Piksu Toimitus kirjoitti maaliskuussa artikkelin Suomen pörssin keskimääräisestä kesädropista, joka on yleensä 4% suuruusluokkaa, kun osinkoja ei oteta huomioon. Mutta miten muualla?

Oheisessa kuvassa on S&P 500 indeksin keskimääräiset kuukausimuutokset viimeisten 60 vuoden ajalta. Kesädroppi-ilmiö näkyy myös S&P 500 indeksissä. Kesän lomakaudella kurssit kehittyvät heikosti.  Mutta kesädropin pahimmat hetket ajoittuvat maailmalla myöhempään, suurin pudotus on vasta syyskuussa. Viime vuosiin ajoittuneet lokakuun dropit näyttäisivät sen sijaan sattumalta ainakin kun tarkasteluperiodiksi otetaan viimeiset 60 vuotta. 

Kannattaako osakkeet myydä keväällä ja ostaa takaisin syksyllä? Kuvan perusteella näyttäisi siltä, että tällä tavalla voi saavuttaa pientä etua, mutta varmaa se ei ole. Vuodet eivät ole toistensa kaltaisia, eikä edes 60 vuotta vallinnut tilastollinen ilmiö välttämättä enää päde. Pitäisi tietää liittyykö ilmiö varmasti kesälomiin vaiko johonkin muuhun tekijään. Jos vaikutusmekanismia ei tunne, niin ei myöskään voi olla varmuutta siitä jatkuvatko nuo tekijät edelleen vai onko tapahtunut jokin ilmiöön vaikuttava oleellinen muutos.

Sijoittajan taitaa olla turvallisinta keskittyä ensisijaisesti sellaisiin asioihin, joilla on varma vaikutus kurssien kehittymiseen. Näitä tekijöitä ovat suhdanekehitys, inflaatio, korkotaso, kuluttajien luottamus, kokonaistuotanto ja muut makrotaloudelliset vaikuttimet. Näillä tekijöillä on joka tapauksessa edes jollakin tasolla tunnettu vaikutusmekanismi sijoitusinstrumenttien arvoihin.