Kuntasektori työllistää meistä suomalaisista joka viidennen (yhteensä noin 430'000) ja sen koko on lähes viidesosa koko kansantaloudesta. Kuntasektorin kansantaloudellinen merkitys on lähes sama kuin valtion, mutta kuntasektorin taloutta käsitellään julkisuudessa kuitenkin harvoin. Yhtenä syynä on se, että kuntasektori on kohtuullisessa kunnossa. Hyvin toimivasta instituutiosta on vähemmän sanottavaa kuin sellaisesta, jossa on ongelmia. 

Kuntasektorin rahoituslähteet (Lähde:  Kuntaliitto)

Kunnat saavat merkittävän osan rahoituksestaan valtion budjetista

Kunnat saavat merkittävän osan rahoituksestaan suoraan valtion budjetista, kuten yllä olevasta Kuntaliiton tuottamasta kaaviosta voimme havaita.

Valtio on osannut ohjata kuntasektoria pääsääntöisesti hyvien hallintotapojen mukaan siten, että valtio ei puutu tapaan, jolla kunnat asioitaan hoitavat. Kuntien valtionavut määräytyvät selkeiden, avoimien sääntöjen (valtionosuusjärjestelmä) mukaan. Huonommin toimeentulevia kuntia tuetaan parempiosaisten kustannuksella, mutta kuntien välistä eroa ei täysin kompensoida. Tämä tekee kuntien välisen kilpailun mahdolliseksi – tehokkuudella saavuttaa etua.

Hyvistä hallintotavoista poiketaan harvoin, mutta tapauksia (joskus hyvin perusteltuja) on kuitenkin silloin tällöin:

• Muutama päivä sitten peruspalveluministeri ärähti pienelle Rääkkylän kunnalle siitä, että tämä oli hankkinut sosiaali ja terveyspalvelut yksityiseltä sektorilta. Hyvien hallintotapojen mukaista olisi ollut muuttaa valtionapujen sääntöjä niin, että yksityisen sektorin käytöstä joutuu kärsimään, jos se kerran on väärin. Kuntien tulisi saada toimia pelisääntöjen mukaan ilman että niiden yksittäisiä päätöksiä valtiovallan taholta mestaroidaan.
• Valtakunnan politiikassa mukana olevat poliitikot painostavat mielellään kuntia liittymään yhteen. Hyvien hallintotapojen mukaista olisi muuttaa valtionapujen sääntöjä niin, että pienet, huonosti yksin toimeen tulevat kunnat itse ymmärtävät liittyä suuremmiksi kokonaisuuksiksi siten kuin esimerkiksi Raaseporin ja Salon alueen kunnat ovat tehneet.
• Valtakunnan politiikassa mukana olevat poliitikot haluavat mielellään puuttua yksittäisten kuntien kaavoitukseen ja moniin muihin asioihin tavalla, joka siirtää vastuuta valtiovallalle ja turhauttaa kuntien päättäjiä. Halutaan laittaa "kunnat kuriin" ymmärtämättä, että kunnat toimivat parhaiten silloin, jos pelisäännöt ovat selkeät ja kunnilla on mahdollisuus kilvoitella noiden sääntöjen puitteissa. 

Kuntasektori on tärkeä osa demokraattista päätöksentekoa

Kuntasektorin merkitystä demokratialle ei aina ymmärretä. Kuntasektori ei ole pelkästään sosiaali- terveys- ja koulutus- palvelujen tuotantokoneisto. Suomesta tuli aikoinaan läpensä demokraattinen osittain siksi, että kunnallishallinnossa sadattuhannet suomalaiset käytännön kautta opetelivat mitä on demokraattinen päätöksenteko ja miten erilaisia mielipiteitä käsitellään. Kunnallisdemokratia toimii hyvin, jos jokainen kansalainen voi henkilökohtaisesti tuntea valtuuston jäseniä ja ehdokkaita eikä ehdolle asettuminen ole kenellekään mahdotonta. Suuri ei ole kuntasektorilla aina kaunista.

Kuntien osallistuminen julkisen hallinon säästötalkoisiin vaatii toimenpiteitä

On selvää, että kuntien tulee osallistua säästötalkoisiin. Tämä tapahtuu parhaiten niin, että kuntien saamaa valtionapua ja palvelutuotannolle asetettuja velvoitteita pienennetään.  Mutta kunnille asetettujen velvoitteiden pienentäminen on taas monelle eduskunnan politikoille vaikeaa ja niinpä meitä uhkaa pattitilanne.

Tässä suhteessa hallintotapa on nurinkurinen. Kuntien palvelutarjonnasta ja sen tasovaatimuksista päättää ensisijaisesti valtio ja eduskunta eivätkä kuntalaiset. Ei ihme että kuntien ja valtion välillä on jatkuvaa vääntöä ja närää. Kun kuntien valtionapuja leikataan, niin kunnat aivan aiheellisesti valittavat, etteivät selviä velvoitteistaan. Ongelma on hallintotapaan liittyvä eikä ongelma poistu ilman, että kuntien ja valtion välistä roolijakoa, rahoitusta ja päätösmekanismeja muutetaan. 

Kuntien näkemyksiä ja tilannetta ymmärtää parhaiten Kuntaliitto/Kunnat.net:   http://www.kunnat.net,    Kuntaliitto