Vakuudet ja pankkituki

 

Ilman muuta Suomen ei olisi pitänyt vaatia vakuuksia. Suomi sai jollekin osalle lainaa (40 %) vakuudet luopumalla jostakin eli tehtiin jonkunlainen tuotonvaihtosopimus. Luovuimme korkotuotoista jotta saimme talletuksen johonkin. Tuotonvaihtosopimus tehtiin osapuolen kanssa joka on ongelmissa (eli Espanjan talletussuojarahasto) jolle annetaan tukea koska ne ovat ongelmissa. Muut maat eivät ole halunneet moista järjestelyä, ovatko muut tyhmiä ja me ainoastaan fiksuja? Vai olisiko toisinpäin? Kuka uskoo, että jos Espanja tai Italia romahtaa niin Ranska ja Saksa maksavat oikeasti nuo vastuut mitä niillä on? Tällöin romahtaa kyllä Ranska ja Saksa ja jos ne ovat kaatumisvaarassa niin viimeistään silloin laitetaan niin iso luku EKP:n tietokantaan, että velat ja vastuut nollataan. Tällöin maksaa kaikki joilla on saamisia Euroissa eli myös Suomi riippumatta vakuuksista. Itse asiassa tällöin romahtaisi myös Yhdysvaltalainen pankkijärjestelmäkin. Vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä Yhdysvalloista tehtiin jo 567 miljardia dollaria CDS sopimuksia näihin lainoihin ja siksihän asiasta on Obamakin huolissaan. Maksoimme vakuuksien kautta jostakin mitä ei päästetä tapahtumaan. Toivottavasti edes poliittinen elämä Suomessa rauhoituu.

 

Kun kerran kaikki maat jotka kuuluvat Euroon osallistuvat sillä osuudella näihin pelastuspaketteihin mikä on niiden osuus EKP:sta, niin miksi näitä tukipaketteja ei keskuspankki hoida. Näin saataisiin tämä naurettava poliittinen vääntö vähemmäksi. Samaten se estäisi tai ainakin hillitsisi näiden äärityhmien puolueiden nousua ympäri Eurooppaa. Eihän tämä olisi isokaan muutos koska johan nyt EKP tukee Euroopan-pankkijärjestelmää antamalla niille ilmaista rahaa. 

Related Posts

Asunnot ja metsä

Metsätilojen hinnat reippaassa nousussa

Metsämaan hinta on maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston mukaan noussut viimeisen viidentoista vuoden aikana keskimäärin 4,5% vuosivauhtia. Mediaani hinta on tällä hetkellä noin 4200€/ha.

Korkeimpia, yli 6000€ mediaani hehtaarihintoja

Yhteiskunta

Suomi on määrätietoisesti siirtänyt työvoimaa julkisen sektorin tehtäviin

Suomen valtio on ETLA:n mukaan vuoden 2015 jälkeen siirtänyt päättäväisesti työvoimaa markkinasektorilta julkispalveluihin samalla kun julkispalveluiden työtuntia kohden laskettu tuottavuus on pienentynyt. Tämä on merkittävä