Pitäisikö kaasuttaa vai jarruttaa?

Maailman talousviisaat ovat törmäyskurssilla. Saksa Angela Merkelin johdolla on näyttämässä, että valtioiden pitäisi painaa nyt jarrua. Ylivelkaantuminen on usean maan ongelma, ei ainoastaan ystäviemme helleenien. Merkelin toimet ovat kuitenkin keränneet rajusti vastustusta etenkin ison lätäkön takana Barack Obaman hallinnossa.

Wall Street Journalin mukaan jenkit Obaman johdolla aikovat painostaa seuraavassa G20-maiden tapaamisessa talouspäättäjiä. Obaman (ekonomistien) mukaan muiden maiden ei pitäisi noudattaa Saksan nuotteja. Yhdysvaltalaisten mielestä ennenaikainen jarrutus ohjaisi maailmantalouden ojasta allikkoon.

 

Koko Eurooppa veloissa

Saksa on Euroopan suurin talousmahti, joten poliittiset päät seuraavat sitä tarkasti. Kreikan ohella on hohkattu paljon Portugalin ja Espanjan mahdollisista ongelmista. Yllättävää kyllä, Saksalla oli viime vuoden vaihteessa enemmän velkaa kuin Espanjalla suhteessa talouden kokoon (velka/BKT: 73% vs. 53%). Portugali oli lähes Saksan tasolla (77%). Tänä vuonna lukuihin ei suuria muutoksia tule.

Euroopan Keskuspankin rattia pyörittävä Jean-Claude Trichet on Merkelin kanssa samassa kelkassa. Trichet yrittää toimia jarrumiehenä ja tukkia jenkkien suita.  Hän väittää, että tiukka kuri valtiontaloudessa on paras keino.

Maailman talousviisaat ovat törmäyskurssilla. Saksa Angela Merkelin johdolla on näyttämässä, että valtioiden pitäisi painaa nyt jarrua. Ylivelkaantuminen on usean maan ongelma, ei ainoastaan ystäviemme helleenien. Merkelin toimet ovat kuitenkin keränneet rajusti vastustusta etenkin ison lätäkön takana Barack Obaman hallinnossa.

Wall Street Journalin mukaan jenkit Obaman johdolla aikovat painostaa seuraavassa G20-maiden tapaamisessa talouspäättäjiä. Obaman (ekonomistien) mukaan muiden maiden ei pitäisi noudattaa Saksan nuotteja. Yhdysvaltalaisten mielestä ennenaikainen jarrutus ohjaisi maailmantalouden ojasta allikkoon.

 

Koko Eurooppa veloissa

Saksa on Euroopan suurin talousmahti, joten poliittiset päät seuraavat sitä tarkasti. Kreikan ohella on hohkattu paljon Portugalin ja Espanjan mahdollisista ongelmista. Yllättävää kyllä, Saksalla oli viime vuoden vaihteessa enemmän velkaa kuin Espanjalla suhteessa talouden kokoon (velka/BKT: 73% vs. 53%). Portugali oli lähes Saksan tasolla (77%). Tänä vuonna lukuihin ei suuria muutoksia tule.

Euroopan Keskuspankin rattia pyörittävä Jean-Claude Trichet on Merkelin kanssa samassa kelkassa. Trichet yrittää toimia jarrumiehenä ja tukkia jenkkien suita.  Hän väittää, että tiukka kuri valtiontaloudessa on paras keino.

Trichet:n puheet ymmärtää kun katsoo lisää lukuja. Paremmista valtioista Ranskallakin on jopa 77% velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Italian ja Kreikan luvut omaa luokkaansa: velka oli jo viime vuoden lopussa molemmilla lähes 120% BKT:sta. Nyt on hyvä väliin muistuttaa, että euromaille ohjenuoraksi aikanaan sovittiin, että velan osuus ei saa ylittää 60 prosenttia. Lähes kaikki maat joutuisivat hölläämään kaasua, jos pelkkää vekselisaldoa katsottaisiin. Suomi tunnetusti kuuliaisena EU-maana on rajan alapuolella.

 

Ei toista Kreikkaa, kiitos!

EU:n rukkaaman 750 miljardin tukipaketin jälkeen koko rahoitusmarkkinoiden tunnelma on ollut yllättävänkin hyvä. Pelot negatiivisesta dominoefektistä laantuivat toukokuun jälkeen lähes tyystin. Tuota rahamäärää ei saada kotikonstein kasaan – suistamatta Eurooppaa lamaan – joten paras toivoa, että Kreikka jäi ainoaksi “autettavaksi”. Lainahan se teoriassa oli, mutta ei niitä rahoja käytännössä takaisin saada.

Ainoa vaihtoehto Euroopalla selvitä on, että valtiot omatoimisesti pistävät taloutensa kuntoon. Onneksi kunnianhimoisia menoleikkauksia on nähty jopa leväperäisiltä espanjalaisilta.

Etelä-Euroopan maat tarvitsevat kuria talouteensa. Suurin kysymys kuuluukin: koituuko ns. “hyvien maiden”, Saksan ja Ranskan, jarrun painaminen kohtalon käänteeksi? Pitäisikö sittenkin noudattaa Obamaa ja jatkaa elvyttämistä, jotta talous saadaan varmasti jalkeille? Mutta lisävelkataakat vievät helposti seuraavassa mutkassa penkkaan. Velaksi ei voi ikuisesti elää.

Suomi on velkarallissa ratkaisevassa roolissa, sillä Euroopan talouskomissaari Olli Rehn on vahva mielipidevaikuttaja poliittisessa kentässä. Suomalaisista päättäjistä Rehn on vaikutusvaltaisin, sillä hän on tuon tuosta kansainvälisen talousmedian jututettavana. Rehnin mielestä nyt on jarrujen painamisen aika – Suomessakin.

 

Lähteet: Helsingin Sanomat, The Economist, Wall Street Journal

Related Posts

Sijoittaminen

UNH ei vähästä horju

Suosittelen aina laajaa hajautusta, koska yksittäisiä yhtiöitä voivat kohdata mitä mielikuvituksellisimmat miinat – vaikkapa rikollisuus eri muodoissaan. Sairasvakuutusjätti United Healthin kimppuun kävi venäläinen hakkeriryhmä tavoitteenaan