Valtiovarainministeriön kevään 2015 katsauksen mukaan Suomen kansantalous on johdettu erittäin vaikeaan tilanteeseen. Talouspolitiikkamme on johtanut siihen, että taloutemme on jo pidemmän aikaa supistunut eikä nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ole valtionvarainministeriön mukaan odotettavissa.

Tässä poimintoja katsauksen pääkohdista:

Ulkoiset tekijät ovat suotuisia

Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Myös euroalueella maltillinen talouskasvu on käynnistynyt, joskin alueen sisällä on suuria eroja kasvuvauhdeissa. Euroopan keskuspankkijärjestelmän rahapolitiikka kokonaisuudessaan luo hyvät edellytykset taloudelliselle aktiviteetille. Lyhyet korot pysyvät hyvin alhaisena ja kolmen kuukauden euriborin vuosikeskiarvoksi vuodelle 2017 ennustetaan 0,2 %.

Suomen talouskasvu on talouspolitiikkamme seurauksena heikkoa

Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan Suomen nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa kasvavan vain 0,5 %. Vienti lisääntyy 1,5 % ja vastaavasti tuonti lisääntyy vain prosentin johtuen heikosta kotimaisesta kysynnästä. Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 0,5 %. Yksityiset investoinnit laskevat prosentin johtuen lähinnä rakennusinvestointien heikosta kehityksestä.

Taloutemme ja erityisesti vientimme kasvu on tehtyjen toimenpiteiden ansiosta jo vuosien ajan kuulunut maailman kehnoimpiin eikä tilanteelle odoteta nopeaa muutosta.

Suomen hyvinvointiyhteiskunnan palveluista nauttii yhä useampi

Työttömyysaste nousee tehtyjen toimenpiteiden seurauksena Euroopan nopeimmin ja tänä vuonna  saavutetaan 8,8 prosentin taso. Joka kymmenes työikäinen on nauttii yksinomaan hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamista palveluista. Työllisten määrä tosin hieman nousee, mutta se johtuu suurimmalta osin ikääntyneen väestön työn tarjonnan lisääntymisestä.

Julkista kulutusta on lisätty ja julkisia palveluita parannettu

Julkista kulutuksen (noin 50 Mrd€) buttokansantuoteosuutta on viime vuosina lisätty ja valtion säästötoimet on kohdistettu yksityisen sektorin saamiin tukkiin. Julkisen sektorin bruttokansantuoteosuutta on lisätty.

Niin sanotun yksityisen sektorin julkinen omistajaohjaus lisääntyy hitaasti

Merkittävin osa julkisesta omistajaohjauksesta kanavoituu työläkerahastojen kautta. Työeläkerahastojen ylijäämä oli viime vuonna 1,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tästä huolimatta varallisuushintojen kohoaminen etenkin osakekurssien vetämänä on kasvattanut eläkevarallisuuden arvon jo 172,5 mrd. euroon vuoden 2014 lopussa (95% / bkt).

Julkinen omistajuus näkyy ennen kaikkea suurien pörsiyrityksien hallituksien toiminnassa ja toimivan johdon valinnassa.

Hyvinvointi ja tulotaso aikaansaadaan ulkoisella velkarahalla

Julkisyhteisöjen alijäämä ylitti viime vuonna EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon ja tulee ylittämään sen myös tänä vuonna. Myös 60 prosentin velkaraja on ylittymässä.  Talous kasvaa tehtyjen toimenpiteiden seurauksena vaimeasti lähivuosina, eikä kasvu riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa.

Valtionvarainministeriön virkamiehet olettavat katsauksessa, että hyvinvointia ja tulotasoa ylläpidetään jatkossakin velkaa lisäämällä.

Veronkorotukset johtavat pieneen inflaatioon

Inflaatio jää 0,3 prosenttiin ja siitä iso osa on veronkorotusten ja yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille tehtävien lisääntyvien pääomasiirtojen hintoja nostavaa vaikutusta.