Koneen ilmoitus TK Elevatorin ostosta on niitä hetkiä, jolloin raportti ja moni muukin asia jää taka-alalle, eikä syyttä – kyseessä on järjestely, joka muuttaa koko toimialan dynamiikkaa. Strateginen logiikka on helppo hyväksyä, taloudellinen kokonaisuus vaatii pureskelua.
TKE on hyvin toimiva kokonaisuus, jonka noin yhdeksän miljardin euron liikevaihto ja noin puolentoista miljardin liikevoitto asettuvat suoraan toimialan ainakin laadukkaaseen keskikastiin. Kova on hintalappukin, 29 miljardia euroa.
Huoltopalvelut ja modernisaatio muodostavat selvästi yli puolet TKE:n liikevaihdosta eli kassavirrasta on vakaata ja ennustettavaa. Kone ostaa laatua.
Siksi myös hinta asettuu korkealle. Arvostustaso, joka liikkuu karkeasti 14–16x liikevoitto (EBITDA) ei ole halpa, mutta tolkullinen.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Luultavasti, mutta vannomatta paras.
Edellisestä kaupasta isot velat
Yksi kolhu pakettiin tulee nettovelasta, joka suhteessa käyttökatteeseen on selvästi korkeampi kuin yleensä teollisuusyhtiöissä. Tämä on perua private equity -omistuksesta, eikä kerro operatiivisesta heikkoudesta, mutta muuttaa yhtälöä.
Thyssenkrupp myi TKE:n 2020 yksityiselle konsortiolle noin 17 miljardilla, jolloin syntyi myös korkea velkamassa. Yksityisesti omistetun yhtiön velanhoitomenoja ei raportoida pörssiyhtiöiden tapaan, mutta suuruusluokasta saa aika luotettavan kuvan.
TKE:n velka on eri lähteiden perusteella noin 9–10 miljardia. Efektiivinen korkotaso asettunee 5–7 prosentin haarukkaan, jolloin vuotuiset korkokulut ovat arviolta noin 450–700 miljoonaa.
Noin 1,5 miljardin euron käyttökatteessa korkoihin kulunee siitä noin kolmannes. Tasoa voi pitää hallittavana, mutta se ei jätä merkittävää liikkumavaraa.
Korkotaso, integraatio ja synergioiden toteutuminen eivät saisi pahasti tökkiä.
Kuosi vaihtuu
Suomella on huonoja muistoja isoista liikkeistä, viimeksi Fortumin ostettua itseään isomman Uniperin pahimmoilleen Ukrainan sodan ja energiakriisin alla. Tämä on toki toinen keissi, mutta iso kauppa tuo aina senmukaisen riskinkin.
Vielä ei ole täysin selvää, missä suhteessa kauppa rahoitetaan: velalla, hybridi-instrumenteilla, muilla järjestelyillä. Se määrittää, millaiseksi tase venyy, pääoman tuotto muodostuu ja kassa paineistuu.
Tässä kauppahinnassa synergiat ovat osa lähtöoletusta. Jos ne realisoituvat suunnitellusti, korkea hankintahinta on perusteltu ja velkavipu purkautuu hallitusti.
Fuusiot eivät suju aina kuin tanssi. Kuva: Pexels
Integraation takeltaessa velkavipu kääntyy vastaan ja alkaa painaa tuottoja. Tässä mielessä Kone tekee profiiliinsa muutoksen.
Yhtiö on pitkään nähty defensiivisenä laatuyhtiönä, joka kasvaa vakaasti ja tuottaa ennustettavasti. Yritysosto merkitsee aktiivisempaa arvonluontia.
Osake halventunee – aiheesta
Se ei ole huono asia, muttei riskitönkään – huolimatta yhtiöiden lähtökohtaisesta vakaudesta ja fuusion entisestään vahvistamasta asemasta.
Laadukkaat yhtiöt harvoin tekevät suuria liikkeitä ilman vahvaa näkemystä. Kone tietänee mitä tekee.
Iso yrityskauppa saa sijoittajan mietteliääksi. Kuva: Wikicommons
Samalla historia opettaa, että markkina suhtautuu suuriin yritysostoihin usein varauksella etenkin alussa. Sinänsä oikeutetusti, että operatiivisesti järkevä liike ei automaattisesti johda taloudelliseen onnistumiseen.
Koneen osakkeen korkeaa hinnoittelua taas äsken perkasin. Se huomioiden ei yllätä, että kurssi saa osumaa Persianlahden sodankin jäytäessä taloutta ja pörssejä, päälle vielä kauppasota 2.0.
Minusta kurssin pitääkin laskea vielä reilusti ennenkuin Kone ansaitsee osta-leiman. Ja niin se teknisen analyysin mukaan tekeekin, aiheesta.
Koneen yllätyksettömästä osarista tuonnempana. TKE hallitsee nyt sen näkymiä aika kauankin.
Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta
Tapio Haavisto artikkeliin Tuloskasvu on ollut voimakasta sekä USA:ssa että Euroopassa: “”Tuloskausi antoi edellytyksiä kohtuullisen kurssinousun jatkumiselle ja Nordea pitää osakkeet ylipainossa.” Nordeapankin näkemys ja Hertta Alavan esitys tukevat yleisiä näkemyksiä…”
Seppo Sinisaari artikkeliin Vähemmän tunnettu lääkejätti: “Minulla oli AbbVie kauan salkussa, mutta olen myynyt sen pois. En sen takia, että se olisi tuottanut huonosti. Vaan sen…”
Nimetön artikkeliin Omat Rahat Katsaus: Tekevätkö AI-yhtiöt ikinä tulosta?: “Goldman Sachs on eräs maailman suurimpia investointipankkeja. Sen asiakkaina on maailman suurimpia yrityksiä sekä suurimpia sijoittajia. Sen julkisuuteen rivisijoittajille vuotamat…”
Jyrki Toivonen artikkeliin Omat Rahat Katsaus: Tekevätkö AI-yhtiöt ikinä tulosta?: “Tulosraportista (10Q) tulisi katsoa liitetiedot Esimerkiksi Microsoft toteaa liitetiedoissa ”we had additional leases, primarily for datacenters, that had not yet…”
Kai Nyman artikkeliin Omat Rahat Katsaus: Tekevätkö AI-yhtiöt ikinä tulosta?: “Myin tämän kaiken pelottelun seurauksena pois hieman Googlea ja Metaa. Jätin vielä Micron omistukset koskematta kun sen tase näytti terveemmältä.”
Suomen liike-elämän luottamus on OECD:n mukaan viimeisen kahden vuoden aikana parantunut ja on nyt parempaa kuin suurissa Aasian talouksissa, USA:ssa tai Euroopassa. Taustalla täytyy olla
Pyrin löytämään salkkuni rungoksi yhtiöitä, jotka maksavat korkeaa osinkoa. Osingon pitäisi myös olla korkea useammalta vuodelta ja mielellään kasvaa vuodesta toiseen.
Olen organisoinut toiminnot yhteen Dashboardiin, että ne olisi helpompi löytää. Mukana olevien osakkeiden määrä on lisääntynyt markkinoilla Kanada ja UK.
Nordean sijoitusstrategi Hertta Alava kertoo että tuloskasvu on ollut vahvaa sekä USA:ssa että Euroopassa. Nordea on tämän perusteella päätynyt pitämään osakkeet ylipainossa.
Kommentit