Valtion velanotto kasvattaa suunnitelmatalouden dominoivaa osuutta yhteiskunnassa

Yhteiskunta

Suomi kuuluu taloudelliselta rakenteeltaan suunnitelmataloudellisiin yhteiskuntiin. Yli puolet bruttokansantuotteestamme otetaan julkiselle sektorille ja jaetaan sieltä käsin suunnitelmataloudellisin perustein. Velanotto lisää tuota osuutta.

Talous on sitä, että ihmiset tuottavat lisäarvoa lähimmilleen ja saavat siitä rahallisen korvauksen. Ihmiset ovat taloudellisesti terveessä yhteiskunnassa valmiita maksamaan korvauksen saamistaan palveluista ja tuotteista. Suunnitelmataloudellisissa yhteiskunnissa suurin osa rahasta jaetaan tukena tai ilmaisina paleveluina kansalaisille.

Ekonomistit pitävät suunnitelmataloudellisia yhteiskuntia heikkoina. Suunnitelmataloudelliset yhteiskunnat ovat useiden eknomistien mukaan taloudelliselta rakenteeltaan hauraita ja kehitys on niissä heikkoa.

Valtion velanotto ei suoraan vahingoita taloutta

Velanotto ei suoraan vahingoita taloutta, mutta ekonomistien mukaan tehokkuteen nähden liian suuri julkinen sektori ja liian suuret tulonsiirrot vahingoittavat. Valtiot kasvattavat yleensä velan avulla ennestäänkin liian suureksi kasvaneen suunnitelmataloudellisen yhteiskunnan osuutta ja sitä kautta velka vahingoittaa epäsuorasti yhteiskuntaa.

Dominoivasti suunnitelmataloudelliset yhteiskunnat pärjäävät huonosti

Suomalaisten elintason lasku ja stagnaatio alkoi vuonna 2007, samaan aikaan kun suunnitelmataloudellisin perustein jaetun budjetti- ja velkarahan osuus kasvoi voimakkaasti.

Tämä ei todista sitä että vahvemman oikeudella jaettavan suunnitelmataloudellisen osuuden kasvattaminen olisi yhteiskunnalle haitallista. Mutta kyllä se viittaa siihen suuntaan että elintaso laskee kun siirrytään dominoivasti suunnitelmatalouteen.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi moittii hallitusta elvyttävästä finanssipolitiikasta keskellä huippusuhdannetta

”Elvyttävä politiikka viime vuonna koronakuopassa oli järkevä valinta, mutta jo kuluvana vuonna näin mittava velkaelvytys on kyseenalaista. Elvyttävän politiikan jatkaminen ensi vuoden budjetissa on jo selkeä virhe, joka tulee kostautumaan tulevaisuudessa”, Romakkaniemi varoittaa.

YLE etsii suunnitelmataloutta puolustavia asiantuntijoita

Valtiota lähellä olevat julkisen sektorin asiantuntijat suhtautuvat valtiollisen median, YLE mukaan valtion velanottoon ymmärtäväisesti.

Valtiollinen mediamme, Yle, on löytänyt ja haastatellut 12.9.2021 kahta julkiselta sektorilta palkkansa saavaa ”asiantuntijaa” jotka eivät YLE:n mukaan pidä valtion ensi vuonna korkeasuhdanteen aikana tapahtuvaa velanottoa haitallisena. Nämä asiantuntijat olivat:

  • Vesa Vihriälä / Helsingin Yliopisto
  • Meri Ostbaum / Suomen Pankki

 

Tietojen lähde:  World Bank / GDP per capita

Kuvan lähde:  wikimedia / Ilja Repin

One thought on “Valtion velanotto kasvattaa suunnitelmatalouden dominoivaa osuutta yhteiskunnassa

  1. Korkojen nousu näyttää nyt lähes varmalta jo ensi vuonna, jolloin inflaatio iskee jo nyt täydellä voimalla kautta maailman.

    Valtion tai muidenkaan velkaa lisääjien ei kannata ”rehvastella” pitkään, jos inflaatio on Euroopassakin yli 2 % vuodessa ja USA:ssa yli 5 % vuodessa. Rahan hinta eli korot tulevat taatusti nousemaan nopeasti, koska ilmaista rahaa ei voida enää jakaa!

    Korkojen nousu on enää ajan kysymys ja se iskee velkaa kasvattajiin muita lujemmin. Eikö valtion herrat osaa laskea korkotasoja lähivuosille velkaa lisätessään? Ilmaisen rahan aika loppuu nopeammin kuin uskommekaan!!

    Kyllä sijoittajat ovat jo ”varpaisillaan” nähdessään osakekurssien alkavan tippua raharuuvin kiristyessä.

    Samaa toivoisi valtion herroilta ja erityisti hallituksessa istuvilta rouvilta. Nyt ei pitäsi enää panna päätä ”pensaaseen” vaan ottaa faktat faktoina ja alkaa vähitellen uskoa rahan ja nousevien korkojen voimaan tulevinakin vuosina.

    Mennyt ”sikahalpa” raha ei enää ketään jatkossa lämmitä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Related Posts

Talous

Evergrande ei ole Lehman 2.0

Kiinalainen kiinteistöjätti savuaa pahanpäiväisesti

Tuoreen markkinapaniikin yleisimmin käytetyksi selitykseksi kapuaa Kiinan suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden maksukyvyttömyys. Sillä on vaatimattomasti 300 miljardin velkavuori, josta erääntyy lähipäivinä usea miljardi.

Korkojaankaan

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com