Anna lantti soittajalle – siitä hyötyy yhteiskunta

Hyväntekeväisyys ei ole helppoa. Jos annat lantin nöyrälle kerjäläiselle niin saat kaduille lisää lanttia anovia. Jos heität kolikon katusoittajalle, niin kuulet pian katusoittoa joka paikassa.  Sitä saat mitä ostat.

Eikä ilmiö ole outo maailman mittakaavassakaan. Maailmanpankki antoi 1960 ruoka-apua kaikkein köyhimmille ja pian noita nälkää näkeviä maita (joiden oman elintarviketuotannon subventoitu apu tuhosi) oli yhä enemmän. Maailmanpankki osti ruoka-avun tarvitsijoita ja sai niitä.

Ja Suomessakin ostamme valtion kanavoimalla tuella erilaisia tarvitsijoita:  asuntolainan tarvitsijoita  (asuntolainan korkovähennys), työttömiä (työttömyysavustuksilla), yksinhuoltajia (tukemalla yksinhuoltajaperheitä), pätkätyöläisiä (työllistämisavustuksilla), opiskelijoita (opintotuki), elämäntaiteilijoita ja taiteilijoita (taiteilija-apurahat), tutkijoita (yliopistotuki) …. Näitä me ostamme ja näitä me saamme.

Euroopan mittakaavassa olemme tukemassa suuruusjäjestyksessä:

  • valtioiden holtitonta taloudenpitoa
  • innovatiivista teollisuutta ja yritysten välistä yhteistyötä
  • maatalousmaisemien säilymistä ja maatalouden tehottomuutta

Sitä saamme mitä ostamme.

Hyväntekeväisyys kääntyy hyvää tarkoittaviksi, mutta pahaa aiheuttaviksi teoiksi

Mitä tällä kaikella on tekemistä sanan "hyväntekeväisyys" kanssa? No eipä paljonkaan.

Luulisin, että pääsemme parhaaseen taloudenpitoon ja onnellisuuteen, jos keskitymme ostamaan sitä, mitä haluamme ja unohdamme kiusauksemme tuntea pientä ylemmyyttä, myötätuntuo ja sääliä, joita myös yhteisnimikkeellä "hyväntekeväisyys" kutsumme. Tuo hyväntekeväisyys kääntyy tahtomattamme helposti hyvää tarkoittaviksi, mutta pahaa aiheuttaviksi teoiksi. Hölmön hommaa.

Mutta herääkö järjen ääni koskaan – pääsemmekö koskaan tunteistamme? Tuskinpa. Arvot ovat juurtuneet tuneeseen eikä asioissa ole aina järjen häivääkään muuta kuin kulissina. Sitä on identiteetti – tunnetta ja illuusiota järjestä. Eläköön järjettömyys; varsinkin nyt kesällä.

(Kuvan lähde:  wikimedia)

3 thoughts on “Anna lantti soittajalle – siitä hyötyy yhteiskunta

  1. Pakko heittää

    Pakko heittää väliin:

    "Euroopan mittakaavassa olemme tukemassa suuruusjäjestyksessä:

    valtioiden holtitonta taloudenpitoa, innovatiivista teollisuutta ja yritysten välistä yhteistyötä…"

    Miksei "kumppanivaltioden ja maailmantalouden elpymistä ja tehotonta, byrokraattista ja keskusjohdettua innovaatiojärjestelmää "?

    Tai ehkä mieluummin "valtioiden holtitonta taloudenpitoa ja tehotonta, byrokraattista ja keskusjohdettua innovaatiojärjestelmää"

    1. No joo – noinhan se menee

      Tuo suuruusjärjestys on arvioitu EU budjetista ja esillä olleista Kreikan ja Irlannin tukipaketeista ja takuista. Ja kieltämättä niistä voi saada väärän kuvan.

      Paikallisesti valtiot maksavat EU siunauksella maataloustukia yms. ihan erilaisia summia. EU budjetti on erittäin pieni; muistaakseni luokkaa 1% EU:n bruttokansantuotteesta ja sen kautta maksetut erät ovat siis pieniä verrattuna kansallisiin budjettieriin. Monet tuet ovat piilossa kansallisissa budjeteeissa tavalla, joka tekee tukitason arvioimisesta vaikeaa.

      On väärin syyttää EU päätöksenteokoa aivan kaikesta. Jos jäsenvaltiot maksavat (EU hyväksymiä) maataloustukia niin se on ainakin osittain jäsenvaltioiden oma päätös. Ei ole pakko maksaa kaikkia tukia, joita EU lait mahdollistavat. EU lait eivät käsittääkseni edellytä että kaikkia tukia on kansallisesti pakko maksaa. Mutta EU asettaa käsittääkseni katon sille paljonko tukia voidaan kansallisesti jaella.

      Mutta täytyy sanoa että tästä tukiviidakosta on vaikea ottaa selvää ja joskus tukia on tarkoituksellisesti piiloteltu. Esimerkiksi Kreikan holtiton taloudenpito on saanut Euroopan keskuspankilta tukea halpakorkoisen lainan muodossa. Tästä tuesta ei ole julkisuudessa puhuttu eikä tuo tuki näy budjeteissa eikä se tule poliittisen päätöksenteon piiriin. Valtiontalouden tarkastusvirasto otti puolisen vuotta sitten esille sen että Suomen budjetti ei ole kovin läpinäkyvä ja siinä piiloitellaan asioita.

      Tuota piilottelua näyttää olevan joka tasolla; ikäviä asioita yritetään pitää poissa näkyvistä. Myös yritykset piilottelevat taseissaan yhtä jos toistakin juttua. Aloittava toimitusjohtaja yleensä putsaa pöydän, kirjaa edeltäjänsä tappiot ja korjaa taseen realistiseksi. Mutta sitten alkaa virheiden piilottelu.

      Kai

  2. Ei kait päästä lähellekään maataloustukia

     

    EU budjetista maataloustuet ovat noin puolet, erilaiset aluetuet luultavasti seuraavaksi suurin erä. Ei näitä tukia miksikään muuta se, että maataloustuki nimitetään ympäristötueksi ja aluepoliittinen tuki innovaatio tai kehitystukesi.

    Suomen mittakaavassa maataloustuet ovat 3-5 miljardin välillä, oikeaa lukua ei tiedä kukaan kun tuet on piilotettu kaiken maailman eläkejärjestelmiin, luopumistukiin ja sukupolvenvaihtoon liittyviin huojennuksiin.

    TEMn innovaatio-osaston teollisuusneuvos mainitsi eräässä tilaisuudessa budjettinsa olevan 900 miljoonaa.

    Noista pankkituista ei kukaan ota selvää – ei etu eikä jälkikäteen, Kuitenkin muistaisin, että joku mainitsi, että luottovakuutus Suomen Kreikan riskille maksasi noin 500 miljoonaa. Ja eiköhän tällä palstalla uskota, että markkinat ovat pääministeri Kataista parempia arvioimaan Kreikan lainojen todelliset kulut.

     

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Suomen aseteollisuudesta

Nato-ratkaisun jälkeen Suomessa olisi kaikki syyt kiinnittää huomiota otsikon aiheeseen. Totean, että jotkut faktat saattavat yllättää, mutta ne on taatusti dokumentoitu.

1) Suomen ”köyhyys”

Sotahistoriaamme on kirjoitettu

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com