Tammikuun asuntokauppamäärät jäivät viiden vuoden keskiarvoon nähden -42,1 % alemmalle tasolle. Uusien asuntojen kauppa oli heikkoa (-82,1 %), käytettyjen asuntojen kauppamäärissä keskimääräinen lasku oli maltillisempaa -34,9 %. Myyntiajat pitenivät jonkin verran joulukuusta, eniten omakotitaloissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Hinnat ovat madaltuneet koronahuuman jälkeen vuodenvaihteen 2019–2020 tasolle, mikä on etenkin ensiasunnon ostajien etu.

Tammikuussa kiinteistönvälittäjät ja rakennusyhtiöt raportoivat valtakunnallisesti Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun yhteensä 3 048 asuntokauppaa (-43,6 % vuoden takaiseen verrattuna), josta 2 905 kpl (-39,0 %) olivat käytettyjen asuntojen vaihdantaa ja 143 kpl (-77,9 %) uudisasuntojen myyntiä. Käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppoja raportoitiin 1 640 kpl (-39,8 %), rivitaloasuntojen kauppoja 676 kpl (-38,5 %) ja omakotitalojen kauppoja 589 kpl (-37,1 %). Näiden lisäksi välittäjien kautta myytiin 388 muuta kauppakohdetta, kuten vapaa-ajan asuntoja, toimitiloja, parkkipaikkoja sekä maa- ja metsätiloja.

“Asuntokauppamäärät ovat olleet laskusuunnassa pitkin syksyä. Tammikuu oli asuntokaupan osalta heikko. Erityisesti korkojen nopea nousu, arjen kustannusten kasvu ja tulevaisuuden epävarmuus ovat vaikuttaneet asuntokauppaan negatiivisesti. Vuodenvaihteen aikana näytöillä on käynyt kuitenkin huomattavasti enemmän ihmisiä ja epävarmuuksia on poistunut. Pohja asuntomarkkinoilla on varmasti jo ohitettu”, arvioi toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliitosta.

“Tilastokeskuksen mukaan asunnon ostoaikeet sukelsivat viime kesänä, mutta viimeisimmän julkistuksen mukaan asunnon ostoaikeet ovat palautuneet jo kymmenen vuoden keskiarvoja korkeammalle tasolle. Tämä näkyy myös asuntonäytöillä, joissa on ollut alkuvuonna selvästi vilkkaampaa. Erityisesti ensiasunnon ostajilla on nyt paljon mahdollisuuksia lähteä omistusasuntopolulle. Asuntokaupan patoutunut kysyntä alkaa purkautumaan kevään ja kesän aikana”, Viljamaa ennakoi.

Uusien asuntojen kauppa sakkasi

Asuntomarkkinat vetivät siis vielä tammikuussa henkeä, ja käytettyjen että uusien asuntojen myyntimäärät olivat matalimmalla tasolla KVKL:n kymmenen vuoden kokonaisseurantajakson aikana ja viiden vuoden keskiarvoon nähden -42,1 % alemmalla tasolla. Erityisesti uusien asuntojen kauppa oli tammikuussa todella heikkoa, ja raportoitujen kauppojen määrissä oli laskua -82,1 % viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Käytettyjen asuntojen kauppamäärien lasku oli vastaavalla jaksolla maltillisempi, -34,9 %.

Suurimpien kaupunkien (=kauppamäärissä 15 suurinta kaupunkia) laskusuuntainen muutosprosentti -46,2 % oli tammikuussa hieman suurempi kuin pienempien paikkakuntien, joissa laskua vuoden takaiseen tammikuuhun oli -39,3 %. Käytettyjen asuntojen osalta käytiin tammikuussa vaihdantaa kaupungeissa -40,2 % ja muualla Suomessa -37,1 % alhaisemmalla volyymillä.

Pääkaupunkiseudulla käytettyjen asuntojen kauppamäärät (693 kpl) laskivat keskimäärin -44,3 % edellisestä vuodesta (-44,9 % 5 v. ka) ja pääkaupunkiseudun kehyskunnissa kauppamäärät (162 kpl) liki puolittuivat (-50,5 %) edelliseen vuoden 2022 tammikuuhun verrattuna (-54,2 % 5 v. ka). Käytettyjen asuntojen kauppoja solmittiin tammikuussa Helsingissä 420 kpl (-40,7 %; -36,6 % 5 v. ka), Espoossa 154 kpl (-46,3 %; -43,3 % 5 v. ka) ja Vantaalla 119 kpl (-52,2 %; -47,8 % 5 v. ka).

Suurimmista kaupungeista Lahti erottuu kokonaistilastojen valossa jopa maltillisella -27,2 % käytettyjen asuntojen myyntimäärien laskulla (99 kpl, -22,5 % 5 v. ka). Toisessa päässä tilastoja oli Jyväskylän 69 käytetyn asunnon kauppamäärät, joissa havaittiin -53,7 % laskua edelliseen vuoteen verrattuna ja -48,6 % viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Turussa laskua käytettyjen asuntojen kauppamäärissä oli -31,7 % (157 kpl, -28,2 % 5 v. ka), Tampereella -45,4 % (165 kpl, -44,0 % 5 v. ka) ja Oulussa -49,4 % (122 kpl, -39,8 % 5 v. ka) sekä Kuopiossa -34,5 % (91 kpl, -29,3 % 5 v. ka).

Maakunnittain tarkasteltuna Uudellamaalla tehtyjen käytettyjen asuntokauppojen määrä, 941 kpl, jäi -46,0 % alhaisemmalle tasolle edellisen vuoden 2022 tammikuuhun verrattuna. Kauppamääriltään suurimmista maakunnista Pirkanmaa jäi 304 kpl kauppamäärällään -42,4 %, Varsinais-Suomi (291 kpl) -35,5 % sekä Pohjois-Pohjanmaa (192 kpl) -44,5 % edellisen vuoden vastaavasta volyymistä. Lapin kauppamäärät (80 kpl) olivat miinuksella -20,5 % tammikuuhun 2022 verrattuna, mutta vain -3,6 % alhaisemmat kuin vuoden 2021. Etelä-Savossa rekisteröitiin edellisvuoteen verrattuna käytettyjen asuntojen kauppamäärissä (81 kpl) maltillista -10,0 % laskua, mutta toisaalta myös 3,9 % nousua vuoden 2021 tammikuuhun verrattuna.

Uusien asuntojen Hintaseurantapalveluun raportoidut myyntiluvut olivat alhaiset. Eniten vastavalmistuneita asuntoja myytiin isoista kaupungeista Tampereella, 20 kpl, mikä on -76,6 % viime vuoden 2022 tammikuuhun verrattuna ja -80,1 % verrattuna viiden vuoden keskiarvoon.

Pääkaupunkiseudun kaupungeista tehtiin uusista asunnoista Helsingissä 15 kauppaa, Espoossa 10 kpl ja Vantaalla 7 kpl. Muutokset edelliseen vuoteen verrattuna vaihtelevat Oulun ja Tampereen -76–77 % tasosta Espoon -90,0 % laskuun. Myyntimäärien vertailussa viiden vuoden keskiarvoon vaihtelevat muutosprosentit -80,1 % aina Espoo -90,7 % laskusuuntaan.

Vapaa-ajan asuntojen kauppa painottui lomakeskuksiin

Tammikuussa tilastoitiin 88 vapaa-ajan asunnon kauppaa, mikä on vertailukelpoinen ennen pandemian ajan 2018–2020 lukuihin. Talvikauppa painottui Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan lomakeskusten lähellä oleviin kohteisiin, ja uusia loma-asuntoja raportoitiin myydyksi 7 kpl. Nämä seikat nostivat kohteiden keskihinnan korkeaksi, keskimäärin 141 000 euroon.

Myyntiajoissa jonkin verran pidentymistä

Myyntiajat käytetyissä asunnoissa pitenivät jonkin verran tammikuussa joulukuuhun verrattuna. Koko Suomen alueella myyntiaika kerrostalojen osalta oli 94 päivää, pääkaupunkiseudulla 88 päivää ja muualla Suomessa 97 päivää. Omakotitaloissa myyntiaika pääkaupunkiseudulla oli 92 päivää ja koko Suomen alueella oli 129 päivää. (Joulukuussa pääkaupunkiseudun kerrostalot kaupattiin keskimäärin 86 päivässä ja omakotitalot 88 päivässä. Muualla Suomessa joulukuussa kerrostaloasunnot menivät keskimäärin 86 päivässä ja omakotitalot 115 päivässä kaupaksi.)

Pääkaupunkiseudulla kaksiot menivät kaupaksi keskimäärin 90 päivässä, kolmiot ja neliöt 87 päivässä. Kaksiot menivät Helsingissä ja Espoossa kaupaksi keskimäärin 90 päivässä, mikä on 3 päivää nopeammin kuin Vantaalla. Kolmioissa ja neliöissä Espoo päihitti 78 päivällä Helsingin (88 pv) ja Vantaan (93 pv). Omakotitalot myytiin Vantaalla selvästi nopeitten 71 päivässä, kun Espoossa myyntiaika oli 100 päivää ja Helsingissä 115 päivää.

Muualla Suomessa kaksiot myytiin keskimäärin 91 päivässä, kolmiot ja neliöt 111 päivässä ja omakotitalot 131 päivässä.

Suurimpia kaupunkeja vertailtaessa nopeimmin asuntokauppoja tehtiin tammikuussa Turussa, keskimäärin 76 päivässä, kaikkien asuntotyyppien osalta. Pisin myyntiaika oli Kuopiossa, jossa vastaava luku oli 125 päivää.

Maakuntia vertailtaessa ei ole yllätys, että Turku-vetoinen Varsinais-Suomi oli myyntiaikojen nopeudessa ykkönen 89 päivällä. Pisimpään asuntokauppoja hierottiin Etelä-Karjalassa, jossa prosessi kesti keskimäärin 149 päivää.

Hinnat lähelle pandemiaa edeltänyttä tasoa

Käytettyjen kerrostaloasuntojen indeksikorjatut keskineliöhinnat olivat tammikuussa 2023 liki samalla tasolla kuin vuodenvaihteen 2019–2020 aikaan, juuri ennen pandemiaa. Vuoden 2022 tammikuuhun verrattuna olivat keskineliöhinnat pääkaupunkiseudulla -8,3 % matalammalla tasolla ja muissa isoissa kaupungeissa -7,6 % alhaisemmalla tasolla.

Vertailtaessa tammikuun hintakehitystä joulukuuhun 2022 oli hintakehityksen suunta pääkaupunkiseudulla edelleen loivasti laskusuuntainen -1,6 %, ja muissa isoissa kaupungeissa joulukuussa nähdyn pienen nousun jälkeen jälleen vastaavasti -2,6 % laskusuunnassa. Oulussa 12 kuukauden indeksikorjattu hintamuutos oli -12,6 %, johon vaikutti joulukuussa 2022 nähdyn nousun jälkeinen tammikuussa 2023 tapahtunut -7,7 % muutos.

Sen sijaan indeksikorjattujen neliökeskihintojen nousua havaittiin 1 kuukauden vertailujaksolla lokakuun ja joulukuun välisen tasaantumisjakson jälkeen Turussa (2,6 %) ja Tampereella (0,9 %). Vertailussa vuoden takaiseen tammikuuhun olivat keskineliöhinnat kuitenkin edelleen Turussa -4,8 % ja Tampereella -7,8 % alhaisemmalla tasolla.

Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu