Työväen osuus tuloista on pudonnut

The Economist -lehden (2.-8.11.2013) artikkelissa ”Labour pains” (Työväen tuskat) kertoo karulla tavalla työväen jääneen yhä kutistuvaan siivuun kansantalouden piiraasta. 1990-luvun alussa rikkaiden OECD-maiden työväki sai 66 prosenttia tuloista, mutta tämän vuosituhannen aikana osuus on pienentynyt 62 prosenttiin.

Aiemmin on ajateltu, että työväen kannattaa ponnistella parempaan lopputulokseen, koska se tietää parempia tuloja heille itselleen. Tämä edellyttää, että tulojen jakosuhde pidetään samana, ja että yritykset menestyvät aiempaa paremmin. Pääoma on kuitenkin rohmunnut omalle eturyhmälleen osuuksia, ja tuloerojen kasvu on silmiinpistävää.

Palkansaajienkin kohdalla erot jyrkkenevät. Hyvätuloisten palkansaajien tulot ovat kasvaneet eritoten Yhdysvalloissa samalla, kun alempien tuloluokkien tulot ovat pudonneet.

Teknologinen kehitys automatisaation ja kansainvälinen kaupankäynti globalisaation nimissä ovat olleet kaksi merkittävintä tekijää tuloerojen kasvun lähteinä.

Automatisaation saralla työväki korvataan roboteilla ja hienostuneemmilla tietokoneohjelmilla aina kuin se on mahdollista. Chicagon yliopiston tutkijat havaitsivat, että keskimäärin tuotantokustannukset putosivat kulutustuotteiden hintoihin nähden neljänneksellä 35 vuoden aikana.

Globalisaatio näkyy yritysten hakeutumisessa sinne, missä työväen palkkataso on alhaisempi. Suomen tekstiiliteollisuus käytännössä menehtyi aikanaan Portugalin teollisuuden tähden, mutta nyt Portugalikin on vaikeuksissa Bangladeshin tekstiiliteollisuuden vuoksi. Kiinassa toimiva Foxconn mainitaan artikkelissa ennätysvoittoja takovan yhdysvaltalaisen Applen taustavoimaksi.

Eurooppa on sekin kohdannut rajuja muutoksia. Vielä 1970-luvun lopulla eurooppalainen työväki sai suuren osuuden kansantuotosta. Kärjessä olivat Ranska, jonka työväki sai 80 prosenttia tuloista; sekä Espanja, jossa vastaava luku oli 75 prosentissa. Tämä oli mahdollista tarkasti säänneltyjen työmarkkinoiden avulla.

1980-luvulla työmarkkinoiden oli taivuttava automatisaation ja globalisaation edetessä. Kohonnut työttömyys puristi palkkatasoja alas.

Onko vastaus sitten lisäsääntelyssä ja työväen suojelemisessa? Vaarana on, että tällainen suojelu vain lisää esimerkiksi automatisaatiota. Aiemmin investoimatta jääneeseen koneeseen tulee uusi houkutus, koska työn osuus kustannuksissa kasvaisi sääntelyn turvin. Globalisaation mahdollistamana yrityksen kannattanee nostaa kytkintä.

Artikkelin ulkopuolelta mietittynä muita vaihtoehtoja tuloerojen kasvun ongelmiin ovat koulutus ja hakeutuminen tulopiiraassa pääoman toistaiseksi voittavalle puolelle. Koulutus voisi auttaa työväen siirtymisessä suunnittelemaan ja käyttämään uusia koneita. Sijoituspuolella väheneviä palkkatuloja voisi korvata osingoilla, korkotuloilla ja myyntivoitoilla.

6 thoughts on “Työväen osuus tuloista on pudonnut

  1. Saman ammatin edustajat saavat globaalisti samaa palkkaa

    Menossa on käsittääkseni globaali trendi, jossa oikeanlaisen koulutuksen saaneet saavat globaalisti hyvät ja vertailukelpoiset tulot. Hyvä ohjelmistosuunnittelija saa globaalisti melko korkeaa palkkaa ja globaalit palkkaerot ovat pienentyneet tämän ammattiryhmän piirissä. Sama koskee esimerkiksi lentäjiä. Maiden väliset palkkerot ovat yllättävän pieniä ja pienenevät kaiken aikaa. 

    Ammattiryhmien väliset palkkaerot ovat korvaamassa eri maiden välisiä palkkakuiluja. Maailma on edelleen epäoikeudenmukainen, mutta epäoikeudenmukaisuus saa erilaisen muodon. Maiden väliset palkkaerot ovat edelleen suuria, mutta ne pienenevät. Ammattiryhmien väliset erot taas tuntuvat kasvavan.

    Maailma eheytyy ja sirpaloituu uudella tavalla.

    1. Hyvä huomio

      Näin minäkin asian näen. Lopun pohdintaosaani laitoinkin niitä keinoja, joilla tällaista "epäoikeudenmukaisuutta" voisi torjua. Voiko väestöstä kaikki olla suunnittelijoita ja ohjelmistokoodaajia?

      Nähdäkseni osa voi. Sen sijaan se osa väestöstä, joka ei näille oksille yllä – tulee sijoittamisesta mielekkäämpi vaihtoehto. Korvataan niitä kutistuvia palkkatuloja pääomatuloilla. Toisin sanoen: rahvas voittaa "ökykapitalistien kasinopeleissä" heidän omassa pelissään. En vain ole huomannut vasemmalta laidalta tällaista heräämistä. Ehkä sen vuoksi talousasioita ei käsitellä koulujärjestelmässämme niin hyvin, että se koskisi osapuilleen kaikkia (peruskoulut ja kaikki 2. asteen linjat). Näin koko kuva jää utuiseksi, "talousasiat ovat hankalia" – ja saamme lukea tutkimustuloksista, joissa kansa ei tiedä mikä on korko tai inflaatio.

      "Pelaa" siinä sitten.

      1. Kyllähän kotitalouden

        Kyllähän kotitalouden tunnilla talousasioita käsitellään koulussa hyvinkin monipuolisesti. Huhut pelkästä pullan leipomisesta ovat paisuteltuja kuin taikina. Tästä syystä nuoriso ei joudu maksuvaikeuksiin ja osataan sijoittaa jo ensimmäiset kesätyörahat viisaasti. Rahankäytön perusteiden heikko hallinta ei koulujärjestelmämme ansiosta ole Suomessa periytyvä ominaisuus. 

        Terkuin: Sari Kasmi

      2. No näin

        Varmuuden vuoksi laitoit tuon nimen? Parempi se tietysti, vaikka otteesi oli sen verran absurdirajan tuolla puolen, että tyylilaji taisi tulla kaikille selväksi. cool

      3. ”Taloustieto”

        Ehkä sen vuoksi talousasioita ei käsitellä koulujärjestelmässämme niin hyvin, että se koskisi osapuilleen kaikkia (peruskoulut"

        Aineenopettajilla on tapana korostaa omaa alaansa. Koska en -80-luvun jälkeen ole ollut opettaja, olen ehkä jo ulkopuolinen? Aluksi oli hissa ja sitten siihen liitettiin "yhteiskuntaoppi ja taloustieto". Sitten tuli "lakitieto". Lisäksi monet opettavat lisäksi äidinkieltä (esim. minä aikoinani), psykologiaa ja maantietoa, joku jopa jotain vierasta kieltä. Opo meinasi unohtua. Äidinkieleen tarvitaan opintoja 2 aineessa. Eli nakkimakkaraan on vaikea ahtaa lenkkimakkaran lihaa. Tämä pätee niin opettajiin kuin oppilaisiin.

        Myös opentajien asenteissa on toivomisen varaa. Alaa opiskelleet ovat jossain vaiheissa olleet aika "poliittisesti tiedostavia", millä en nyt ihan välttämättä tarkoita persuja wink. Kun olin jo suuntautunut yrityshistorioitten kirjoittamiseen, riitelin erään opiskeluaikaisen kommunistin ja silloisen hissanmaikan kanssa. Selvittääkseni, oliko meillä yhtään mitään yhteistä käsitteistöä, pyysin häntä määrittelemään talouselämän. Vastaus: "siinä huijataan ihmisiä". Tällä asenteella ko. herra jossain vaiheessa opetti Turun Norssissa muita tulevia hissan maikkoja.

         

      4. =D

        Juhalle voin sen verran kertoa, että jos tämä todellakin pitää paikkaansa niin kyllä me olemme ansainneetkin Suuren Perikadon.

        Tuokin pitää paikkaansa, että oma erikoistuminen näkyy.

        Näkisin silti mahdollisuuksia lainsäädännössä sovittavaksi yli puoluerajojen, että nuorille pitää tarjota peruskäsitteistö. Se on sitten oppilaiden oma asia, kuka hurahtaa Marxiin, kuka Smithiin ja kenestä tulee Aito Itävaltalainen Talousfilosofi.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Alibaba on pilkkahintainen

Poliittiset myrskyt eivät horjuttaneet Alibaban kasvua

Raporttikauden jännitykselläkin odotettu osari tulee Alibabalta. Kauppajätti on saanut markkinoilla kylmää kyytiä vähän kaikkien kiinalaisten yhtiöiden tapaan Kiinan hallituksen raivatessa

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com