Koneen ilmoitus TK Elevatorin ostosta on niitä hetkiä, jolloin raportti ja moni muukin asia jää taka-alalle, eikä syyttä – kyseessä on järjestely, joka muuttaa koko toimialan dynamiikkaa. Strateginen logiikka on helppo hyväksyä, taloudellinen kokonaisuus vaatii pureskelua.
TKE on hyvin toimiva kokonaisuus, jonka noin yhdeksän miljardin euron liikevaihto ja noin puolentoista miljardin liikevoitto asettuvat suoraan toimialan ainakin laadukkaaseen keskikastiin. Kova on hintalappukin, 29 miljardia euroa.
Huoltopalvelut ja modernisaatio muodostavat selvästi yli puolet TKE:n liikevaihdosta eli kassavirrasta on vakaata ja ennustettavaa. Kone ostaa laatua.
Siksi myös hinta asettuu korkealle. Arvostustaso, joka liikkuu karkeasti 14–16x liikevoitto (EBITDA) ei ole halpa, mutta tolkullinen.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Luultavasti, mutta vannomatta paras.
Edellisestä kaupasta isot velat
Yksi kolhu pakettiin tulee nettovelasta, joka suhteessa käyttökatteeseen on selvästi korkeampi kuin yleensä teollisuusyhtiöissä. Tämä on perua private equity -omistuksesta, eikä kerro operatiivisesta heikkoudesta, mutta muuttaa yhtälöä.
Thyssenkrupp myi TKE:n 2020 yksityiselle konsortiolle noin 17 miljardilla, jolloin syntyi myös korkea velkamassa. Yksityisesti omistetun yhtiön velanhoitomenoja ei raportoida pörssiyhtiöiden tapaan, mutta suuruusluokasta saa aika luotettavan kuvan.
TKE:n velka on eri lähteiden perusteella noin 9–10 miljardia. Efektiivinen korkotaso asettunee 5–7 prosentin haarukkaan, jolloin vuotuiset korkokulut ovat arviolta noin 450–700 miljoonaa.
Noin 1,5 miljardin euron käyttökatteessa korkoihin kulunee siitä noin kolmannes. Tasoa voi pitää hallittavana, mutta se ei jätä merkittävää liikkumavaraa.
Korkotaso, integraatio ja synergioiden toteutuminen eivät saisi pahasti tökkiä.
Kuosi vaihtuu
Suomella on huonoja muistoja isoista liikkeistä, viimeksi Fortumin ostettua itseään isomman Uniperin pahimmoilleen Ukrainan sodan ja energiakriisin alla. Tämä on toki toinen keissi, mutta iso kauppa tuo aina senmukaisen riskinkin.
Vielä ei ole täysin selvää, missä suhteessa kauppa rahoitetaan: velalla, hybridi-instrumenteilla, muilla järjestelyillä. Se määrittää, millaiseksi tase venyy, pääoman tuotto muodostuu ja kassa paineistuu.
Tässä kauppahinnassa synergiat ovat osa lähtöoletusta. Jos ne realisoituvat suunnitellusti, korkea hankintahinta on perusteltu ja velkavipu purkautuu hallitusti.
Fuusiot eivät suju aina kuin tanssi. Kuva: Pexels
Integraation takeltaessa velkavipu kääntyy vastaan ja alkaa painaa tuottoja. Tässä mielessä Kone tekee profiiliinsa muutoksen.
Yhtiö on pitkään nähty defensiivisenä laatuyhtiönä, joka kasvaa vakaasti ja tuottaa ennustettavasti. Yritysosto merkitsee aktiivisempaa arvonluontia.
Osake halventunee – aiheesta
Se ei ole huono asia, muttei riskitönkään – huolimatta yhtiöiden lähtökohtaisesta vakaudesta ja fuusion entisestään vahvistamasta asemasta.
Laadukkaat yhtiöt harvoin tekevät suuria liikkeitä ilman vahvaa näkemystä. Kone tietänee mitä tekee.
Iso yrityskauppa saa sijoittajan mietteliääksi. Kuva: Wikicommons
Samalla historia opettaa, että markkina suhtautuu suuriin yritysostoihin usein varauksella etenkin alussa. Sinänsä oikeutetusti, että operatiivisesti järkevä liike ei automaattisesti johda taloudelliseen onnistumiseen.
Koneen osakkeen korkeaa hinnoittelua taas äsken perkasin. Se huomioiden ei yllätä, että kurssi saa osumaa Persianlahden sodankin jäytäessä taloutta ja pörssejä, päälle vielä kauppasota 2.0.
Minusta kurssin pitääkin laskea vielä reilusti ennenkuin Kone ansaitsee osta-leiman. Ja niin se teknisen analyysin mukaan tekeekin, aiheesta.
Koneen yllätyksettömästä osarista tuonnempana. TKE hallitsee nyt sen näkymiä aika kauankin.
Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta
JV artikkeliin Yhtiön mies: “Vuosituhannen vaihteessa havupuuleimikossa oli 25 kuutiota koivua, ihan relevantti määrä mielestäni. Metsäliitto ei kuitenkaan moista marginaalista jäte-erää ottanut vastaan, vaan…”
Mikko Olkkonen artikkeliin Yhtiön mies: “Tein pystykaupan lokakuussa 2024 eli 2 talvea takana. Silti 3/4 kaupan kohteena olevista puista on edelleen keräämättä. Syynä ainakin vähäinen…”
J. V. Vahe artikkeliin SpaceX ja passiivisten markkina-arvopainotteisten sijoitusrahastojen ongelma: “Huom! Koska Seppo ei itse tätä ole tainnut tuoda esille, kerrottakoon, että meilasimme keskenämme AP:n artikkelista liittyen kassavirtaan. https://www.arvopaperi.fi/uutiset/a/d21952a9-8cac-4316-9a44-45bffb6f80ca Huomautin,…”
Nimetön artikkeliin Uutinen juhannuksen varjosta: “”vähentämään kerskakulutusta” Ja sitten suurin osa kohdehenkilöistä myisi sijoitukset heti 18v täytettyään ja investoisi ne hyviin kohteisiin baarissa, autokaupassa ja…”
Kai Nyman artikkeliin Uutinen juhannuksen varjosta: “Laki työeläkeyhtiöistä (https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1997/354#chp_4__sec_9a) määrittelee että työmarkkinajärjestöt päättävät työeläkeyhtiöiden hallinnon ja valitsemansa hallinnon kautta ne pääsevät käyttämään nimitysvaltaa myös suuressa osassa…”
Seppo Sinisaari artikkeliin Oman salkun analysointityökalu: “Kyllä sinne voi syöttää mitä tahansa lähtötiedoiksi. Ennusteet (estimates) toimivat vain osakekohtaisesti. Kokeilin esimerkillä, jossa 1 ETF, 1 indeksirahasto ja…”
Kesämarkkinat ovat omansalaisia: vähävaihtoisia, usein uutisköyhiä ja kehitykseltään useimmiten laiskoja. Tuttu ilmiö toistuu tänä vuonna tavallistakin kärjekkäämmin.
Sukellukset tulvivat monissa pörsseissä, Hesulissa etenkin isot sykliset ovat
Siruvalmistajat
Kaikki tekoälytoimijat tarvitsevat valtavasti laskentatehoa. Näiden yritysten siruilla syntyy tekoälyn tarvitsemaa laskentatehoa: (lisää…)
Tein elämäni pienimmän pystykaupan 130 kuutiosta sekalaista havupuuta. Yllätyin, että niin pieni määrä kiinnosti kuvan firman lisäksi myös Metsä Groupia. Kaupan solmimisen jälkeen sain kuvan
Jyrkin Listan molemmat mallisalkut tuottivat 6,7 prosenttia vuoden alusta laskien. Salkut jäivät sekä valuuttakurssioikaistusta SP500:stä (+9,7 %) että OMXH25:stä (+9,2 %). Tässä voidaankin todeta se,