Veikkausvoittovaroja jaetaan edelleen holtittomasti ja käytön valvonnassa on puutteita

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valtionavustuslakia soveltaessaan siirtänyt yhdistyksille ja säätiöille julkisia hallintotehtäviä, joita perustuslain mukaan voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla. Veikkausvoittovaroista myönnettyjen avustusten käytön valvontaa on syytä tehostaa.

Arpajaislain mukaan raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Jakosuhteista säädetään erikseen lailla.

Tarkastus koski opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimia veikkausvoittovaroista myönnettyjä harkinnanvaraisia valtionavustuksia. Vuonna 2011 avustuksia myönnettiin 309,4 miljoonaa euroa, josta noin 76 prosenttia myönnettiin voittoa tavoittelemattomille yhteisöille, 12 prosenttia kunnille ja 9 prosenttia elinkeinoelämälle. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus veikkausvoittomäärärahojen käytöstä on ollut vuosina 2009–2011 keskimäärin 82,5 prosenttia.

Tarkastuksessa havaittiin, että avustuskriteerit eivät olleet kaikissa avustusjärjestelmissä riittävän selviä ja läpinäkyviä. Myös avustuspäätöksissä oli huomattavia yksikkö- ja esittelijäkohtaisia eroja. Osa avustuspäätöksistä oli sisällöltään puutteellisia.

Valtionavustuslaki sallii tietyin edellytyksin valtionavustuksen siirtämisen muun kuin saajan käytettäväksi, jolloin siirto toteutuu yksityisoikeudellisena järjestelynä. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan eräissä tilanteissa on kuitenkin ollut kyse julkisen hallintotehtävän siirrosta, jolloin avustuksen saaja on tukea edelleen jakaessaan käyttänyt laajaa myöntöharkintaa ja tosiallista julkista valtaa. Perustuslain mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla.

Avustusten käytön valvontaa tulisi tehostaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei esimerkiksi ole tehnyt avustuksen saajilla tarkastuksia yksittäisiä poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Myös takaisinperintäpäätöksiä on jäänyt tekemättä valvonnan vähyyden vuoksi.

Tarkastusviraston näkemyksen mukaan ministeriön tulisi luopua käytännöstä, jossa opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää edustajansa valtionavustusta saavien yhteisöjen hallintoelimiin. Näin vältettäisiin tilanne, jossa ministeriö myöntää avustusta yhteisölle, jonka toiminnasta ministeriön edustaja vastaa. Ministeriö onkin ilmoituksensa mukaan viime vuosina johdonmukaisesti vähentänyt virkamiesedustajien käyttöä rahoittamiensa yhteisöjen hallinnossa.

Valtioneuvosto voi päättää, että vuosittain jätetään kertyneistä veikkausvoittovaroista jakamatta enintään 20 prosenttia. Jakamatta jätetty määrä on jaettava viiden vuoden kuluessa. Huomattava lisäys vuotuisessa jaettavassa avustusmäärärahassa voi johtaa avustusten epätarkoituksenmukaiseen käyttämiseen tai niiden kasautumiseen. Suositeltavaa olisikin, että veikkausvoittovaroista myönnettävien avustusten määrä pidettäisiin tasaisena Veikkaus Oy:n tilikauden voitosta riippumatta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on jo tarkastuksen kuluessa ryhtynyt korjaamaan havaittuja puutteita. Ministeriö aikoo myös uudistaa toimintatapojaan perusteellisesti.

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen