Turvasatamia etsimässä
Markkinanäkemyksen muodostaminen on nyt haastavaa, koska kukaan ei tiedä sitä, miten iso taantuma tulee maailmantalouteen. Toisena isona pelkona on keskuspankkien taistelu inflaatiota vastaan, sillä se uhkaa viedä sekä talouden että kuluttajien ostovoiman negatiiviselle uralle. Vain sodan nopea loppuminen voisi nostaa maailman nopeasti polviltaan, mutta sitäkin lienee nyt turha toivoa kovin pikaisesti.
Näin vaikeana aikana moniakin sijoittajia kiinnostaa, mistä voisi löytää turvasatamia? Eräs mahdollisuus olisivat sellaiset toimialat, jotka eivät ole kovin suhdanneherkkiä tai isoriskisiä. Nyt voisi turvautua päivittäistavaroihin, koska ruokaa tarvitaan joka päivä. Toinen olisi teleoperaattorit, koska ilman puhelimia ja puheluita ei maailma toimi. Kolmantena tulee mieleen ratkaisuksi globaali terveydenhuolto Euroopassa ja Amerikassa. Terveydestä tingitään viimeiseksi, ja vauraissa maissa on varaa parhaisiin lääkeisiin ja lääkäreihin, jos oma terveys on uhattuna.
Terveydenhuollon puolesta puhuu myös se, että korkean elintason maissa voidaan satsata suhteessa enemmän kuin muualla. Paras esimerkki tässä mielessä on USA, jossa ala on hyvin bisnesvetoista ja lääkkeiden kehittämiseen varoja löytyy enemmän kuin muualta maailmasta. Eräät analyytikot arvioivat, että terveydenhuolto voi kasvaa USA:ssa 7 % vuoteen 2027 mennessä. Se on lähes 2-kertainen kasvu yleiseen talouskasvuun verrattuna. USA:n terveydenhuollon menojen osuus bruttokansantuotteesta on ollut lähes 20 prosenttia, kun maa maksaa enemmän terveydenhuollosta kuin mikään muut kehittynyt talous.
Kotimaassa merkittävin terveydenhuollon yritys on Orion, jonka taustalla on alan toimijoita kuten lääkäreitä sekä muita. Firman asema on vakaa alan johtavana yrityksenä Suomessa pitkin perintein. Monille lienee tuttu lausahdus vuosien takaa, että tällä firmalla on rahaa niin, että ranteita pakottaa. Lisäksi yritys kasvaa kannattavasti ja on ollut viime aikoina sijoittajien suosiossa.
Lähinnä seuraavaksi Euroopassa kiinnostavat tanskalaiset alan suuret toimijat, kuten esimerkiksi Novo Nordisk, Genmab A/S, ja Coloplast B A/S. Varsinkin Novo on kiinnostava, koska onhan heillä jo ennestään diabeteksen hoidossa johtava asema maailmassa? Näitä muitakin ehkä kannattaa tutkia, mutta Novon ”vallihauta” on kyllä mahtava muihin kilpailijoihin verrattuna. Edelläkävijän asema on yleensä vahva alalla kuin alalla.
Eräs aarreaitta ovat amerikkalaiset terveydenhuollon tunnetuimmat lääketehtaat sekä terveydenhuollon vakuuttajat. Viimeksi mainituista UnitedHealtihin asema on kiistaton ykkönen. Meillä ei Suomessa terveysvakuuttaminen ole kuten jenkeissä. Siellä on tavallista, että työnantaja kustantaa terveydenhuollon henkilöstölleen. Näin vakuuttajat ovat erityisessä asemassa koko järjestelmässä. Tällainen vahva kilpailuasema tuottaa turvallisuutta myös sijoittajien mielessä.
Alan kilpailu on kovaa ja näkyy suurina satsauksina uusien lääkkeiden kehittelyssä. Vain iso raha pärjää siksi, että alan kehityslaboratoriot ovat kalliita ylläpidettäviä. Tunnetuin lupalaitos on USA:n FDA (Food and Drug Administration), joka valvoo erityisesti lääkkeiden turvallisuutta sekä tutkimusten tieteellistä luotettavuutta. Kynnys alalle on korkea ja kilpailu uusista lääkkeistä tai ”molekyyleistä” käy kuumana ja maksaa paljon. Ei ole ihme, että ala on keskittynyt alan eturivin maihin ja muut sitten odottelevat niitä murusia, joita ”tippuu pöydältä” vuosien päästä kalliiden lääkkeiden lyötyä läpi markkinoilla. Tämäkin osaltaan keskittää osaamista vauraiden edelläkävijöiden eduksi.
Parhaita lääketehtaita ja alan kehittäjiä on pitkä lista. Luettelen tässä vain muutaman esimerkin alan suurista firmoista, kuten Abbott Laboratories, Amgen, Eli Lilly, Pfizer, AbbVie, Merck & Company ja Thermo Fisher Scientific. Sijoituskirjassa ”Löytöretki sijoitusmaailmaan” olen esitellyt 17 tunnettua alan yritystä, joista yllättävän useilla on ollut hyvä pörssimenestys.
Olen valinnut, mainitsemiesi teleoperaattorien ja terveydenhuollon ohella, turvasatamakseni pankit.
Pankkien kohdalla voi pahimmillaan tulla laman aiheuttamia luottotappioita, kuten Suomessa 90-luvulla ja Euroopassa sub-prime kriisin yhteydessä v 2008. Mutta toivon että tällä kertaa ei tulisi.