Valtionhallintojen velkaongelma puhuttaa julkista keskustelua. Ohessa viimeisimpien IMF:n ja OECD:n raporttien perustella laskettu tilannetieto velkaongelmasta.

Velkaongelman vakavuus maittain (Lähde: www.imf.org, www.oecd.org, tradingeconomics)

Huomaamme tämän suuntaa antavan taulukon viimeisestä sarakkeesta, että Kreikan velanhoitomenot olisivat noin 63% valtion budjetista, jos maa joutuisi maksamaan veloistaan markkinakorkoa. On helppo ymmärtää, että Kreikka ei pysty maksamaan velkojaan.

Myös Portugali ja Irlanti ovat pelastettavien listalla. Velanhoito haukkaisi molemmissa maissa yli 20% valtion budjetista, jos maat joutuisivat maksamaan markkinoiden edellyttämää 10% korkoa. Niinpä apupaketit ovat tarpeelisia.

Valtion budjetin tasapainotus pelastaa monta maata velkasaneeraukselta

Espanja ja Italia ovat paremmassa asemassa. Niiden valtionlainojen korkotaso on 5% tuntumassa ja ne luultavasti selviävät, jos markkinoiden luottamus säilyy, eikä niiden maksama korko nuose. Italia ja Espanja ovat pahoissa ongelmissa, jos luottamus tervehdyttämistoimiin horjuu ja valtionlainojen korot nousevat. Markkinaehtoisen lainoituksen hoitokulut voivat helposti nousta kestämättömälle 20%…30%  tasolle valtion budjetista. Se johtaisi tukitoimiin tai velkasaneeraukseen.

Italian budjettivaje on tällä hetkellä kuitenkin siedettävä. Se on luokkaa 4,5% bruttokansantuotteesta ja tämä on mahdollista hoitaa valtion budjettia leikkaamalla ilman velkasaneerausta. Budjettivajeen leikkaus pelastaisi Italian korkojen nousulta ja velkasaneeraukselta. 

Myös Portugal pärjää jos se saneeraa valtion 8% budjettialijäämänsä ja saa markkinoiden luottamuksen. Sen maksama 9% korko voisi puolittua ja samalla puolittuisivat valtion velan hoitomenot ja maa pääsisi pälkähästä.

Espanjan budjettivaje on melko suuri. Se on 8% luokkaa ja siellä on edessä kova kulukuuri joka lienee lähtenyt kunnolla käyntiin.

Budjettivaje saa olla korkeintaan 1…2% bruttokansantuottesta

Budjettivajeet on painettava niinkin pieneksi kuin 1…2% bruttokansantuotteesta ennen kuin korkomarkkinat antavat pysyvän armon velkaantuville. Pieni vaje voidaan sallia, jos se on samaa luokkaa kuin bruttokansantuotteen kasvu. Suuremmat vajeet johtavat aina ennemmin tai myöhemmin katastrofiin.