Teknologiateollisuus selvitti syksyn 2015 palkantarkistusten toteutumista yrityksissä. Tulokset osoittavat, että keskitetty työllisyys- ja kasvusopimus ei ole edistänyt paikallista sopimista vaan johti takapakkiin teknologiateollisuudessa. Yritykset haluaisivat käyttää palkkapolitiikkaa aktiivisemmin hyvää suoritusta tukemaan, mutta tämä ei ole toteutunut.

Teknologiateollisuuden kolmivuotisten työehtosopimusten mukaan palkkojen tarkistaminen toteutetaan  ensisijaisesti yrityksen omista lähtökohdista käsin, paikallisesti. Näin palkat vastaavat yrityksen tilannetta ja tarpeita ja samalla voidaan kehittää tuottavuutta. Mallin tavoitteena on myös tukea palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Paikallinen sopiminen ei etene käytännössä

Teknologiateollisuuden syksyn 2015 palkantarkistusten toteutusta koskevan kyselyn tulokset näyttävät paikallisen sopimisen ottaneen takapakkia erityisesti teollisuuden työntekijöiden osalta. Paikallisen ratkaisun saavutti palkantarkistuksen ajankohdan tai toteutustavan osalta vain vähän yli 10 % henkilöstöstä. Luku on selvästi heikoin työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmesta palkantarkistuskierroksesta.

– Selvitys osoittaa, että keskitetyt palkkaratkaisut ovat murentaneet sekä yritysten että työntekijöiden mahdollisuutta sopia asioista paikallisesti yritysten ja henkilöstön omien tarpeiden mukaan, Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen pahoittelee. Näin ollen myös monessa teknologiateollisuuden yrityksessä päädyttiin yleiskorotuksiin paikallisten palkkaratkaisujen sijasta.

Yritykset haluavat palkita

Kyselyn ja palkkatilastojen perusteella havaitaan selvästi se, että myös taloudellisesti vaikeina aikoina yrityksissä on tarve palkita työntekijöitä hyvistä työsuorituksista. Suomalainen jäykkä yleiskorotusperinne johtaa työehtosopimuksia korkeampaan työvoimakustannuskehitykseen toisin kuin esimerkiksi Saksassa, kun tes-korotuksia ei pystytä kohdentamaan työpaikoilla. Tämä selittää osaltaan Suomen kustannuskilpailukykyongelmaa.

– Yritys maksaa ensin kaikille yleiskorotukset ja sen päälle tulee vielä muu tarpeellinen palkitseminen, kiteyttää Inkeroinen.

 – Yleiskorotusluonteiset palkankorotukset ovatkin huono asia yritysten oman palkitsemispolitiikan kehittämisen kannalta, Inkeroinen painottaa. Suomessa menetetään tuottavuushyöty, kun työehtosopimukset eivät ota huomioon kannustavuutta ja tavoitteiden saavuttamisesta.

Tilannekuva on sama

Kyselyn tulosten perusteella henkilöstön kanssa käydään hyvin laajasti läpi yrityksen talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne.

– Kriisitietoisuutta pitäisi siis olla yrityksen kaikilla tasoilla. On hyvin harmillista, että tästä huolimatta paikallisiin ratkaisuihin päädytään niin harvoin, Inkeroinen toteaa.

Inkeroinen kuvaa paikallista sopimista kaksisuuntaiseksi tieksi. Tarkoitus on nimenomaan saada työntekemisen pelisäännöt palvelemaan sekä yrityksen että työntekijöiden etua juuri kyseisessä yrityksessä.

Teknologiateollisuuden työehtosopimukseen vuonna 2013 otettu palkkamalli oli uusi avaus työmarkkinoilla. Sen käytännön toteutus jäi vain ikävästi kesken tällä sopimuskaudella.