Uusi Eurooppa Saksan johdolla ja Venäjän tukemana

Luen parhaillaan toistamiseen vuonna 2000 julkaistua ja saman vuonna ostamaani Robert J. Shillerin teosta "Irrational Exuberance", joka käsittelee tieteellisen analyyttisesti pörssikuplia kautta osakesijoittamisen historian. Perimmäiset syyt kaivaa tämä teos kirjahyllystäni ja aloittaa läpikäynti olivat narsistinen hyvän olon tunne siitä, että oli jo vuosia sitten osannut valita tämän vuoden talouden nobelistin silloisen mestarinäytteen ja meneillään oleva polemiikki siitä, onko US-pörssimarkkina jo kuumentunut FED-setelipainon myötävaikutuksella kuplaksi.

Osakesijoittamisen hienous on siinä, että se on elämänmakuinen sekoitus talouden lainalaisuuksia ja inhimillistä käyttäytymistä. Shiller on elämäntyönään tutkinut psykologisia, sosiologisia ja kulttuurisia (käyttäytymistieteellisiä) tekijöitä pörssikurssien muodostumisessa.

Kirjassaan Shiller on analysoinut, kuinka "uusi aika"-asenne ("new era") johtavissa kansanjoukoissa on synnyttänyt nopeasti nousevia osakeindeksejä, jotka yltiöpositivismin kuumentamina kuplina ovat lopulta puhjenneet paniikinomaisesti romahtaen. Tällaisia "uusi aika"-aaltoja on syntynyt uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien, ml. kansainvälistyminen ja globalisaatio, mahdollistamana. Mielenkiintoinen "uusi aika"-ilmiö tapahtui USA:ssa aivan 1900-luvun alussa, kun siihen asti verisesti keskenään hintakilpailleet yritykset alkoivat yhdistyä (community of interest) ja sopia hinnoista, mikä puolestaan paransi yritysten kannattavuutta ja johti pörssikurssien rajuun nousuun. Myöhemmin kilpailulainsäädäntö (anti-trust) vei pohjan tältä sijoittajan  "sammolta".

"Irrational Exuberance"-kirjaa lukiessa ("Irrational exuberance"-ilmaisu tuli USA:ssa tunnetuksi 1990-luvun lopulla Alan Greenspanin, silloisen FED:in pääjohtajan, sanomana, kun hän arvioi sittemmin tekno-kuplaksi päätynyttä osakekurssinousua) ei ihmettele filosofi Himasen halua korostaa uuden positiivisen asenteen tärkeyttä Suomen ja koko Euroopan kasvun ajurina. Asenteen pitää toki perustua johonkin rationaalisesti ajateltavaan ideaan, kuten teknologisen tai liiketoimintamallin läpimurtoon, siis ajurilla tulee olla moottori. Ei se muuten liiku eikä liikuta.

Suomi on päättänyt 1990-luvulla, että kohtalomme on sidoksissa ensisijassa EU:hun ja EMU:un, jotka ovat perinteisen talouden silmin tällä hetkellä maailman "sairas mies". Saksaa kutsuttiin 1990-luvulla Euroopan sairaaksi mieheksi, kun se isänmaallisen vastuullisesti ja pragmaattisesti ponnisteli Itä-/Länsi-Saksa integraation kimpussa. Saksalla oli tuolloin selkeä "uusi aika"-missio, yhtenäinen Saksa, jonka edestä kansa oli valmis uhraamaan verta, hikeä ja kyyneleitä. Ponnistus lähti niin pohjilta, ettei suoranaista kuplaa päässyt Saksan talouteen syntymään. Nyt on hanke toteutettu ja Saksa on uuden hallituksen myötä valmis ottamaan ajurin paikan Eurooppa-tasolla, mikä sille luonnollisesti kuuluu suurimpana ja vahvimpana Eurooppa-integraation edustajana. Itsessään Saksan selkeämpi johtajuus-asema ei synnytä uutta moottoria eurooppalaiselle "uusi aika"-asenteelle, mutta mitä jos Saksa pyrkisi houkuttelemaan Venäjän valtaisat energia- ja muut luonnonvarat tukemaan Euroopan kasvua. Vastapalveluna Saksa ja sen myötä muut Euroopan valtiot, Suomi mukaanlukien, voisivat nostaa Venäjän talouden jalostusastetta ja taloudellista hyvinvointia (lue maksukykyisempi markkina) siirtämällä teollisuusosaamista ja -resursseja. Raaka-ainemarkkinan aneemisuus on havahduttanut presidentti Putinin peräämään jalostusasteen pikaista nostamista ja se ei puolestaan onnistu Venäjällä orgaanisesti. Tarvitaan ulkopuolisten pikaista apua. Venäjä on tällä hetkellä vahvasti suuntautunut Kiinan ja Aasian kasvumarkkinoille, mutta minusta Eurooppa on Venäjälle Kiinaa luonnollisempi kumppani. Eurooppa-Venäjä sillan kautta myös Intia voisi integroitua tähän tulevaisuuden kolmanteen "valtablokkiin". Venäjällä ja Intialla on keskinäinen kumppanuussuhde jo Neuvostoliiton ajoilta. Kiina ja Amerikan mantereen laajennettu "USA+" olisi kaksi muuta.

Perustelen esittämääni Euroopan "uusi aika"-hanketta myös sillä, että viimeisen parinsadan vuoden aikana Venäjä ja Saksa ovat olleet ne valtiot, jotka ovat muokanneet Euroopan rakenteita, miksei siis nytkin. Lisäksi mahdollisuusikkunan avoimmuuteen vaikuttaa presidentti Putinin ja liittokansleri Merkelin yhteisestä DDR-taustasta juontuva keskinäinen henkilötason ymmärrys, minkä merkitystä ei pidä väheksyä. Se, että Yhdysvallat on osoittanut NSA-vakoilujupakan myötä merkittävän epäluottamuksen ennen kaikkea Saksaa (ja Merkeliä) kohtaan, helpottaa Saksan myönteistä idänpolitiikkaa. Esitetyllä rakenteella Ukrainakin voisi olla luonnollisesti osittain venäläinen ja osittain eurooppalainen, niin kuin se kulttuurisesti on. Seepran on aina vaikea päästä raidoistaan!

 

3 thoughts on “Uusi Eurooppa Saksan johdolla ja Venäjän tukemana

  1. Saksakin on nuori maa

    Saksan valtio syntyi vasta 1871. Silloinkin Saksan yhdistymisen sinetöivä sopimus allekirjoitettiin Ranskassa. Eli Venäjän ja Saksan yhteistyö on huomattavasti tuoreempaa tekoa kuin moni oivaltaakaan.

  2. Venäjä on sairas maa

    Olen itse hyvin pessimistinen Venäjän suhteen. Oikeuslaitos ei toimi, pankkijärjestelmä on mitä on, korruptio jyllää.

     

    Alla olevat Financial Times:n artikkelit ovat Nordean Aki Kangasharjun twiiteistä parilta viime päivältä:

     

    Putin tightens grip on legal system

    Vladimir Putin is in denial about Russia’s deadly enemy within

     

     

    Nämä ihan vain esimerkeiksi.

     

    Venäjästä voi tulla taloudellisesti merkittävä tekijä vasta kun venäläiset itse alkavat uskoa maahansa.

     

    1. Presidenttikeskeinen perustuslaki autoritarisoi Venäjää

      Suomalaiset yritykset ovat tehneet suoria investointeja ja siirtäneet Venäjälle tietotaitoa ihan tyydyttävästi:

      • Fortum rakentaa energiasektoria
      • Stockmann on läsnä kaupunkien keskustoissa
      • Prisma tuntuu näkyvän Pietarin katukuvassa
      • YIT rakentaa asuntoja

      Venäjä rakentaa omaa pooliaan

      Venäjä ei ole poliittisesti avautumassa Eurooppaan vaan sen sijaan se rakentaa Venäjä- keskeistä poolia johon kuuluvat:

      • Euraasian talousyhteisö
      • Puolustustarvikeyhteistyö Intian kanssa (tämä seikka on vähemmän esillä julkisuudessa, mutta Venäjä ja Intia tuntuvat ostavat puolustusvälineet toinen toisiltaan.)

      En syytä Venäjää nurkkakuntaisuudesta. EU ja Nato käänsivät Venäjälle selkänsä sen hakiessa parikymmentä vuotta sitten yhteistyökumppaneita. Syynä nihkeyteen olivat:

      • Venäjän valtavan pitkä, levoton rajaseutu ja vuotava ja osin valvomaton eteläraja ja Venäjän erimielisyydet eteläisten naapurikansojen kanssa
      • Venäjän liian suuri koko. Venäjän paikka EU pöydässä olisi ollut liian leveä ja se olisi pystynyt diktoimaan euroopan suuntaa. Tätä ei haluttu.
      • Venäjän presidenttikeskeinen polittinen järjestelmä

      Venäjälle tulisi tarjota yhteistyötä aina kun se on mahdollista

      Olen samaa mieltä Riston kanssa siitä, että Venäjälle pitää tarjota yhteistyötä aina kun tuo yhteistyö on järkevästi mahdollista. Ihmisoikeuksien loukkauksia, naapureiden pelottelua, valloitussotia (Tsetsenia, Etelä-Ossetia,…) ja vapaan lehdistön ahdistelua ei pidä hyväksyä, mutta on muistettava, ettei me suomalaisetkaan mitään mallioppilaita olla. Suomalaista riippumatonta uutistuotantoa ahdistetaan veroilla samaan aikaan kun verovaroin tuettu valtiollinen tiedonvälitys kasvattaa dominanssiaan. Katsomme täälläkin pääasiassa valtion YLE uutisia ja valtion käsitystä poliittisesta todellisuudesta. Ero venäjään on tältä osin pienempi, kuin moni ajattelee. 

      Mutta en minäkään olisi tarjoamassa Venäjälle EU jäsenyysneuvotteluja. Se on edelleen liian suuri, sen eteläraja levoton ja poliittinen järjestelmä predidenttikeskeinen (saman tapainen kuin USA).

      Suomi voisi sen sijaan hyötyä viisumivapaudesta ja Suomenlahden alueen taloudellisesta ja henkisestä integraatiosta. Se olisi selkeästi meidän etumme. 

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Home bias

Termi on määritelty esim. tuossa. Nojaaminen yhteen maahan, jollaiseksi EU:nkin vallan hyvin voi laskea (siis onko USA varmasti vain yksi kansatalous?), sisältää riskin.

Toisaalta me kaikki

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com