Vienti ei jaksa vetää julkista sektoria

Mistä saisimme lisää höyryä vientiin? Teollisuuden rakennemuutokseen ei ole tarjolla nopeasti vaikuttavia ihmelääkkeitä. Puujalka on homeessa, teräsjalka ruosteessa ja ICT on tipahtanut innovaatiojunasta pää edellä ratapenkkaan .

Osaava ja monitaitoinen Suomi muuttuu pikkuhiljaa monivammaiseksi ongelmavaltioksi, jonka pelastajiksi tarvitaan filosofien ja urehilukonsulttien lisäksi myös kyliemme parhaita hitsareita, tai edes velmuja puujalkavitsien kertoja.2011-11-13 11.33.20

Meillä ei ole kohta mitä myydä, kun perinnetehtaat höylätään pois teollisuuspaikkakunnilta. Kestävyysvaje muuttuu korkeammaksi matematiikaksi, jos kohta suuri osa komeilee työkkärin jonossa ja loput valtion ja kuntien pailkkalistoilla. Kannattamatonta teollisuutta ei tarvitse ylläpitää, mutta pelkällä julkisen sektorin "tuottavuudella" emme tule selviämään.

Motkotamme ja näsäviisastelemme EU:n eteläosien tuhlaripoijjiille, mutta rahanpesöitä tarvittaisiin nyt kiireesti meilläkin uusia teollisia itupurkkeja kasvattamaan.

  • kaivostoiminta on ehkä Talvivaaraan vesilotrauksesta huolimatta mahdollisuus
  • biotalous nousee hitaasti korvaamaan perinteisen puunjalostuksen jättämää tyhjiötä
  • energiatuotannon suunnanmuutos kohti hajautetumpaa käynnistyy, jos Fennovoiman rakentajilta loppuu usko ja tahto
  • osaamista, pelaamista, startuppausta ja muuta fiinimpää tekemistä kannattaa kehitellä, jos ostajat ovat aivo-oivalluksille myötämielisiä

Suomen vienti putosi vuoden 2008 jälkeen viidenneksen osaksi Nokian vuoksi. Kuilua ei ole saatu kurottua umpeen, vaan viennistä puuttuu 20 – 30 miljardia euroa vuodessa verrattuna siihen, että kasvu olisi jatkunut 2000-luvun alun tahtia.

Viennin hyytymisestä huolimatta julkinen sektori on paisunut jatkuvasti. Julkisella sektorilla on työpaikkoja 620 000, määrä on kasvanut 2000-luvulla 50 000 henkilöllä.

Teollisia työpaikkoja on 370 000, vähennystä 70 000 työpaikkaa vuodesta 2000. Teknologiateollisuus on ottanut tavoitteeksi kasvattaa teollisuuden osuutta kokonaistuotannosta vähintään 25 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

 

2 thoughts on “Vienti ei jaksa vetää julkista sektoria

  1. Samaan aikaan tammikuussa 2013 tuotanto supistui …

    … myös Ruotsissa samat 7% vuoden 2012 tammikuuhun verrattuna kuten Suomessakin ! Kyse on siis kuitenkin jostain laajemmasta ilmiöstä, ei pelkästään Suomen ongelmista, vaikka täällä lunta tupaan tuleekin niin avoimista kuin suljetuistakin ikkunoista Nokian Windows-liiton ansiosta.

    Eilisessä YLEn A-studio: Talk -jaksossa (Areenassa: http://yle.fi/ohjelmat/1967303) puhuttiin paljon nuorisotyöttömyydestä, syrjäytymisestä, nuorisotakuusta yms.

    Ohjelmassa oli inserttinä kohdasta 44:50 alkaen Ari Ojapellon mielipiteitä, joita voi lukea myös täältä. Ojapelto ei tunnu arvostavan Soininvaaran ja Vartiaisen nuoriso-ohjelmaa. Mutta eipä tunnu Soininvaarakaan arvostavan Ojapellon ajatuksia vaikka muistelen Soininvaaran olleen ensimmäisiä kansalaispalkasta Suomessa puhuneista.

    En ota kantaa kenenkään edellä mainitun puolesta enkä vastaan. Itse lähtisin miettimään kansallista selviytymisstrategiaa soveltamalla resurssiteoriaa (RBTF) kansantalouteen. Aihetta käsittelevästä lyhyestä kappaleesta (ks. sivu 26) saa aika osuvan ajattelemalla ettei kyse ole yrityksestä vaan maasta, esim. Suomesta.

     

     

    1. Ari Ojapelto

      Ojapelto on kirjoittanut "työn loppumisesta" useita vuosia. Automaation, robitiikan ja prosessitekniikan kehitys vähentää teollista työtä. Työn ja tehtaiden ulkoistaminen on vaikeuttanut läntisten teollisuusmaiden työllistämismahdollisuuksia. Ari Ojapellon ajatusten tukena on kehitys Euroopassa: EU:ssa lienee noin 30 miljoonaa työtöntä eli yhtä paljon kuin Pohjolassa on asukkaita ja tilastotukea tarvitaan vielä Benelux-maista. Maailmassa lienee noin 300 miljoona työtöntä. Alipalkattujen määrää on moninkertainen. Jopa Suomessa moni kokee tienaavansa liian vähän.

      Mutta ratkaisemattomia ongelmia on pilvin pimein. Yli miljardilla ihmisellä ei ole puhdasta vettä tai saniteettiloja. Ei ole aavistustakaan, miten moni elää ilman kattoa pään päällä. Meilläkin asuntojen hinnat ovat esimerkiksi pääkaupunkiseudulla karanneet tavisten ulottumattomiin. Etelä-Eurooppa rakensi itsensä uuvuttavaan velkavankeuteen. Japanissa tapahtui sama kehitys parikymmentä vuotta aikaisemmin. He kuitenkin rahoittivat rakennusbuuminsa kotimaisella rahalla.

      Yhdysvaltojen "kikka kuutonen", että jokainen nimensä velkapaperiin kirjoittamaan kykenevä saa kottikärrillisen rahaa talon ja SUV ostamiseen ajoi sekin karille ja nyt on kapitalismi(kin) jälleen kriisissä.

      Mistä uusi työ löytyy? EU:n BKT:stä 70 prosenttia on palvelua. Onko tulevaisuus palveluissa, pelaamisessa, elämyksissä ja muualla tuotettujen henkkamauritsien ja ikeapakettien ostamisessa ja kotiin kuljettamisessa? Onko mahdollisuutemme siinä, että hinnoittelemme itsemme ulos tuotannosta ja opimme Himaselta huiputtamaan toisiamme entistä tehokkaammin?

      Outoa on, että Wincapitan pyörittäjät pantiin kaltereiden taa. Talvivaarassa on poltettu suurempia summia, mutta vapaalla jalalla ovat ministerit ja toimialan perusyrittäjät.

      En osaa sano, kuka on oikeassa. Työllisyys on mielipidelaji. Oikeassa on se, joka keksii tekemistä sadoille miljoonille. Rohkenen olettaa, että Etelä-Euroopan nuorisotyöttömyys tuottaa uusia aatteita ongelmien ratkaisemiseksi. Heikkoja singnaaleja on myös uskontojen välississä hankauksissa.

      Amerikan liuskekaasu saattaa puhaltaa uutta energiaa kapitalismin rahakoneeseen. Suomalaisten ydinvoimahaaveet menevät uusiksi, jollei Rusatom tule meitä jeesaamaan.

       

Comments are closed.

Related Posts