Talouskasvu on tasapuolisen ja reilun yhteiskunnan mittari

Talous Yhteiskunta

Korkealla korkotasolla on etunsa: investoinneilta vaaditaan parempaa tuottoa ja yhteiskunnan dynaamisuus lisääntyy. Jäävätkö korot nyt pysyvästi korkealle kun nämä edut on laajalti ymmärretty? Eivät jää. Korkea korkotaso ei ole yhteiskuntaa parantava ihmelääke, käärmeöljy. Rahapolitiikan keinoilla on rajansa.

Euroopan yhteiskuntarakenne ei kestä nykyistä korkotasoa

Korkeat korot edellyttävät investoinnelta parempaa tuottoa, ja sen seurauksena monet vähemmän tuottavat investoinnit jäävät tekemättä. Tuottamatonta omaisuutta ei ylläpidetä ja monet asiat jäävät tekemättä. Infrastruktuuri rapautuu, talot rapistuvat ja terveydenhuolto heikkenee. Ja kun ei ole riittävästi investointeja niin työttömyyskin lisääntyy ja loppujen lopuksi työtä otetaan vastaan vaikka pienemmällä palkalla. Ja kun ostovoima pienenee ja palkat pienenevät niin yritykset voivat laskea tuotteiden hintoja. Alkaa deflaatiokierre jonka katkaisemiseksi korkoja on laskettava.

Euroopan keskuspankki onkin etupainoitteisesti ryhtynyt laskemaan korkotasoa. Eurooppalainen yhteiskunta ei kestä nykyistä korkotasoa.

Korkeammalla korkotasolla olisi selviä etuja

Korkeammalla korkotasolla olisi etuja. Investoinneilta vaadittaisiin tuottoa joka kattaisi suuremmat rahoituskustannukset. Syntyisi paremmin tuottavaa yritystoimintaa ja infrastruktuuria. Asuntojen hinnat laskisivat niin paljon että vuokratuotoilla voidaan kattaa asuntoon sijoitetun pääoman korkotuottovaatimus. Tämän seurauksena nuorien olisi helpompi päästä työllään omistusasuntoon. Muutkin omaisuusarvot laskisivat suhteessa työstä saatavaan palkkaan ja sen seurauksena vanha omaisuus menettäisi merkitystään ja nuorilla olisi työllään mahdollisuus nousta omistavaan luokkaan. Ei ihme että korkean korkotason ylläpitämisestä puhutaan positiiviseen sävyyn.

Vaan hyviä asioita ei saada kun yhteiskunta ei korkotasoa kestä.

Talous kasvaa ja kestää korkeitakin korkoja, jos yhteiskunta on tasapuolinen ja reilu

Jos yhteiskunta ei tarjoa omaisuuden turvaa ja tasapuolisia olosuhteita, niin ihmiset keskittyvät johonkin muuhun kuten vapaa-aikaan, perhe-elämään, harrastamaan, katselemaan televisiota,…. Ei kannata tavoitella koulutusta, työuraa, vaativia tehtäviä, kuuluisuutta ja niiden mukana tulevaa rahaa ja omaisuutta, jos kovalla työllä saavutetut edut otetaan kuitenkin pois.

Talouskasvu on yhteiskunnan tasapuolisuuden ja reiluuden mitta. Suomalainen yhteiskunta on tällä mittarilla katsottuna epäreilu ja epätasapuolinen. Yritykset ovat reiluja ja pyrkivät maksamaan työntekijöille lisäarvon mukaista palkkaa, samaa palkkaa samasta työstä, se on onnistuneen yritystoiminnan perusta. Mutta valtiovalta pyrkii sen sijaan tulonsiirroilla ja progressiivisella verotuksella rapauttamaan tasapuolista yhteiskuntaa. Valtio kohtelee ahkeria ja osaavia huonosti ja kutsuu epäreilua tomintaansa hyvinvointiyhteiskunnaksi ja tasa-arvoksi.

Suomi on pääsemässä siihen mitä tulonjaolla tavoitellaan

Thomas Moore kuvasi kirjassaan Utopia (kommunistisesta yhteiskunnasta) osuvasti sen mitä materiaalisella tasa-arvolla saavutetaan. Hän kuvasi asian kaikki puolet tarkasti ja terävästi. Kirja on karikatyyrinen, äärimmäisyyksiin pyrkivä ja osoittaa hauskasti tasajaon seuraukset ja piirteet. Olemme pääsemässä siihen, mitä Thomas Moore piti tavoiteltavana päämääränä – köyhyyteen ja siihen että taloudellinen menestys ei enää kiinnosta.

Kuva rebbeccadevitt0 Pixabaystä

Artikkeli perustuu Juha Vahe kanssa käymääni keskusteluun. Ajatukset ovat omiani lukuun ottamatta niitä jotka poimin keskustelusta.

 

 

2 thoughts on “Talouskasvu on tasapuolisen ja reilun yhteiskunnan mittari

  1. Juttelin su:na 30-vuotiaan miehen kanssa, jonka ura muistuttaa omaani: opettajasta yritysmaailmaan. Totesimme, ettei julk. sektoria voi kasvattaa, mutta lisäsin oman sukupolveni kokeman ongelman. Ansiosidonnainen työttömyysturva laiskisti monet, turha sitä on kieltää. Mutta vuosien työttömyysputkesta ei niin vain palata työelämään. Tämä kehitys alkoi -80-luvulla ja mahdoton sitä on enää peruuttaa.

    Ja 2000-luvun suuri virhe oli korkojen painaminen aina vain alemmas, prosessi alkoi 11.9. 2001.

    Siis ensin laiskistettiin ihmiset -80-luvulla ja sitten pääomat 2000-luvulla.

    Ja tosiaan, Kain teksti tuntui tutulta 🙂

  2. Kirjoituksen otsikko on aika lähellä totta, mutta ei täysosuma. Itseasiassa reilu ja tasapuolinen yhteiskunta syntyy, kun tuottavuuskasvun hedelmät koskettavat enemmistöä. Talouskasvu ilman riittävää tuottavuuskasvua ei hyödytä yhteiskuntaa juurikaan. Mikäli näin ei käy niin ennen pitkää myös kasvusta eniten hyötyvät kokevat sen oman turvallisuutensa heikkenemisenä. Näin on aina ollut ja näin tulee aina olemaan. Tämä ei tarkoita, että kaikkien pitäisi saada yhtä suuri osa tuottavuuskasvun hedelmistä.

Vastaa

Related Posts

Sijoittaminen

UNH ei vähästä horju

Suosittelen aina laajaa hajautusta, koska yksittäisiä yhtiöitä voivat kohdata mitä mielikuvituksellisimmat miinat – vaikkapa rikollisuus eri muodoissaan. Sairasvakuutusjätti United Healthin kimppuun kävi venäläinen hakkeriryhmä tavoitteenaan