Äkkipäätä kulunutta viikkoa voisi pitää perustylsänä vaatimattomine liikkeineen, mutta itse näen pinnan alla paljonkin kiinnostavaa. Pohdiskelin viikko sitten, joko pitkien indikaattorien päänsä kurottaminen realisoituisi kurssien nousuksi. Eräin osin siltä jo vahvasti vaikuttaa. DAX on pohjannut jo aika varmasti, ja merkit ovat aina vahvemmat EuroStoxxinkin suhteen.

https://www.tradingview.com/chart/?symbol=TVC:DAX

https://www.tradingview.com/chart/?symbol=FX:EUSTX50

Odottelin viime viikolle vielä pudotusta, mutta sellaista emme saaneet edes Kimin vetypommin kyydissä. Lyhyetkin indikaattorit vain hiukan notkahtivat. Nyt ne ovat niin korkealla, että ensi viikko saattaisi tehdä sen pienen korjauksen alas. Ainakin toivon sitä kiihkeästi, koska kyttään jo ostopaikkoja kieli pitkällä.

Joitakin osakkeita taas hankin viikolla, ruotsalaisia Hexpolia ja Loomisia Trendscopen pitkään. Bilian aiempi osto näyttää osuneen jokseenkin pohjaan, osake on kirmannut selvästi ylöspäin. Yksittäisten osakkeiden välillä tulee vielä luultavasti eroja. Jotkut jatkanevat vielä alaspäin, enkä hätäile niiden kanssa ennen kuin tulkitsen pohjan olevan käsissä. Joidenkin kohdalla se on jo liki kohdalla. Tankkaan sitä mukaa. Indeksijohdannaiset otan kehiin pian myös.

Joka tapauksessa oli ehdottomasti viisasta, kun keväällä sanoin karttavani eurooppalaisia osakkeita syksyyn asti. Ne on saanut nyt pirusti halvemmalla, ainakin omat ostokohteeni ja valtaosin muutenkin. Tämä oli hyvin tavallinen kesä kuten indikaattorit ja osakkeiden hinnoittelu lupasivat.

Reippaahkon rompun mahdollisuutta en sulje vieläkään pois, sillä VIX on tavannut rysähtää 20 pisteen tuntumaan tai päälle näihin aikoihin vuodesta. Jos niin käy niin muut indikaattoritkin sukeltavat – mutta ei sen varaan loputtomiin tietysti voi laskea.

https://www.tradingview.com/chart/BH12F2OG/

Jos joku ihmettelee intoani ruotsalaisiin osakkeisiin, on selitys hyvin yksinkertainen: Ruotsissa on laatuyhtiöitä paljon enemmän kuin Suomessa ja monessa muussakaan pörssissä, kun laatu suhteutetaan hintaan. Se on aika surullista Suomen kannalta, mutta näin on.

Minulla on aika tiukat kriteerit osakkeiden ostolle, eivätkä suomalaiset osakkeet niitä hevin täytä. Suomessa on vähänkään laatuyhtiöksi luokiteltavia surullisen vähän, ja nekin enimmäkseen absurdisti hinnoiteltuja jopa kesäsukelluksen jälkeen. Mallitapauksena Orion, jota Juha perkasi juuri ansiokkaasti.

Ruotsissa ei tätä ongelmaa ole. Tähän aikaan vuodesta kiusaa lähinnä runsaudenpula, kun upeita kansainvälisiä kasvuyhtiöitä saa vähintään säälliseen hintaan. Syytä en tähän osaa sanoa. Ehkä suuri laadukas tarjonta pitää hinnat kurissa, kun globaaleja sijoittajiakaan Ruotsi ei ilmeisesti riesaksi asti kiinnosta.

Jos minun pitäisi valita sijoituskohteekseni joko Suomi tai Ruotsi en miettisi puolta sekuntia. Osaltaan innostukseeni vaikuttanee sekin, että olen nuorena asunut ja opiskellut Ruotsissa. Opin kunnioittamaan sikäläistä yhteiskuntaa ja kulttuuria. Omat ongelmansa sielläkin toki vaivaavat, mutta ei Ruotsin pitkä menestys ole sattumaa.

Enkä näe Ruotsin kukoistukselle loppua. Asuntokupla ja velkaantuminen tuonevat vaikeuksia jossain kohtaa, mutta kansainvälisiä yhtiöitä se tuskin vaivaa, niiden markkinat ovat pääosin muualla. Kotimaisen kriisin myötä niiden osakkeita saisi luultavasti entistä sopivampaan hintaan.