Listautumisista

1980-luvun kasinotalous huipentui Suomessa OTC-listautumisiin, jotka olivat tavallaan jälkimainettaan parempia. Listautujilla oli sinänsä yleensä tervehkö liiketoiminta, mutta 1990-luvun alun karmea lama teki selvää jälkeä vähän paremmistakin firmoista ja OTC-lista lopetettiin.

1990-luvun lopussa it-kupla huipentui samantapaiseen listautumisbuumiin sillä erotuksella, että monella firmalla ei ollut liikevaihtoa ollenkaan, vaan ainoastaan pilkettä tj:n silmäkulmassa.

Jotenkin tuntuu siltä, että pääomasijoittajat ovat todenneet nykyisen suhdannetilanteen sellaiseksi, että listautumisilla on kiire. Kiire on myös sijoittajilla ennen kuin hinnat ennättävät laskea.

Itse pidän yritykseen perehtymistä jokseenkin työläänä. Esimerkiksi Silmäasema esitti merkinnän koon seuraavasti:

Silmäaseman osakkeiden lukumäärä on tällä hetkellä 9 149 748 ja Silmäasema pyrkii keräämään osakeannilla noin 35,0 miljoonan euron bruttovarat. Näin ollen liikkeeseen laskettavien uusien osakkeiden määrä määräytyy lopullisen osakekohtaisen merkintähinnan perusteella. Olettaen, että lopullinen merkintähinta olisi alustavan hintavälin alalaidassa ja että henkilöstöannissa osakkeita merkitsevät tahot merkitsisivät yhteensä 50.000 uutta osaketta (henkilöstöannissa uusiin osakkeisiin soveltuvalla alhaisemmalla merkintähinnalla), Silmäasema laskisi liikkeelle 5 650 161 uutta osaketta. Merkintähinnan kasvaessa tarjottavien uusien osakkeiden määrä vähenee.

Kuitenkin sähköisen esitteen sivulla 61 viitataan tässä olevaan toisaalta kopsaamaani tekstiin: ”Silmäaseman 22.5.2017 pidetty ylimääräinen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään suunnatusta osakeannista mahdollisen yhtiön listautumisen yhteydessä. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä on enintään 10 000 000 osaketta.” Teksti on paperisessa oppaassa hyvin esillä s:lla 24.

 

 

Sitten on maristu, etteivät sijoittajat saa tarpeeksi osakkeita. Valituksessa on logiikkaa suunnilleen saman verran kuin jos valittaisi, ettei lottovoittoja jaeta tarpeeksi monelle. Kaiken lisäksi järjen käyttöä ei ole laissa kielletty. Lehto ja Kotipizza nousivat reilusti kuukausia listautumisen jälkeen, jolloin hätäisimmät olivat jo pikavoitot ottaneet.

Tutustuttuani Remedystä tehtyyn analyysiin turvauduin toisenlaiseen ratkaisuun kuin pikavoiton pyydystämiseen.  Ostin pörssistä osaketta 6.26 euron hinnalla. Ohjenuorana oli Inderesin valuaatio 5,2 – 9 euroa. Monesta verrokista Remedy eroaa taustallaan: 8 peliä 1995 lähtien.

Related Posts

Talous

Valtiollinen tuki vauhdittaa tai hidastaa pk-yrityksen kehittymistä – ratkaisevaa on miten paljon yritykselle jää päätösvaltaa

Valtiollinen tuki voi vauhdittaa pk-yrityksen kansainvälistymistä, mutta se voi myös hidastaa prosessia tai aiheuttaa merkittävää vahinkoa. Uuden tutkimuksen mukaan ratkaisevaa on, kuinka paljon päätösvaltaa yrityksen

Salkun rakenne Sijoittaminen

Yhteenveto screenereistäni

Olen kirjoitellut viime aikoina kolmesta screener-työkalusta, jotka etsivät tietynlaisia osakkeita. Dividend-screenerissä päääpaino on kestävässä osingossa, quality-screenerissä laadussa ja tenbagger-screenerissä kasvussa.

Mainitut kolme screeneriä löytyvät sivustolta

https://osakevalinta.lovable.app/

kohdasta Tools.

Tämä