Perustulon haasteet

Perustulon ajatus on kaunis:

  • Kaikille taataan tasavertainen peruselintaso.
  • Byrokratian väheneminen on positiivinen asia niin valtion kuin tukea hakevienkin kannalta.
  • Poistetaan kannustinloukut.

Nämä tekijät tekevät perustulosta tavoittelemisen ja keskustelemisen arvoisen, mutta en usko ajan olevan vielä sille kypsä. Syitä on ainakin kolme.


 
1. Rahan riittävyys

Raha ei riitä siihen, että kaikille tarjottaisiin niin suuri perustoimeentulo, etteikö kuitenkin tarvittaisi myös tarveharkintaista lisätukea sitä tarvitseville. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka byrokratia vähenisikin, toimeentulotuen byrokratiasta ei toistaiseksi pääsisi kuitenkaan kokonaan eroon. Hyöty byrokratiamielessä olisi siis rajallinen.

 

2. Työn kannustavuus nousisi kyllä joillakin, mutta toisilla se laskisi

Joillakin perustulo takuulla laskisi työn kannustavuutta. Jos tyytyy vähään, perustulo voi riittää siinä määrin, ettei halua ryhtyä "paskaduuniin", vaikka se taloudellisesti olisikin kannattavaa. Kun ei enää olisi tarvetta taistella sosiaaliviranomaistenkaan kanssa, syntyisi jossain määrin nykyisestä poikkeava syrjäytyneiden porukka. Tilannetta korostaa se, jos on syystä tai toisesta hyvin edullinen, esimerkiksi vanhempien tarjoama majoitus. Oman ryhmänsä voivat muodostaa ihmiset, jotka ovat jo saaneet asuntonsa maksettua, ja haluavat irtaantua työelämästä. Jos lisäksi on esimerkiksi jonkinmoinen sijoitusasunto hankittuna, vuokratulot ja perustulo voivat yhdessä riittää jo ihan mukavaankin peruselämiseen, missä ainoa täysin kiinteä kulu on pieni asunnosta maksettava taloyhtiön vastike.

On tietysti myös totta, että nykyjärjestelmään sisältyy pahoja kannustinloukkuja pienten pätkätöiden ja toimeentulotuen välillä liikkuessa, kun tehty työ ei käytännössä juuri paranna käteen jäävän rahan määrää. Näihin perustulo kieltämättä auttaisi, kuten saattaisi auttaa myös aloittelevien yrittäjien arkeen, mutta eikö toimeentulotukijärjestelmää voisi kehittää perustuloa pienemmilläkin muutoksilla niin, että pahimmista kannustinloukuista päästäisiin eroon? Tätä kautta yhteiskuntaa voisi rakentaa kypsemmäksi myös perustulomallia varten.

 

3. Ulkomailla elävät loiset

Omaksi ongelmaksi voisi ainakin nykyisellään muodostua ihmiset, jotka veisivät perustulonsa ulkomaille. Monissa köyhemmissä maissa jo 500 euron kuukausituloilla voisi elää jo suhteellisen leveääkin elämää, varsinkin jos osaa useimpien suomalaisten tapaan arvostaa lämpimämpiä elinolosuhteita. Paitsi että tämä tuntuisi varmasti monille houkuttelevalta vaihtoehdolta, tällainen olisi suomalaisten verovarojen syytämistä suoraan ulkomaille.

Tällainen järjestelmän hyväksikäyttö tulisi tehdä käytännössä mahdottomaksi. Periaatteessa järjestelmän voisi rakentaa esimerkiksi niin, että perustuloa saisi vain Suomessa vietetystä ajasta päivän tarkkuudella, jolloin mallia voisi tulkita tavallaan matkailuverona. Mutta olisiko tämänkaltaiselle valvonnalle poliittisia tai juridisia mahdollisuuksia? Tulkittaisiinko tällainen kansainvälisessä ympäristössä protektionismiksi tai kansallisella tasolla vapaan liikkuvuuden rajoittamiseksi? Ja tuskinpa käytännön toteutuskaan kovin ongelmatonta olisi.

 
Perusrahaa
Perusrahaa

 

Uskon, että maassamme otetaan vielä jokin päivä jonkinlainen perustuloon verrattava malli käyttöön. Se vaatii kuitenkin mielestäni lähes aukotonta ratkaisua yllämainittuun kohtaan 3 sekä siinä määrin vauraampaa tai työelämän osalta dynaamisemmin järjestäytynyttä yhteiskuntaa, että kohdista 1 ja 2 saadaan isompi nettohyöty irti. Perustulo on tulevaisuutta, mutta ei nähdäkseni tätä päivää. En usko maan olevan siihen vielä valmis.

6 thoughts on “Perustulon haasteet

    1. Kokoomuksessakin vaarallisen lähellä vihreitä?

      Millä tavalla tarkoitit kirjoitukseni olevan lähellä vihreitä? Siinä, että näen perustulon periaatteen tasolla ihan tavoittelemisen arvoisena juttuna, vai jotenkin käytännön toteutusajatusten kannalta? Jos tarkoitit ensimmäistä, niin siinä tapauksessa kokoomuksestakin taitaa löytyä ääniä, jotka ovat vieläkin vaarallisemman lähellä vihreitä: 

      Perustulo ja työmoraali

      Itse siis en kannata perustuloa tällä hetkellä, mutta uskon sellaisen olevan perustellumpi tulevaisuudessa. Katsotaan mikä on esim. tilanne 20 vuoden päästä.

      1. Minusta kansalaispalkka

        Minusta kansalaispalkka yksinkertaistaisi asioita.

        Viranomaistyötä tarvittaisiin vähemmän kuin nyt vaikka edelleenkin tarvittaisiin tarveharkintaa.

        Muutos ei olisi suuri jos tuo työttömän peruspäivärahan kokoinen kansalaispalkka tarjottaisiin koko kansalle. Tukimuotojen määrä vähenisi:

        • Opintotukea ei enää tarvittaisi kun se on nytkin noin 500€/kk
        • Kansaneläkettä ei enää tarvittaisi kun se on nytkin noin 550€/kk
        • Työttömän peruspäivärahaa ei tarvittaisi se kun on nytkin noin 500€/kk

        Ja kun vastaavasti työtulon ja/tai arvonlisäveron verotusta vähän kiristettäisiin niin saataisiin myös työssäkäyvien tulotaso pidetyksi ennallaan.

        Erot nykyiseen olisivat rahassa mitattuna pieniä. Kyse olisi enemmänkin uudesta suhtautumistavasta.

         

         

      2. Hyviä puolia on monia

        Hyviä puolia kyllä löytyy, ja asioista on hyvä tehdä tosiaan niin yksinkertaisia kuin järkevästi mahdollista. Epäilemättä opintotuen, kansaneläkkeen ja peruspäivärahan kasaaminen yhteen vähentäisi byrokratiaa, joskaan en juuri osaa sanoa kuinka paljon. Nämä kolme ryhmää ovat kuitenkin hyvin erilaisia, mistä johtuen niiden erillään pitämisestä voi olla siinä määrin hyödyllistä, että tuosta lisäbyrokratiasta kannattaa maksaa. Peruspäiväraha ja kansaneläke on suurempia kuin opintotuki, mutta opiskelija taitaa toisaalta nauttia parhaista oheistuista, kuten edullisista asunnoista ja opiskelijaruoasta.

        Eihän perustulo tietysti olisi kuin tulonsiirtojen rakenteen muuttamista täysin uuteen uskoon. Kysymys on vain siitä, millä mallilla yhteiskunta ihmisineen saadaan virittymään siten, että yhteinen henkinen ja taloudellinen pääoma kasvaisi optimaalisella tavalla.

  1. Loiset

    En usko että koskaan ulkomailla elävät "loiset" tulevat suureksi omgelmaksi. Suurin "loisryhmä" joka nytkin on ulkomailla ovat eläkelläiset vaikka Espanjan aurinkorannikolla. Kun eläkkeet eivät ole täysin rahastoituja eli itse maksettuja, niin noiden auringossaköllijöiden eläkkeet maksavat nyt töissä olevat. Perustulo, aivan kuten vaikka työttömyysturva, vaatisi asunnon ja vahvat siteet Suomeen. Pelkkä passin omistaminen ei riitä.

    1. Eläkeläiset ja tuen ehdot

      Totta turiset kyllä eläkeläisistä: taitaa jopa olla selvästi pienempi osa sitä itse maksettua osuutta. Ja siinä mielessä voikin perustellusti kysyä, eikö eläkkeen voisi järjestellä myös jotenkin toisin, ehkä jopa perustulon tapaan: se, mitä haluaa sen päälle säästettäisiin itse. Vaan tässä jos jossakin on sellainen äärimmäisen valtava kelkka, ettei sitä hetkessä käännetä. Ja toisaalta jonkinlainen yhteinen eläköitymisikä on kuitenkin ihan miellyttävä ajatus.

      Ei-eläkeläisen perustuloa ajatellen voi toki myös virittää tuollaisia erityisehtoja. Silti väistämättä jonkinasteista hyväksikäyttöä ilmenisi helposti. Jos esim. puhutaan tuosta mainitsemastasi asunnosta tuen saamisen ehtona, ja ajatellaan henkilöä, joka haluaa lähteä sapattia viettämään vaikka 6 kk:ksi tai 12 kk:ksi: jos asuinsija jossakin asunnossa olisi ehtona perustulolle, laskee halu pistää asuntoa sapattireissun ajaksi vuokralle ja siten hyötykäyttöön: suurinpiirtein vuokratuloa vastaavan rahan saattaa saada perustulona, ja voi pitää omat kalusteet ym. ennallaan vanhoilla paikoilla. 

Comments are closed.

Related Posts

Talous

Evergrande ei ole Lehman 2.0

Kiinalainen kiinteistöjätti savuaa pahanpäiväisesti

Tuoreen markkinapaniikin yleisimmin käytetyksi selitykseksi kapuaa Kiinan suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden maksukyvyttömyys. Sillä on vaatimattomasti 300 miljardin velkavuori, josta erääntyy lähipäivinä usea miljardi.

Korkojaankaan

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com