voisi kiihdyttää keskustelua taloustaitojen opetuksesta peruskoulussa, joka loistaa tällä hetkellä poissaolollaan.

Lue lisää:

http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wpcontent/uploads/2016/03/kalmi_ruuskanen.pdf

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-osallistuttava-talous-pisaan/WMgEPA4N

http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Suomi-mukaan-talous-Pisaan-Jokaisen-tulisi-hallita-oma-taloutensa/845760

———–

Joonas Heikkinen / VertaaEnsin.fi