Kiinteällä kurssilla Euroon sidotut valuutta-alueet ovat nekin Euroaluetta

Euroalueeseen kuuluvat ne maat, jotka käyttävät Euroa, mutta laajasti ottaen mukaan kuuluu laskea myös ne, joiden valuutta on kiinteällä kurssilla sidottu Euroon, ja joiden valuutan vaihdettavuuden tuolla kiinteällä kurssilla jokin Euromaa takaa. 

Tällä kriteerillä Euroalue on huomattavan laaja ja tästä meidän tulee kiittää Ranskaa. Ranskan valtio on siirtomaa-ajan perintönä edelleen kahden Euroalueen ulkopuolisen valuutta-alueen johtaja ja takuumies. Ranska takaa Central African CFA franc ja West African CFA franc valuuttojen vaihdettavuuden Euron kanssa kiinteällä (1 euro = 655.957 XOF = 655.957 XAF)  vaihtokurssilla ja Ranska myös käytännössä huolehtii noiden valuuttojen synnyttämisestä ja hallinnasta.

Tähän Euron ulkorinkiin (tosiasialliseen EMU alueeseen) kuuluvat: Benin, Burkina Faso, Ivory Coast, Guinea-Bissau, Mali, Niger, Senegal, Togo, Cameroon, Central African Republic, Chad, Republic of the Congo, Equatorial Guinea ja Gabon.

Euroon sidotut Afrikkalaiset valuutta-alueet (Lähde: Wikimedia commons)

Central African CFA franc ja West African CFA Franc ovat keskenään vaihdettavissa 1:1 kurssilla ja kyseessä on käytännössä sama valuutta. Keskinäisen vaihdettavuuden takaa Ranskan valtio.

Tuleeko näistä Euro alueen ulkorenkaan maista ongelmia ja vastuita Euroalueelle? Käytännössä ei. Valuuttoja ei takaa Euroopan keskuspankki vaan Ranskan valtio, joka toimii palomuurina Euroon nähden. Ja Ranskan valtion rahalliset sitoumukset ovat kohtuullisia.

Ranskan valtio on, niin uskomattomalta kun se kuulostaakin, jo vuosikymmenten ajan kyennyt puolueettomana tahona huolehtimaan virkamiespohjalta näiden kahden valuutta-alueen stabiiliudesta. Mukana päättämässä ovat Ranskan ohella luonnollisesti kaikki valuutta-alueisiin kuuluvat maat, mutta Ranskaa lukuunottamatta kaikki muut ovat taloudellisesti ja/tai poliittisesti heikkoja.

Lehdistössä on valiteltu, että jotkin Euroalueeseen kuuluvat maat (esim. Kreikka ja Suomi) haluavat olla liian erilaisia mahtuakseen saman valuutan alle. No, todellisuus on vielä paljon tätäkin ihmeellisempi.

Laajasta tosiasiallisesta Euroalueesta (johon kuuluu suuri osa Afrikkaa) on selvää hyötyä kaikille:

  • kaupankäynti on helpompaa kun viejien ja tuojien ei tarvitse turvata saataviaan valuuttajohdannaisilla
  • hinnat ovat läpinäkyvämpiä (vaikka alueiden välillä onkin tulleja ja muita kaupan esteitä)

3 thoughts on “Kiinteällä kurssilla Euroon sidotut valuutta-alueet ovat nekin Euroaluetta

  1. Todella kiintoisaa

    Kiitos, olipa kiintoisa juttu. Mahtaako joku tietää mistä löytäisi asiasta perusteellisempaa analyysia? Tuo vaikuttaa todella hyvältä maaperältä tarkastella uudesta näkökulmasta rahapoliittista itsenäisyyttä devalvaatioineen etc. Kun nuo taloudet nyt todella ovat tolkuttoman kaukana mistään euromaasta kaikilla mittareilla.  Heikki

    1. Tiedeyhteisö on unohtanut Afrikan yhteisvaluutat

      Minuakin kiinnostaisi perusteellisempi analyysi joka vahvistaisi edes sen, että mitä olen kirjoittanut antaa varmasti kaikin puolin oikean kuvan.

      Juttu on totta niiden lähteiden mukaan, joita minulla on käytettävissä. Olisi todellakin hyvä saada jostain perusteellisempi analyysi. Mediakenttä on lähes unohtanut Afrikassa käytetyt yhteisvaluutat (en löytänyt yhtään kunnon artikkelia) ja minusta näyttää että myös tiedeyhteisö on keskittynyt kommentoimaan näitä Euron asioita unohtaen kaiken muun.

      Noilla afrikan yhteisvaluutta-alueilla on mielenkiintoisia tapauksia. Maita on eronnut ja liittynyt taas takaisin. Keskinäistä solidaarisuutta ei ole tunnettu eikä ketään ole pelastettu, mutta silti nuo valuuttaunionit ovat porskuttaneet eteenpäin. Olisi milenkiintoista kuulla taustoja.

      1. Läheisin esimerkki on Suomi

        Mekin olemme eronneet ja liittyneet takaisin monta kertaa valuuttaunioniin.

        Me liityimme koko läntisen maailman yhteiseen valuuttaan vuonna 1948. Tätä järjestelmää kutsuttiin Bretton Woodsiksi ja kaikki valuutat oli sidottu US dollariin. Systeemi oli samankaltainen kuin noilla Afrikan mailla. Kaikilla mailla oli määrätty kiinteä vaihtoarvo dollariin ja dollarilla oli kiinteä vaihtoarvo kultaan. Suomi irtaantui ja devalvoi valuuttansa vuonna 1957 (39%) ja 1967 ( 31,25%) sekä liittyi takaisin valuuttajärjestelmään. Näiden valuuttamuutoksien jälkeen liityttiin takaisin Bretton Woods valuuttajärjestelmään. Tuossa oli määritelty kuinka ja ksoka voitiin tehdä devalvaatio. Voisihan Kreikkakin tehdä näin. Kaikki pankeissa olevat varat ja velat vaihdettaisiin drakmoiksi suhteella 1:1 sitten samalla hetkellä EURGRE pari muutettaisiin 2 ja vaihdettaisiin ne takaisin Euroiksi. Se millainen hässäkkä siinä syntyisi olisi mielenkiintoista seurata kaukaanta.

        Sitoihan Suomi myös valuutan ECUun 1991 ja devalvoi sen kohta 14%. Ja sitten kelluessa markka heikkeni vielä 27%. 

Comments are closed.

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com