UPM – onko omistajilla malttia vaurastua?
UPM:n yhtiökokous pidettiin Helsingin Messukeskuksessa 22.3.2010. Paikalla oli 769 henkilöä, edustaen 1662 osakasta ja 173,6 miljoonaa ääntä. Edustettu äänimäärä on 33,39 %:a yhtiön kaikista äänistä. Yhtiön hallitus ja johtoryhmä oli paikalla ja tunnelma näytti leppoisan helpottuneelta. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen oli huomattavasti rennomman oloinen kuin viime kokouksessa.
Yhtiön slogan oli muuttunut. “We lead, we learn” oli korvattu “The Biofore Company”:llä. UPM on muuttunut paperin valmistajasta biometsäteollisuusyhtöksi, joka luo lisäarvoa uusiutuvista ja kierrätettävistä raaka-aineista.
Hallituksen puheenjohtaja Nalle Wahroos avasi kokouksen ja oli tyytyväinen yrityksen suoritukseen vuotena, joka oli “vaikea yhtiölle ja koko teollisuudelle”. Wahlroos kuvasi talouskriisiä finanssipaniikkina, josta tuli sittenkin lyhyempi kuin arveltiin. Kiitos tästä menee ekonomisteille ja keskuspankeille, jotka “tiesivät mitä tekivät”. Vaikka maailman talous näyttää nyt paremmalta, “meillä on Suomessa kotitekoisia ongelmia, jotka on ratkaistava ennen kuin voimme huokaista”.
Wahlroos kuvasi finanssipaniikin nopeutta UPM:n Kiinan tehtaiden esimerkin kautta. Changshun tehtailla tehdään kopiopaperia. Marras-joulukuussa 2008 tehtaan käyttöaste putosi 30 %:iin! Koko maailma lopetti kopiopaperin ostamisen samaan aikaan. Tämä oli ruohonjuuritason seuraus siitä, että yritysten rahoitusjohtajat pysäyttivät kaikki investoinnit ja vapauttivat kaiken mahdollisen pääoman varastoista – kopiopaperivarastoa myöten. Kun varastot olivat tyhjät ja kopioiden printtaaminen kuitenkin jatkui, alkoi tilauksia tulla sisään. Marraskuussa 2009 tehtaan käyttöaste oli taas 90 %:a.
Wahlroos oli silmin nähden tyytyväinen yrityksen ja yritysjohdon suoritukseen tässä turbulenssissa. “Toimialan sisällä arvosanamme on erinomainen, yleisestikin ottaen koko lailla hyvä”. Kassavirta on ollut yrityksen menestyksen tärkeimpiä mittareita ja se saatiin hyvään kuntoon: velkoja vähennettiin – investoinneista huolimatta – 591 miljoonalla. “Päätimme lopettaa yli-investoinnit, mennä vahvana kriisiin ja pysyä vahvana kriisissä”. Näin kävi ja johto ansaitsee suuret kiitokset.
Walhroos valoitti myös yritysjohdon palkitsemisjärjestelmää, joka koostuu peruspalkasta, bonuksista ja pitkän tähtäimen kannustimista (osakepalkkiot ja optiot). “On äärimmäisen tärkeää sekä sitoa yritysjohto yritykseen että varmistaa yhteiset pitkän aikavälin tavoitteet”. “On moraalisestikin oikein että kun me – yrityksen omistajat – menestymme, niin osa tästä menestyksestä menee niille, jotka ovat menestyksen takana”.
Laamanni Pekka Merilampi valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Hän kävi läpi menettelyn hallintarekisteröityjen osakkaiden äänestämisen suhteen. Näitä hallintarekisteröityjä osakkeita oli kokouksessa 108 miljoonaa eli melkein 2/3 osaa kaikista äänistä. Osakkaat vastustivat “tiettyjä ehdotuksia, vaatimatta kuitenkaan äänestystä”. Mielenkiintoinen tilanne: tulkitsen asian niin, että vaatimalla jonkun asian äänestykseen, saattaa pienikin osakas kaataa ehdotuksen – jos hallintarekisteröidyt ovat vastustaneet ehdotusta. Tämä ei ole varmaan ollut tarkoitus, mutta yhtiöissä jossa kasvollisia omistajia on vähän, tämä saattaa olla lopputulos.
Toimitusjohtajan katsauksessa Jussi Pesonen kuvaili Wahlroosin tapaan toimintaympäristön muutosta ja sen vaatimaa reagointia. Yhtiöllä oli samaan aikaan menossa mittava rakennemuutos “The Biofore Company”:ksi. Yhtiön lääkkeet olivat tiukka kustannuskuri ja kassavirtaan keskittyminen. Tässä onnistuttiin: kassavirtaa syntyi ennen investointeja ja rahoitusta 1259 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 628 miljoonaa).
Myynti sakkasi 18 %:a, energia ja tarraliiketoiminta pystyivät säilyttämään entisen tason. Metsä-Botnia Uruquayn –toimintojen ostaminen oli “merkittävä strateginen merkkipaalu”. Yritys pyrkii kustannusjohtajuuteen kaikessa toiminnassaan.
Nyt talouden indikaattorit ovat kääntyneet ja parempaa on luvassa. Heikko kysynnän ja tarjonnan tasapaino on kuitenkin laskenut tiettyjen paperilaatujen hintoja ja tervehtyminen vie aikaa. Euroopassa kapasiteettia on saatu alas 5 %:a mutta hinnat ovat pudonneet 16 %:a.
Rakentamisessa nähdään elpymistä, niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Tämä tulee tukemaan sekä sahatavaran että vanerin kysyntää. Selluliiketoiminta oli suuri pettymys vuonna 2009. Sellun hinta on kuitenkin lähtenyt nousuun jo kesällä 2009. Hinta alkaa olla kohtuullisella tasolla. Chilen maanjäristys vei alalta pois 4 miljoonaa tonnia kapasiteettia, ainakin joksikin aikaa.
Kustannusjahti jatkuu. Puunhinta on Suomessa edelleen korkealla, noin 13 %:a yli pitkän aikavälin keskitason. Yhtiö on tehnyt päätöksen, jonka mukaan mitään liiketoimintaa ei rakenneta (Venäjän) tuontipuun varaan. Suomessa on muitakin haasteita, jotka on ratkaistava. Akt:n lakkoon viitattiin useampaan kertaan. Tilanne, jossa pieni joukko ihmisiä pystyy pysäyttämään koko teollisuuden halutessaan, ei voi olla vaikuttamatta sekä asiakkaiden toimittajavalintaan että yrityksen investointipäätöksiin.
Nykyaikaisissa paperi- ja sellutehtaissa ei ole suuria investointitarpeita. Menestyksen tekijät alkavat olla kunnossa. Myös suurin osa strategisista investoinneista on saatu tehtyä. Euroopassa odotellaan vielä toimialajärjestelyjä ja UPM on valmiina, mikäli myyntiin tulee oikeita tehtaita, oikeaan hintaan. “Ja ainoastaan mikäli investointi vahvistaa kustannusjohtajuuttamme”. Euroopan paperiteollisuuden pirstaleista graafia katsottiin useampaan kertaan. Ostokohteissa on sekin huono puoli, että niillä on paljon velkaa toiminnan arvoon nähden. Kuluvan vuoden investointitarpeet ovat noin 300 miljoonaa, sisältäen Uruquayn tehtaan ja eukalyptus-plantaasin investoinnit. Yritys on onnistunut pudottamaan velkaantumisasteensa 71 %:sta 56 %:iin.
Sekä Pesonen että Wahlros valaisivat yrityksen osinkopolitiikkaa. Tarkoitus on jakaa osinkoa, joka on vähintään kolmannes operatiivisilla investoinneilla vähennetystä liiketoiminnan nettokassavirrasta. Vakaan osingonmaksun varmistamiseksi käytetään kolmen vuoden keskiarvoa. Kun nyt ollaan menossa parempaan suuntaan ja 2010 nettokassavirta voidaan olettaa paremmaksi kuin vuoden 2007, niin osinko kasvaa. “En lainaa mielelläni UKK:n sanontoja, mutta uskallan kysyä onko UPM:n omistajilla malttia vaurastua?” vastasi Wahlroos kysymykseen siitä, eikä osinko voisi olla vaikkapa 0,65 e päätetym 0,45 e:n sijasta. “Taseessa olisi rahaa isompaankin osinkoon. Näemme kuitenkin mieluummin osinkopolitiikan mukaisen ja kasvavan osingon”.
Alkuvuoden tilanne:
– Kysyntä elpyy paperin päämarkkinoilla, investointiaktiviteetti lisääntyy
– Selluliiketoiminta ja sellun hinta arvioituja vahvempia
– AKT:n lakko vaikuttaa Q2 tulokseen, selvitys vaikutuksesta kesken
UPM on käynyt läpi pitkän tien. Vuosina 1996-2003 kasvettiin ja kansainvälistyttiin. Vuosina 2004-2009 keskityttiin kustannussäästöihin ja sisäisiin rakennejärjestelyihin. Nyt on “muuttuvan UPM:n” ja biometsäteollisuuden vuoro. “Puuta ei pidä polttaa polttokattiloissa vaan jalostaa niin pitkälle kuin mahdollista”.
Yhtiön uusi toimialajako on:
Energia ja sellu.
Energiassa Pohjolan Voiman omistusosuutta kasvatettiin. Olkiluoto 3 on työn alla, siihen liittyviä riskejä tarkasteltiin vuosikertomuksessa, UPM:n epäsuora omistus hankkeesta on 29 %:a. Siemens-Areva on vaatinut Teollisuuden voimalta (TVO) miljardi euroa viivästymisestä ja TVO vastakanteessa 1,4 miljardia Siemens-Arevalta. UPM panostaa kilpailukykyiseen, vähäpäästöiseen energiaan. Energiaportfolio koostuu vesivoimasta, ydinvoimasta ja paperitehtaiden biomassaa käyttävästä lämmön ja sähkön yhteistuotannosta. Tuotekehitykseen panostetaan ja yhtiö haluaa kehittyä merkittäväksi biopolttoaineiden tuottajaksi.
Sellun merkittävin strateginen liike oli Fray Bentoksen sellutehtaan ja eukalyptus-viljelmien siirtyminen UPM:lle. Kokousväki sai seurata tuotantoa Uruquayssa video-esityksenä. Eukalyptus saadaan 7 vuodessa korjuukuntoon. Uruquayn tehdas on yksi maailman tehokkaimmista ja moderneimmista ja yhtiön jäljellä olevat sellutehtaan muutenkin alan parhaimistoa. Silti tulos vuonna 2009 oli sellun osalta tappiollinen.
Paperi
Yhtiö on panostanut vahvaan kustannusjohtajuuteen. Kapasiteettia on suljettu 1,8 miljoonaa tonnia. Yhtiö on valmis yritysjärjestelyihin tarvittaessa aktiivisena osapuolena. Kaikkien yrityskauppojen pitää tukea tietä kustannusjohtajuuteen. Kiinaan on investoitu ja investointiin ollaan tyytyväisiä. “Meillä on Kiinassa uniikki positio länsimaisena toimijana. Olemme jo nyt suurin kopiopaperin tuottaja”.
Tuotantokapasiteetti on kasvanut 28 % per työntekijä viidessä vuodessa, joten tehokkuus on parantunut selvästi. Yritys saavutti merkittäviä säästöjä kiinteissä kustannuksissa.
Sektorin suurin kysymys on milloin kysyntä elpyy Euroopassa ja minkä verran? UPM olettaa että kysyntä paranee selvästi jo kuluvana vuonna, mutta huippuvuodesta 2007 jäädään jälkeen. Paperin kysyntä on seurannut erittäin tarkasti talouden kasvukäyriä.
Tekniset materiaalit
Tarralaminaateilla on strategiana olla markkinajohtaja. Investointiohjelma Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Puolassa on saatu valmiiksi. Yksiköllä on ollut erinomainen tuloskehitys: “liuku vaihtui nopeasti selkeään nousuun” liikevoiton osalta.
Vanerissa on suoritettu merkittävä tuotannon uudelleenjärjestely. Heinola, Kaukaa ja Lahti suljettiin. Savonlinnaan siirrettiin lisää tuotantoa ja investoitiin 20 miljoonaa nykyaikaisiin prosesseihin ja teknologiaan. Yksikkö valui viime vuonna huipputuloksesta tappiolle – suhdannetekijöiden seurauksena.
Kokouksessa väläyteltiin myös uusia paperin ja puun käyttömuotoja. Biokomposiiteilla ja nanoteknologialla saatetaan päästä niin kovaan paperiin, että esimerkiksi läppäreiden kannet tai auton pellit voidaan korvata “Biofore”-tuotteilla. Varmaa on, että puu kannattaa jalostaa nykyistä pidemmälle. UPM tukee useita tutkimushankkeita tällä sektorilla.
Keskustelu toimitusjohtajan katsauksen jälkeen oli vilkasta. Pohdittiin sitä, korvaako eukalyptus kokonaan kotimaisen puun. Tuskin, oli vastaus. Hallitukseen kaivattiin lisää naisjäseniä ja toivomus kirjattiin.
Metsänomistajat ihmettelivät ainaista valitusta puun kalliista hinnasta ja kysyivät vieläkö Venäjän puu kannattaa. Ei kannata, eikä sitä paljon käytetäkään, vastasi Pesonen. Meidän on kuitenkin säilytettävä kilpailukykymme kaikissa komponenteissa, myös puun hinnassa. Suomessa sijaitseva paperin valmistus kärsii noin 10 %:n ylimääräisestä kustannuksesta sijaintinsa vuoksi. Suomessa on edelleen 50 paperi- , sellu- tai kartonkitehdasta. Viisi tehdasta on suljettu. Mikäli haluamme säilyttää edes suurimman osan, on meidän kaikkien tehtävä kaikkemme kilpailukyvyn eteen.
Alkuperäisen metsän ja biodiversiteetin suojelijoita oli muutama liikkeellä. Hyviä puheenvuoroja, joskin liian pitkiä. Viesti oli että yrityksen kuuluisi korvauksetta “pr:n nimissä” pyhittää tietty prosentti metsävaroista luonnonsuojeluun. Tästäkö metsänomistajat riemastuivat. Saatiin kuulla pitkä alustus siitä miten sitä metsää pitää oikein aidosti suojella: riittävällä harvennuksella ja hakkuilla. Merilampi pysytteli rauhallisena ja toivoi että puheenvuoroihin sisältyisi myös kysymys.
Pesonen sanoi, että suomalainen metsänhoito kestää kaiken kansainvälisen vertailun. Lahjoituksia suojelumaisemaksi on joskus tehty ja vastuuta tunnetaan. Metsiä suojellaan myös tehokkaalla kierrätyskuidun käytöllä – UPM on maailman suurin kierrätyspaperin käyttäjä.
Hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Robert Routs, Eläke- ja vakuutusyhtiö Aegon:in hallintoneuvoston puheenjohtaja. Entinen jäsen Holzhey jäi pois omasta pyynnöstään ja sai Wahlroosilta koskettavan kiitospuheen kahdeksan vuoden työpanoksestaan.
Hallitukselle annettiin valtuutus ostaa korkeintaan 51 miljoonaa omaa osaketta.
Hallituksen aikaisempi valtuutus "uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta" muutettiin niin että aikaisempi määrä 250 miljoonaa osaketta pudotettiin 25 miljoonaan osakkeeseen. Aikaisemmin 100 miljoonaa osaketta on voitu suunnata "osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen". Ymmärtääkseni tämä vanha valtuutus on ollut "myrkkypilleri" yritysvaltausta vastaan ja se on nyt poistettu. Lunastusvelvollisuus on edelleen voimassa eli sillä, jonka omistusosuus ylittää 33 1/3 %:a tai 50 %:a osakemäärästä.
Kokouksen jälkeen oli kahvitarjoilu ja innokkaimmat törmäsivät vielä kiinni oleviin oviin. Tarjoilu odotti pöydissä valmiina ja vuorossa pienen pienet voileivät (lohi ja paahtopaisti) sekä kauden ensimmäinen mansikkaleivos.
Vakuuttava esitys sekä Wahlroosilta että Pesoselta. Konsultti on lisännyt UPM-positiota huomattavasti vuonna 2009 ja alkuvuonna 2010. Tällä osinkotuotolla ja yritysjohdolla osake pysyy salkussa, saatanpa lisätäkin. Kurssi oli kokoushetkellä 9,40 e.
Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä www.deltafreight.fi
UPM:n yhtiökokous pidettiin Helsingin Messukeskuksessa 22.3.2010. Paikalla oli 769 henkilöä, edustaen 1662 osakasta ja 173,6 miljoonaa ääntä. Edustettu äänimäärä on 33,39 %:a yhtiön kaikista äänistä. Yhtiön hallitus ja johtoryhmä oli paikalla ja tunnelma näytti leppoisan helpottuneelta. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen oli huomattavasti rennomman oloinen kuin viime kokouksessa.
Yhtiön slogan oli muuttunut. “We lead, we learn” oli korvattu “The Biofore Company”:llä. UPM on muuttunut paperin valmistajasta biometsäteollisuusyhtöksi, joka luo lisäarvoa uusiutuvista ja kierrätettävistä raaka-aineista.
Hallituksen puheenjohtaja Nalle Wahroos avasi kokouksen ja oli tyytyväinen yrityksen suoritukseen vuotena, joka oli “vaikea yhtiölle ja koko teollisuudelle”. Wahlroos kuvasi talouskriisiä finanssipaniikkina, josta tuli sittenkin lyhyempi kuin arveltiin. Kiitos tästä menee ekonomisteille ja keskuspankeille, jotka “tiesivät mitä tekivät”. Vaikka maailman talous näyttää nyt paremmalta, “meillä on Suomessa kotitekoisia ongelmia, jotka on ratkaistava ennen kuin voimme huokaista”.
Wahlroos kuvasi finanssipaniikin nopeutta UPM:n Kiinan tehtaiden esimerkin kautta. Changshun tehtailla tehdään kopiopaperia. Marras-joulukuussa 2008 tehtaan käyttöaste putosi 30 %:iin! Koko maailma lopetti kopiopaperin ostamisen samaan aikaan. Tämä oli ruohonjuuritason seuraus siitä, että yritysten rahoitusjohtajat pysäyttivät kaikki investoinnit ja vapauttivat kaiken mahdollisen pääoman varastoista – kopiopaperivarastoa myöten. Kun varastot olivat tyhjät ja kopioiden printtaaminen kuitenkin jatkui, alkoi tilauksia tulla sisään. Marraskuussa 2009 tehtaan käyttöaste oli taas 90 %:a.
Wahlroos oli silmin nähden tyytyväinen yrityksen ja yritysjohdon suoritukseen tässä turbulenssissa. “Toimialan sisällä arvosanamme on erinomainen, yleisestikin ottaen koko lailla hyvä”. Kassavirta on ollut yrityksen menestyksen tärkeimpiä mittareita ja se saatiin hyvään kuntoon: velkoja vähennettiin – investoinneista huolimatta – 591 miljoonalla. “Päätimme lopettaa yli-investoinnit, mennä vahvana kriisiin ja pysyä vahvana kriisissä”. Näin kävi ja johto ansaitsee suuret kiitokset.
Walhroos valoitti myös yritysjohdon palkitsemisjärjestelmää, joka koostuu peruspalkasta, bonuksista ja pitkän tähtäimen kannustimista (osakepalkkiot ja optiot). “On äärimmäisen tärkeää sekä sitoa yritysjohto yritykseen että varmistaa yhteiset pitkän aikavälin tavoitteet”. “On moraalisestikin oikein että kun me – yrityksen omistajat – menestymme, niin osa tästä menestyksestä menee niille, jotka ovat menestyksen takana”.
Laamanni Pekka Merilampi valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Hän kävi läpi menettelyn hallintarekisteröityjen osakkaiden äänestämisen suhteen. Näitä hallintarekisteröityjä osakkeita oli kokouksessa 108 miljoonaa eli melkein 2/3 osaa kaikista äänistä. Osakkaat vastustivat “tiettyjä ehdotuksia, vaatimatta kuitenkaan äänestystä”. Mielenkiintoinen tilanne: tulkitsen asian niin, että vaatimalla jonkun asian äänestykseen, saattaa pienikin osakas kaataa ehdotuksen – jos hallintarekisteröidyt ovat vastustaneet ehdotusta. Tämä ei ole varmaan ollut tarkoitus, mutta yhtiöissä jossa kasvollisia omistajia on vähän, tämä saattaa olla lopputulos.
Toimitusjohtajan katsauksessa Jussi Pesonen kuvaili Wahlroosin tapaan toimintaympäristön muutosta ja sen vaatimaa reagointia. Yhtiöllä oli samaan aikaan menossa mittava rakennemuutos “The Biofore Company”:ksi. Yhtiön lääkkeet olivat tiukka kustannuskuri ja kassavirtaan keskittyminen. Tässä onnistuttiin: kassavirtaa syntyi ennen investointeja ja rahoitusta 1259 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 628 miljoonaa).
Myynti sakkasi 18 %:a, energia ja tarraliiketoiminta pystyivät säilyttämään entisen tason. Metsä-Botnia Uruquayn –toimintojen ostaminen oli “merkittävä strateginen merkkipaalu”. Yritys pyrkii kustannusjohtajuuteen kaikessa toiminnassaan.
Nyt talouden indikaattorit ovat kääntyneet ja parempaa on luvassa. Heikko kysynnän ja tarjonnan tasapaino on kuitenkin laskenut tiettyjen paperilaatujen hintoja ja tervehtyminen vie aikaa. Euroopassa kapasiteettia on saatu alas 5 %:a mutta hinnat ovat pudonneet 16 %:a.
Rakentamisessa nähdään elpymistä, niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Tämä tulee tukemaan sekä sahatavaran että vanerin kysyntää. Selluliiketoiminta oli suuri pettymys vuonna 2009. Sellun hinta on kuitenkin lähtenyt nousuun jo kesällä 2009. Hinta alkaa olla kohtuullisella tasolla. Chilen maanjäristys vei alalta pois 4 miljoonaa tonnia kapasiteettia, ainakin joksikin aikaa.
Kustannusjahti jatkuu. Puunhinta on Suomessa edelleen korkealla, noin 13 %:a yli pitkän aikavälin keskitason. Yhtiö on tehnyt päätöksen, jonka mukaan mitään liiketoimintaa ei rakenneta (Venäjän) tuontipuun varaan. Suomessa on muitakin haasteita, jotka on ratkaistava. Akt:n lakkoon viitattiin useampaan kertaan. Tilanne, jossa pieni joukko ihmisiä pystyy pysäyttämään koko teollisuuden halutessaan, ei voi olla vaikuttamatta sekä asiakkaiden toimittajavalintaan että yrityksen investointipäätöksiin.
Nykyaikaisissa paperi- ja sellutehtaissa ei ole suuria investointitarpeita. Menestyksen tekijät alkavat olla kunnossa. Myös suurin osa strategisista investoinneista on saatu tehtyä. Euroopassa odotellaan vielä toimialajärjestelyjä ja UPM on valmiina, mikäli myyntiin tulee oikeita tehtaita, oikeaan hintaan. “Ja ainoastaan mikäli investointi vahvistaa kustannusjohtajuuttamme”. Euroopan paperiteollisuuden pirstaleista graafia katsottiin useampaan kertaan. Ostokohteissa on sekin huono puoli, että niillä on paljon velkaa toiminnan arvoon nähden. Kuluvan vuoden investointitarpeet ovat noin 300 miljoonaa, sisältäen Uruquayn tehtaan ja eukalyptus-plantaasin investoinnit. Yritys on onnistunut pudottamaan velkaantumisasteensa 71 %:sta 56 %:iin.
Sekä Pesonen että Wahlros valaisivat yrityksen osinkopolitiikkaa. Tarkoitus on jakaa osinkoa, joka on vähintään kolmannes operatiivisilla investoinneilla vähennetystä liiketoiminnan nettokassavirrasta. Vakaan osingonmaksun varmistamiseksi käytetään kolmen vuoden keskiarvoa. Kun nyt ollaan menossa parempaan suuntaan ja 2010 nettokassavirta voidaan olettaa paremmaksi kuin vuoden 2007, niin osinko kasvaa. “En lainaa mielelläni UKK:n sanontoja, mutta uskallan kysyä onko UPM:n omistajilla malttia vaurastua?” vastasi Wahlroos kysymykseen siitä, eikä osinko voisi olla vaikkapa 0,65 e päätetym 0,45 e:n sijasta. “Taseessa olisi rahaa isompaankin osinkoon. Näemme kuitenkin mieluummin osinkopolitiikan mukaisen ja kasvavan osingon”.
Alkuvuoden tilanne:
– Kysyntä elpyy paperin päämarkkinoilla, investointiaktiviteetti lisääntyy
– Selluliiketoiminta ja sellun hinta arvioituja vahvempia
– AKT:n lakko vaikuttaa Q2 tulokseen, selvitys vaikutuksesta kesken
UPM on käynyt läpi pitkän tien. Vuosina 1996-2003 kasvettiin ja kansainvälistyttiin. Vuosina 2004-2009 keskityttiin kustannussäästöihin ja sisäisiin rakennejärjestelyihin. Nyt on “muuttuvan UPM:n” ja biometsäteollisuuden vuoro. “Puuta ei pidä polttaa polttokattiloissa vaan jalostaa niin pitkälle kuin mahdollista”.
Yhtiön uusi toimialajako on:
Energia ja sellu.
Energiassa Pohjolan Voiman omistusosuutta kasvatettiin. Olkiluoto 3 on työn alla, siihen liittyviä riskejä tarkasteltiin vuosikertomuksessa, UPM:n epäsuora omistus hankkeesta on 29 %:a. Siemens-Areva on vaatinut Teollisuuden voimalta (TVO) miljardi euroa viivästymisestä ja TVO vastakanteessa 1,4 miljardia Siemens-Arevalta. UPM panostaa kilpailukykyiseen, vähäpäästöiseen energiaan. Energiaportfolio koostuu vesivoimasta, ydinvoimasta ja paperitehtaiden biomassaa käyttävästä lämmön ja sähkön yhteistuotannosta. Tuotekehitykseen panostetaan ja yhtiö haluaa kehittyä merkittäväksi biopolttoaineiden tuottajaksi.
Sellun merkittävin strateginen liike oli Fray Bentoksen sellutehtaan ja eukalyptus-viljelmien siirtyminen UPM:lle. Kokousväki sai seurata tuotantoa Uruquayssa video-esityksenä. Eukalyptus saadaan 7 vuodessa korjuukuntoon. Uruquayn tehdas on yksi maailman tehokkaimmista ja moderneimmista ja yhtiön jäljellä olevat sellutehtaan muutenkin alan parhaimistoa. Silti tulos vuonna 2009 oli sellun osalta tappiollinen.
Paperi
Yhtiö on panostanut vahvaan kustannusjohtajuuteen. Kapasiteettia on suljettu 1,8 miljoonaa tonnia. Yhtiö on valmis yritysjärjestelyihin tarvittaessa aktiivisena osapuolena. Kaikkien yrityskauppojen pitää tukea tietä kustannusjohtajuuteen. Kiinaan on investoitu ja investointiin ollaan tyytyväisiä. “Meillä on Kiinassa uniikki positio länsimaisena toimijana. Olemme jo nyt suurin kopiopaperin tuottaja”.
Tuotantokapasiteetti on kasvanut 28 % per työntekijä viidessä vuodessa, joten tehokkuus on parantunut selvästi. Yritys saavutti merkittäviä säästöjä kiinteissä kustannuksissa.
Sektorin suurin kysymys on milloin kysyntä elpyy Euroopassa ja minkä verran? UPM olettaa että kysyntä paranee selvästi jo kuluvana vuonna, mutta huippuvuodesta 2007 jäädään jälkeen. Paperin kysyntä on seurannut erittäin tarkasti talouden kasvukäyriä.
Tekniset materiaalit
Tarralaminaateilla on strategiana olla markkinajohtaja. Investointiohjelma Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Puolassa on saatu valmiiksi. Yksiköllä on ollut erinomainen tuloskehitys: “liuku vaihtui nopeasti selkeään nousuun” liikevoiton osalta.
Vanerissa on suoritettu merkittävä tuotannon uudelleenjärjestely. Heinola, Kaukaa ja Lahti suljettiin. Savonlinnaan siirrettiin lisää tuotantoa ja investoitiin 20 miljoonaa nykyaikaisiin prosesseihin ja teknologiaan. Yksikkö valui viime vuonna huipputuloksesta tappiolle – suhdannetekijöiden seurauksena.
Kokouksessa väläyteltiin myös uusia paperin ja puun käyttömuotoja. Biokomposiiteilla ja nanoteknologialla saatetaan päästä niin kovaan paperiin, että esimerkiksi läppäreiden kannet tai auton pellit voidaan korvata “Biofore”-tuotteilla. Varmaa on, että puu kannattaa jalostaa nykyistä pidemmälle. UPM tukee useita tutkimushankkeita tällä sektorilla.
Keskustelu toimitusjohtajan katsauksen jälkeen oli vilkasta. Pohdittiin sitä, korvaako eukalyptus kokonaan kotimaisen puun. Tuskin, oli vastaus. Hallitukseen kaivattiin lisää naisjäseniä ja toivomus kirjattiin.
Metsänomistajat ihmettelivät ainaista valitusta puun kalliista hinnasta ja kysyivät vieläkö Venäjän puu kannattaa. Ei kannata, eikä sitä paljon käytetäkään, vastasi Pesonen. Meidän on kuitenkin säilytettävä kilpailukykymme kaikissa komponenteissa, myös puun hinnassa. Suomessa sijaitseva paperin valmistus kärsii noin 10 %:n ylimääräisestä kustannuksesta sijaintinsa vuoksi. Suomessa on edelleen 50 paperi- , sellu- tai kartonkitehdasta. Viisi tehdasta on suljettu. Mikäli haluamme säilyttää edes suurimman osan, on meidän kaikkien tehtävä kaikkemme kilpailukyvyn eteen.
Alkuperäisen metsän ja biodiversiteetin suojelijoita oli muutama liikkeellä. Hyviä puheenvuoroja, joskin liian pitkiä. Viesti oli että yrityksen kuuluisi korvauksetta “pr:n nimissä” pyhittää tietty prosentti metsävaroista luonnonsuojeluun. Tästäkö metsänomistajat riemastuivat. Saatiin kuulla pitkä alustus siitä miten sitä metsää pitää oikein aidosti suojella: riittävällä harvennuksella ja hakkuilla. Merilampi pysytteli rauhallisena ja toivoi että puheenvuoroihin sisältyisi myös kysymys.
Pesonen sanoi, että suomalainen metsänhoito kestää kaiken kansainvälisen vertailun. Lahjoituksia suojelumaisemaksi on joskus tehty ja vastuuta tunnetaan. Metsiä suojellaan myös tehokkaalla kierrätyskuidun käytöllä – UPM on maailman suurin kierrätyspaperin käyttäjä.
Hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Robert Routs, Eläke- ja vakuutusyhtiö Aegon:in hallintoneuvoston puheenjohtaja. Entinen jäsen Holzhey jäi pois omasta pyynnöstään ja sai Wahlroosilta koskettavan kiitospuheen kahdeksan vuoden työpanoksestaan.
Hallitukselle annettiin valtuutus ostaa korkeintaan 51 miljoonaa omaa osaketta.
Hallituksen aikaisempi valtuutus "uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta" muutettiin niin että aikaisempi määrä 250 miljoonaa osaketta pudotettiin 25 miljoonaan osakkeeseen. Aikaisemmin 100 miljoonaa osaketta on voitu suunnata "osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen". Ymmärtääkseni tämä vanha valtuutus on ollut "myrkkypilleri" yritysvaltausta vastaan ja se on nyt poistettu. Lunastusvelvollisuus on edelleen voimassa eli sillä, jonka omistusosuus ylittää 33 1/3 %:a tai 50 %:a osakemäärästä.
Kokouksen jälkeen oli kahvitarjoilu ja innokkaimmat törmäsivät vielä kiinni oleviin oviin. Tarjoilu odotti pöydissä valmiina ja vuorossa pienen pienet voileivät (lohi ja paahtopaisti) sekä kauden ensimmäinen mansikkaleivos.
Vakuuttava esitys sekä Wahlroosilta että Pesoselta. Konsultti on lisännyt UPM-positiota huomattavasti vuonna 2009 ja alkuvuonna 2010. Tällä osinkotuotolla ja yritysjohdolla osake pysyy salkussa, saatanpa lisätäkin. Kurssi oli kokoushetkellä 9,40 e.
Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä www.deltafreight.fi
UPM
Kiitos hyvästä raportista, yhtiökokouksissa aina viisastuu. Varsinkin jos puhujana on aina karismaattinen Nalle Wahroos. Olen itsekin ajatellut monen vuoden harkinnan jälkeen alkaa ostaa UPM:ää.
Kiitoksia Matti UPM:n kokousraportista
Kuvaukset hallintorekisteriosakkaiden käytännöistä ja myrkkypillerin poistamisesta olivat erityisen mielenkiintoisia.
UPM:n osakkaana minua vain vaivaa pari asiaa:
1) Alan ajatus kulkee näin: Kiinan yms. vaurastuessa sen paperinkulutus kasvaa USA:n tasolle. Toisaalta ei Kiinassa lankaliittymiäkään kauheasti liene eli ovat hypänneet sen vaiheen yli suoraan kännyköihin. Entä jos Kiinan yms. media menee printin ohi suoraan verkkoon.
2) UPM on erinomainen firma, mutta se on erinomainen firma vaikealla alalla, vähän kuin Finnair. Modernein konekanta tarkoittaa suurta tuotantoon sidottua pääomaa. Arvostelen Piksussa myöhemmin Pekka P. Rantalan kirjan alalta. Hän kuvaa, miten käytetty paperikone voi maksaa vain 1% uudesta. Ja suhthalvoilla modernisoinneilla paperikonetta voi käyttää vaikka 100 vuotta.
Eli, mitäs jos alan suom. murheenkryynit Enso ja Metsäliitto keskittyvätkin oikeisiin tuotteisiin eli pakkauksiiin ja pehmopaperiin? Niitä firmoja en omista.
T. Juha
Tuo bkt:n ja paperin
Tuo bkt:n ja paperin kulutuksen suhde on varmaan maailman eniten näytettyjä kalvoja. Uskon että suhde säilyy jatkossakin, mutta sanomalehdillä varsinkin on suuria haasteita. Itse vielä syön aamiaisen ja luen ihan oikean lehden – vaikka uutiset ovatkin jo vanhoja. Mutta miten seuraava sukupolvi? Jos keittiön pöytä onkin litteä näyttö, jossa voi skrollata uutiset läpi ja lopuksi pyyhkäistä kahvitahran pois näytöltä.
StoraEnson pakkauspuolen panostus on mielenkiintoinen liike – minkä verran mennään päällekkäin vaikka Huhtamäen kanssa?
Itsellä on UPM:n lisäksi salkussa ruotsalaista SCA:ta. Wc-paperi, vaipat, terveyssiteet – niistä on vaikea tinkiä. Ajattelin että siinä on firma, jolla "pyyhkii hyvin". Hyvin on noussut kurssi siinäkin, pikkuhiljaa.