Turvamarginaali

Turvamarginaali on yksi tärkeimmistä sijoittamiseen liittyvistä käsitteistä. Sijoittajien käyttöön idean lanseerasi Warren Buffettin oppi-isä Benjamin Graham. Saat sen vähentämällä sijoituskohteen todellisen arvon markkinahinnasta. Turvamarginaali tarjoaa sinulle mahdollisuuden vähentää pääomanmenetystä tarjoamalla tilaa epätarkkuudelle, huonolle onnelle tai virheillesi. Tarvitset turvamarginaalia, koska arvonmääritys on epätarkkaa, tulevaisuus on epävarma ja teet virheitä.

Hävittyjen rahojen takaisin saaminen on vaikeaa. Tappioiden tullessa sinun pitää voittaa suurempi prosentuaalinen osuus kuin hävitessäsi. Kun häviät neljäsosan rahoistasi, joudut tehdä kolmasosan tuotot, jotta pääset omillesi. Kun häviät puolet rahoistasi, joudut tuplaamaan ne. Tappiot tulevat paljon nopeammin kuin tuotot. Muun muassa Warren Buffettin tärkein sääntö on älä koskaan häviä rahaa. Hänkin rikkoo tätä sääntöä välillä, mutta turvamarginaali vähentää hänen epäonnistumisiaan.

Voit maksaa kaikista sijoituskohteista liikaa. Todennäköisyydet virheostoksiin pienenevät maksetun hinnan vähentyessä eli sijoituskohteen markkina-arvon laskiessa. Tämä oletus ei vastaa suoraan akateemisen osaketutkimuksen näkemystä riskeistä, mutta se on liian pitkä asia tähän kirjoitukseen. Turvamarginaalin käyttö ei takaa onnistumista yksittäistapauksissa. Hyödynnä käsitettä aina sijoittaessasi. Mitä useampaan kohteeseen käytät riittävää turvamarginaalia sitä paremmin todennäköisyydet ovat puolellasi. Tämä periaate toimii myös vakuutusyhtiöiden liiketoiminnan puolesta.

Kaikki sijoituksesi perustuvat epävarmuuteen tulevasta. Sinun pitää suojautua tappiolta mikäli olet arvioinut yrityksen liiketoiminnan todellisen arvon väärin. Todennäköisyys, että olet ainakin kerran väärässä on lähes 100%:ia. Et voi hallita epävarmuutta. Voit hallita vain seurauksia, kun olet väärässä. Turvamarginaali on tätä varten. Grahamista ainut lähtökohta turvamarginaalin laskemiselle on yrityksen liiketoiminnan tuotot ja tuloksentekokyky.

Kirjassaan Intelligent Investor Graham tarjoaa useampia vaihtoehtoja turvamarginaalin laskemiseen. Yksittäisiä osakkeita arvioidessa sijoittajan pitää käyttää suurempaa turvamarginaalia kuin hajautettua salkkua luodessa. Yksittäisen yrityksen turvamarginaalista hän esitteli esimerkin vertaamalla yrityksen tulostuottoa sen mahdollisesta lainarahasta maksettavaan korkoon. Tulostuoton ollessa 9%:ia ja oletetun koron ollessa 4%:ia on maksettu korko 44%:ia tulostuotosta mikä tarjoaa riittävän turvamarginaalin. Kun sijoittaja ostaa useaa eri osaketta voi turvamarginaali olla pienempi. Lisäksi Graham on käyttänyt hajautettuun sijoitussalkun muodostamisessa turvamarginaalia, jonka hän on laskenut tasearvosta. Hänestä markkinahinta ei saanut ylittää 2/3:aa arvosta.

Useat sijoittajat käyttävät liian pieniä turvamarginaaleja ostaessaan osakkeita. Olen itsekin syyllistynyt tähän virheeseen. Huippusijoittajien käyttämät turvamarginaalit ovat suurempia kuin mitä suurin osa käyttää. Buffettin esimerkki riittävästä marginaalista tuli ilmi Washington Postin ostosta, kun hän oli laskenut yrityksen koko arvoksi 400 miljoonaa ja yrityksen markkinahinta oli 80 miljoonaa. Tällöin markkinahinta oli 1/5 arvosta. Buffettin aisapari Munger puhui vuonna 1994 siitä, että 1/3 todellisesta arvosta on turvamarginaali joka riittää vanhalle alkoholistille. Philip Fisher puhui järkevistä ostoksista, kun yrityksen markkinahinta oli 25%:ia sen arvosta. Hän ei käyttänyt turvamarginaalin käsitettä.

Tällaiset turvamarginaalit tarkoittavat harvoja sijoitusmahdollisuuksia. Niitä ei tule edes vuosittain eteen. En näe tällä hetkellä Helsingin pörssissä yhtään yritystä jota voisi ostaa edes puoleen hintaan. En tosin seuraa kaikkia, joten omien huomioideni ulkopuolelta niitä voi löytyä. Tällaisten poikkeustilanteiden löytyessä pitää olla valmis sijoittamaan merkittäviä summia. Ylimääräisen käteisen kerääminen on tärkeää, jotta huipputilaisuuksiin voi tarttua. Pidän sitä sijoittajan tärkeimpänä tehtävänä.

Hyvää viikonloppua!

Tommi T

 

Related Posts

Sijoittaminen

Home bias

Termi on määritelty esim. tuossa. Nojaaminen yhteen maahan, jollaiseksi EU:nkin vallan hyvin voi laskea (siis onko USA varmasti vain yksi kansatalous?), sisältää riskin.

Toisaalta me kaikki

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com