Uuden välivuokrausmallin avulla yksityinen asunnonomistaja voisi vuokrata asuntonsa yleishyödylliselle organisaatiolle (esim kunnalle, punaiselle ristille, Y-säätiölle…), joka jälleenvuokraisi sen asunnottomalle tai maahanmuuttajalle. Asukkaalle tarjottaisiin yleishyödyllisen organisaation toimesta tukipalvelua, jolla varmistettaisiin asumisen onnistuminen.  Näin ehdottaa epävirallinen työryhmä, joka luovutti ehdotuksensa 29.1.2016 maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.

Asuntosijoittaja saa mallissa aina vuokransa ja asunnon mahdollinen tärveltyminen korvataan

Asuntosijoittajalle tämä tarkoittaa mahdollisesti avautuvaa uutta vaihtoehtoa, joka mahdollistaa kohteiden vuokraamisen ilman, että vuokranantajalle koituu ongelmia vuokrien perinnän suhteen. Asunnon tärveltyessä löytyy taho, joka vastaa vahingoista. 

Tällä hetkellä joidenkin heikompilaatuisten kohteiden vuorkaaminen ei ole aina ollut houkuttelevaa kun mahdollisten potentiaalisten vuokralaisten joukossa on huonosti velvoitteensa hoitavia laitapuolen kulkijoita. Välivuorkrausmalli poistaa nämä ongelmat vuokranantajalta. 

Työn taustalla on turvapaikanhakijoiden kasvu

Työn taustalla on turvapaikanhakijoiden määrän viimeaikainen kasvu ja sen vaikutukset tilanteessa, jossa valtion tukemiin kohtuuhintaisiin vuokra-asuntoihin on jo ennalta pitkät jonot etenkin pääkaupunkiseudulla.

Ehdotuksen mukaan välivuokrauksella voitaisiin saada vuokra-asuntoja nopeasti tarjolle, sillä siinä hyödynnettäisiin olemassa olevaa asuntokantaa. Kaikki osapuolet hyötyisivät: asunnontarvitsija löytäisi kohtuuhintaisen kodin, Y-Säätiö ja kaupungit takaisivat vuokranmaksun vuokranantajalle, ja kunnat saisivat helpotusta asuntopulaan. Maahantulijat asuisivat tavallisissa asunnoissa eri asuinalueilla ja kiinteänä osana muuta yhteiskuntaa, mikä on keskeistä kotoutumisen onnistumiselle. Välivuokraus voisi käynnistyä jo 1.5.2016.

Myös uustuotannolle tarvetta

Työryhmä korostaa myös uustuotannon tarvetta. Uustuotannon määristä ja riittävästä tonttitarjonnasta on tarkoitus sopia maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimuksissa (MAL-sopimukset), joita koskevat neuvottelut pyritään saamaan päätökseen kevään kuluessa. Eniten uusista valtion tukemista vuokra-asunnoista on pulaa pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa.

Asuntoratkaisujen etsimisessä työryhmä painottaa myös riittävää asumisneuvontaa ja sitä, että asumisesta on saatavilla riittävästi monikielistä tietoa. Jo kuluvana keväänä voitaisiin järjestää neuvontatilaisuuksia suurimmissa vastaanottokeskuksissa. Lisäksi kunnan, TE-toimiston ja maahanmuuttajan yhdessä tekemään kotoutumissuunnitelmaan kirjattaisiin myös henkilön asuntotilanne ja -tarve.

Kaikki asunnonhakijat samalla viivalla

Nykyisen arvion mukaan noin kolmasosa Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista tulee saamaan oleskeluluvan. Valtaosa heistä hakee todennäköisesti valtion tukemaa vuokra-asuntoa, vaikka on myös niitä, jotka pyrkivät omistusasujaksi.

Valtion tukeman vuokra-asunnon hakijoina oleskeluluvan saaneet ovat samassa asemassa kuin muut kiireesti asuntoa tarvitsevat hakijat. Jokaisen hakijan tilanne arvioidaan yhtenäisillä kriteereillä henkilön taustaan katsomatta.

Työryhmä sai alkunsa valtion ja pääkaupunkiseudun asunto- ja kotoutumisvirkamiesten kokouksessa marraskuun alussa. Rivakasti toimeen tarttuneen työryhmän jäsenet ovat suurimpien kaupunkien ja asumisalan eri yhteisöjen edustajia. Puheenjohtajana toimi erityisasiantuntija Peter Fredriksson ympäristöministeriöstä.

Lisää tietoa:

• Asuntotarjontatyöryhmän ehdotukset 29.1.2016 (pdf)
• Kysymyksiä ja vastauksia turvapaikanhakijoiden asumisesta