Uuden nousun rakentajat ovat ruohonjuuritason puurtajia ja innovaattoreita

 

En marssita uutta taloutta uuden nousun vauhdittajaksi, mutta näen, että nyt vuorossa on nousun rakentaminen ruohonjuuritasolta. Suuryritykset joutuvat keskittymään kustannus- ja tehokkuusjahtiin ja selviytymisestrategioitten rakentamiseen. Tämä tarkoitta työpaikkojen menetyksiä. Tulemme näkemään konkursseja, irtisanomisia ja lomautuksia.
 
Muutos tehdään nyt yksilötasolla.
 
UPM ilmoittaa tänään suurista muutoksista sahateollisuudessa. Päätös koskee tuhatta henkilöä. UPM kuuluu metsäteollisuutemme parhaimmistoon, mutta metsäjätti joutuu keskittymään pääomaintensiivisen taloutensa kurissa pitämiseen ja näinä aikoina se ei tarkoita uusia työpaikkoja.
 
Tällä kertaa muutos tulee alhaalta.
 
Viime lamasta noustiin vientiteollisuuden voimalla. Tällä kertaa uutta Nokiaa ei ole tarjolla; jos on, en tunnista sen nimeä. Mobiilijätti joutuu keskittymään oman pakettinsa kasassa pitämiseen.
 
Tämän kriisin ratkaisut tehdään autotalleissa ja studioissa. Pienet "home-based businesses" eli kotibisnekset ovat mukana laajentamassa yrityspohjaamme. Meidän on löydettävä nämä uudet toimijat. Moni näistä lienee sosiaalisissa verkostoissa yhtä ”koditon” kuin tänne hakeutuvat ”kodittomat talousblogaajat”.

Kaivataanko suuryrityskeskeisessä Suomessa pk-yritysten turvakoteja?
 
Innovaattoreita ja osaajia löytyy maastamme, mutta he eivät välttämättä saa uutta tuotetta tai palvelua laajojen kansankerrosten tietoisuuteen omatoimisesti. Yrittäjät eivät ole kaikki tietäviä ja osaavia, heillä ei välttämättä ole aikaa blogaamiseen, sosiaalisessa mediassa hengaamiseen, mutta uusia asiakassuhteita ja kumppanuuksia pitäisi rakentaa.
 
Mistä löytyvät uusien keksintöjen ja vinnovaatioiden rahoittajat?
 
Pystymmekö auttamaan? Ei enää välttämättä ilmaiseksi, mutta pientä korvausta vastaan. Voisimmeko hyödyntää joukkovoimaa, joukkoälyä, parveilua ja muita sosiaalisen verkottumisen keinoja uusien menestyjien tunnetuksitekemiseksi?
 
Mitä muita hyödyllisiä palveluja pystymme tarjoamaan?
 
Mitä mieltä olette? Olisiko pienten ruohonjuuriyritysten ja Piksun liitossa järkeä? Pystyisimmekö yhdessä tuottamaan nopeammin lisäarvoa asiakkaillemme?
 
Etsin uutta tarkoitusta toiminnallemme. Moni meistä on blogannut ilomielin ilmaiseksi vuosia. Olisiko talousblogaamisesta enemmän hyötyä, jos sitä tehtäisiin maksu vastaan? Muuttuisiko kirjoittaminen tarkemmaksi ja tarkoitushakuisemmaksi?
 
Parempaa palvelua maksua vastaan!
 
Koen, että ”ilmainen” kirjoittaminen palvelee minän (itseni / ajatusteni) esilletuomista, mutta hyödyttääkö se kansantalouttamme. Jos onnistumme kaupallistamaan Herran Pieksut -palvelun, tuomme uutta vauhtia niin pienten kuin suurten yritysten markkinaviestintään.
 
Pystymmekö Pieksuilla vaimentamaan laman vaikutuksia?
 
  1. Ottakaamme uusi haaste, pannaan hösseliksi uuden nousun rakentajina.
     
  2. Kysykäämme: tarvitseeko isänmaa meitä? Mitä voimme tehdä BKT:n hyväksi?  

PS: Metso Oyj ilmoitti 2 720 henkilön lomauttamisesta kolmella paikkakunnalla.
 

  1. Mitä seuraavaksi? Miten saamme liikettä niveliin?
     
  2. Olemmeko oikealla asialla?
     
  3. Tässä hyviä ohjeita tulevaisuuden varalta
     
  4. Hangon satamaan tulvia kalliita autoja vapaasatamaan!

Lisäys 29.10.2008 kello 08:16: "Metso Paperin osalta yhtiö neuvottelee lomautuksista Järvenpäässä, Jyväskylässä ja Tampereella koko henkilöstön, eli 2720 hengen kanssa. Lomautustarpeen on yhtiön mukaan aiheuttanut tilapäinen töiden väheneminen."

 

 

En marssita uutta taloutta uuden nousun vauhdittajaksi, mutta näen, että nyt vuorossa on nousun rakentaminen ruohonjuuritasolta. Suuryritykset joutuvat keskittymään kustannus- ja tehokkuusjahtiin ja selviytymisestrategioitten rakentamiseen. Tämä tarkoitta työpaikkojen menetyksiä. Tulemme näkemään konkursseja, irtisanomisia ja lomautuksia.
 
Muutos tehdään nyt yksilötasolla.
 
UPM ilmoittaa tänään suurista muutoksista sahateollisuudessa. Päätös koskee tuhatta henkilöä. UPM kuuluu metsäteollisuutemme parhaimmistoon, mutta metsäjätti joutuu keskittymään pääomaintensiivisen taloutensa kurissa pitämiseen ja näinä aikoina se ei tarkoita uusia työpaikkoja.
 
Tällä kertaa muutos tulee alhaalta.
 
Viime lamasta noustiin vientiteollisuuden voimalla. Tällä kertaa uutta Nokiaa ei ole tarjolla; jos on, en tunnista sen nimeä. Mobiilijätti joutuu keskittymään oman pakettinsa kasassa pitämiseen.
 
Tämän kriisin ratkaisut tehdään autotalleissa ja studioissa. Pienet "home-based businesses" eli kotibisnekset ovat mukana laajentamassa yrityspohjaamme. Meidän on löydettävä nämä uudet toimijat. Moni näistä lienee sosiaalisissa verkostoissa yhtä ”koditon” kuin tänne hakeutuvat ”kodittomat talousblogaajat”.

Kaivataanko suuryrityskeskeisessä Suomessa pk-yritysten turvakoteja?
 
Innovaattoreita ja osaajia löytyy maastamme, mutta he eivät välttämättä saa uutta tuotetta tai palvelua laajojen kansankerrosten tietoisuuteen omatoimisesti. Yrittäjät eivät ole kaikki tietäviä ja osaavia, heillä ei välttämättä ole aikaa blogaamiseen, sosiaalisessa mediassa hengaamiseen, mutta uusia asiakassuhteita ja kumppanuuksia pitäisi rakentaa.
 
Mistä löytyvät uusien keksintöjen ja vinnovaatioiden rahoittajat?
 
Pystymmekö auttamaan? Ei enää välttämättä ilmaiseksi, mutta pientä korvausta vastaan. Voisimmeko hyödyntää joukkovoimaa, joukkoälyä, parveilua ja muita sosiaalisen verkottumisen keinoja uusien menestyjien tunnetuksitekemiseksi?
 
Mitä muita hyödyllisiä palveluja pystymme tarjoamaan?
 
Mitä mieltä olette? Olisiko pienten ruohonjuuriyritysten ja Piksun liitossa järkeä? Pystyisimmekö yhdessä tuottamaan nopeammin lisäarvoa asiakkaillemme?
 
Etsin uutta tarkoitusta toiminnallemme. Moni meistä on blogannut ilomielin ilmaiseksi vuosia. Olisiko talousblogaamisesta enemmän hyötyä, jos sitä tehtäisiin maksu vastaan? Muuttuisiko kirjoittaminen tarkemmaksi ja tarkoitushakuisemmaksi?
 
Parempaa palvelua maksua vastaan!
 
Koen, että ”ilmainen” kirjoittaminen palvelee minän (itseni / ajatusteni) esilletuomista, mutta hyödyttääkö se kansantalouttamme. Jos onnistumme kaupallistamaan Herran Pieksut -palvelun, tuomme uutta vauhtia niin pienten kuin suurten yritysten markkinaviestintään.
 
Pystymmekö Pieksuilla vaimentamaan laman vaikutuksia?
 
  1. Ottakaamme uusi haaste, pannaan hösseliksi uuden nousun rakentajina.
     
  2. Kysykäämme: tarvitseeko isänmaa meitä? Mitä voimme tehdä BKT:n hyväksi?  

PS: Metso Oyj ilmoitti 2 720 henkilön lomauttamisesta kolmella paikkakunnalla.
 

  1. Mitä seuraavaksi? Miten saamme liikettä niveliin?
     
  2. Olemmeko oikealla asialla?
     
  3. Tässä hyviä ohjeita tulevaisuuden varalta
     
  4. Hangon satamaan tulvia kalliita autoja vapaasatamaan!

Lisäys 29.10.2008 kello 08:16: "Metso Paperin osalta yhtiö neuvottelee lomautuksista Järvenpäässä, Jyväskylässä ja Tampereella koko henkilöstön, eli 2720 hengen kanssa. Lomautustarpeen on yhtiön mukaan aiheuttanut tilapäinen töiden väheneminen."

 

2 thoughts on “Uuden nousun rakentajat ovat ruohonjuuritason puurtajia ja innovaattoreita

  1. Mistä sata uutta Vaisalaa

    Suomalainen teknologiapolitiikka, ministeriöineen ja Tekeksineen on tavattoman tyytyväinen innovaatiopolitiikkansa aikaansaannoksiin ja pitää varmaankin Nokan menestystä omana ansionaan. Matkan varrella on unohtunut, että hiirien oli tarkoitus ommelle kissalle takki ei tehdä kukkaroa. Nimittäin suomalaisen teknologiapolitiikan slogan oli ”Sata uutta Vaisalla” eikä ”yksi uusimuotoinen Nokia”.

    Löysin keväällä mielenkiintoisen tutkimusjulkaisun, jossa myös varsin perutellusti lytättiin suomalaisen teknologiapolitiikka aikaansaannosta eli paljon kehuttu T&K-panos per BKT. Peruste oli varsin selkeä: Maassa, jossa elektroniikkateollisuuden BKT-osuus on niinkin korkea kuin Suomessa, kuuluisi tuon T&K-osuuden per BKT olla vielä korkeampi.
     
    Pitäisikö PowerPoint kalvoihin vaihtaa uudet kuvat?
  2. Luodaanko Power Point Esityksillä 100 Uutta Vaisalaa?

    Innovaatiopolitiikasta puhutaan meillä paljon. Ajatukset suunnataan Tekes, Sitra, TE-keskus, ja mitä niitä nyt on, kun huomion keskipisteessä pitäisi olla

    – kehitystiimit

    – innovatiiviset yritykset

    – keksijät ja kehittäjät

    Tarvitsemme henkisen ilmapiirin uudistumista, keskinäistä verkottumista, vuoropuhelua ja ennen kaikkea enemmän suoraa puhetta asiakkaiden ja loppukäyttäjien kanssa.

    Innovaatioita ei enää voi tehdä T&K-osaston umpiossa, suljettujen ovien takaa. Jonkunlainen "sontaluukku" pitäisi avata myös maailman suuntaan, koska muuten raahaa ja aikaa tärvellään tarpeettomuuksien kehittämiseen.

    – vuorovaikutteisuutta

    – avoin yhteistyö ja yhdessä tekeminen

    – piksumaista ennakkoluulottomuutta

    – jatkuvaa ajan tasalla pysymistä (sosiaaliset verkostot käyttöön)

    – tuotekeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen

    Kuka jatkaa? Missä meidän pitäisi petrata?

     

     

Comments are closed.

Related Posts