Suomen patenttivirastoissa hakemusmäärä vuonna 2016 pieneni edelleen. Nyt myös patentoinnin kasvu ulkomailla näyttää pysähtyneen. Näyttää siltä, että Suomen pienentynyt tutkimus- ja kehityspanostus heijastuu myös patentointiin.

Suomen patenttiviraston (PRH) patenttihakemusmäärät ovat pudonneet vuosituhannen vaihteesta ja jatkoivat pudotusta. Vuonna 2016 jätettyjen kotimaisten hakijoiden hakemusmäärä oli 1260 ja pudotusta edellisvuoteen oli 2,5 %. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hakemusmäärä on pudonnut keskimäärin 3,5 % vuodessa. Kotimaisten patenttihakemusten ennätysvuotena 2000 hakemuksia jätettiin 2579.

Myös viraston saamat kansainväliset patenttihakemukset (PCT) ovat jatkaneen pienentymistä ja PRH vastaanotti vuonna 2016 PCT hakemuksia 969. Luku on vuosituhannen pienin sitten pankkikriisin aikaansaaman vuoden 2008 ennätyspienen hakemusmäärän 943.

Vielä vuosi sitten kirjoitin Patenttihaukka-sivuille: ”Kuvio (vuosien 2001-2015 hakemusmäärät Suomessa ja ulkomailla) kertoo, että vaikka hakemusmäärät Suomessa ovat laskeneet, niin haku ulkomailla on edelleen lisääntynyt. Sen tietäminen onko suomalaisten innovaatioiden patentointi entistä useammin aloitettu suoraan suurissa ulkomaisissa virastoissa kotimaan sijaan edellyttäisi yksityiskohtaisempaa keksijätietojen tarkastelua. Selitys voi pikemminkin olla yritysten T&K toiminnan kansainvälistyminen ja patentoinnin aloittaminen lähellä keksijöiden kotimaata.”

Nyt tuoreimmat luvut (tosin vasta vuodelta 2015) suomalaisyritysten ulkomaille jättämistä patenttihakemuksista kertovat lukumäärien kääntynen laskuun. Tässä tuoreimpien vuosien hakemusmäärät.

Hakemusmäärät ovat kasvaneet vain USA:ssa. Sen suhteen odotan jännityksellä mikä on Nokian vaikutus kasvulukuihin, sillä Nokian patentointi USA:ssa on nyttemmin kasvanut merkittävästi. Niin paljon, että USA:n patenttitilastoja julkistava Ifi Claims nostaa sen etusivulleen: ”Big gainers in 2016 include Nokia, up 74%”

Patentoinnin taantumasta Suomessa kertoo myös PRH:n ja Teqmine Analytics Oy:n tekemä Suomen ja Ruotsin patenttivertailu. Siinä lähtökohtana on keksijöiden kotimaa kun näissä PRH:n tilaistoissa lähtökohtana on patentoivan yrityksen kotimaa.

Raportin johtopäätös on: ”Suomen ja Ruotsin asema maailman johtavina teknologia- ja keksintömaina on heikkenemässä.”

Mielenkiintoinen on taas eniten patentteja hakeneiden yritysten luettelo PRH:n sivuilla. Suurimmissa yrityshakijoissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuonna 2015 eniten 74 hakemusta jättänyt Outotec on pudonnut vuoden 2016 yhdeksällä hakemuksella sijalle 13. Ykkösenä on nyt Teknologian tutkimuskeskus VTT (52 hakemusta) ja kakkosena Aalto-korkeakoulusäätiö 26 hakemusta. Alla on vuoden 2016 suurimmat kotimaiset patentinhakijat ja hakemusmäärät vuosina 2016 ja 2015:

Usein muutokset suurimmissa yrityshakijoissa johtuvat yritysten tekemistä muutoksista patentointireitissä. Esim. yrityshakijoiden kärjestä ovat pari vuotta sitten kadonneet mm. Wärtsilä ja Kone, jotka arvattavasti ovat siirtäneet ensihakemuksensa Suomesta muualle, mutta eivät suinkaan lopettaneet patentointiaan.

Johtopäätöksenä patentoinnin hiipumisesta voi vain todeta, että valtiovallan T&K tuen kapeneminen ja yritysten T&K osuuden supistuminen näkyy myös patentoinnissa. Suomi on putoamassa (suhteellisesti) maailman johtavan teknologiamaan asemasta keskikastiin.