Pitkät asuntolainat suosittuja – Vain puolet ottavat suojaa korkojen nousulta

Korkojen alhainen taso on suotuisa ajankohta lainanotolle, se on selvä. Matalien korkojen houkuttelemina kuluttajat ottavat kuitenkin nyt helpommin isompia ja pidempiä asuntolainoja kuin korkojen ollessa korkealla. Monet eivät kuitenkaan huolehdi tulevasta. Kun korot lähtevät taas joskus nousemaan, voivat lainakustannukset nousta suurestikin, jos korkojen nousuun ei ole varauduttu. Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Millerin mukaan vain noin puoleen asuntolainoista otetaan korkosuoja.

 

Pitkissä takaisinmaksuajoissa piilee riski

Suomen pankin laskelmien mukaan suomalaiset ottivat viime vuonna asuntolainaa keskimäärin 19 vuoden takaisinmaksuajalla, kun vuonna 2014 vastaava luku oli hieman päälle 18 vuotta. Viime vuonna kaikista nostetuista asuntolainoista yli puolet olivat takaisinmaksuajaltaan 20-26 vuotta.

 

Macintosh HD:private:var:folders:wg:b5h4fvms64q1yfnp0pm6ppvm0000gp:T:TemporaryItems:rati_2016m12_fi.png

 

Suomessa 90 % asuntolainoista sidotaan perinteisesti euribor-korkoon. Vaikka euribor-koron voidaan odottaa pysyvän matalalla tasolla seuraavat lähivuodet, kerkeävät korot nousta ja laskea moneen kertaan 20 vuoden asuntolainan aikana. Esimerkiksi vain kymmenen vuotta sitten asuntolainojen korot pyörivät niinkin korkealla kuin 5-6 prosentissa. Tässä piileekin pitkän takaisinmaksuajan riski. Korkojen nousu kasvattaa lainan takaisinmaksun kuukausierää ja se pienentää lyhennyksen jälkeen käyttöön jäävien tulojen määrää. Ongelmaksi voi jopa tulla lainanmaksukyvyn säilyttäminen ylipäätään. Jos kuukausierästä ei suoriudu, joutuu tekemään uuden takaisinmaksusuunnitelman pidentämällä laina-aikaa, mikä kasvattaa lainan kokonaiskuluja entisestään.

 

Kannattaako kiinteä korko?

Jos korkojen nousu aiheuttaa huolta, voi lainaan valita vaihtuvan euriborin sijasta kiinteän koron joko osalle tai koko laina-ajalle. Kiinteä korko voi olla eduksi, jos korot nousevat, ja haitaksi, jos korot pysyvät pitkään alhaalla. Pitkissä lainoissa kiinteä korko tuo tasaisuutta ja varmuutta, mutta se on myös vaihtuvakorkoista lainaa joustamattomampi. Jos myöhemmin haluaakin maksaa lainan sovittua nopeammin tai vaihtaa takaisin vaihtuvaan korkoon, koituu tästä lisäkustannuksia. Pankit eivät monissa tapauksissa salli kiinteään korkoon tehtäviä muutoksia ollenkaan.

Kiinteä korko tuo siis varmuutta pitkässä juoksussa, mutta on lainaa ottaessa euriborin tasoa kalliimpi. Kiinteiden korkojen käyttö ei ole ollut kovinkaan suosittua viime aikoina, mutta korkojen noustessa tilanne voi muuttua nopeastikin. Suomen Pankin tilastojen mukaan tammikuussa nostetuista asuntolainoista vain 3,90 prosenttia oli sidottu kiinteisiin korkoihin.

 

Korkokatto vai korkoputki?

Osuuspankin asiakkaiden yksi suosituimmista tavoista suojautua korkojen nousulta on korkokatto. Korkokatossa sovitaan pankin kanssa lisämaksusta lainan korolle yläraja, jota ylemmäksi korko ei voi nousta tiettynä aikana. Korkokatot ovat sitä kalliimpia, mitä pidemmälle ajalle ja mitä matalammalle korkokaton haluaa ottaa. Riskinä on se, että korot eivät nousekaan korkokattoon asti, jolloin on maksanut turhasta.

Nordea ja Danske Bank tarjoavatkin korkokaton vastineeksi korkoputkea. Toisin kuin korkokaton, korkoputken saa ilman lisämaksua. Korkoputkessa korolle asetetaan ylärajan lisäksi alaraja. Lainanottovaiheessa korko on sen alimmalla tasolla ja nousee, jos euribor-korko nousee. Korko ei kuitenkaan kasva suuremmaksi kuin sille asetettu katto, mutta sen alaraja on normaalia vaihtuvaa euriboria korkeampi. Sekä Nordeassa että Danske Bankissa korkoputki on käytännössä syrjäyttänyt korkokaton kokonaan tulonsa jälkeen.

Asuntolainojen korkojen nousuun voi varautua myös yksinkertaisesti säästämällä rahaa pahan päivän varalle. Asuntolaina kannattaa aina myös kilpailuttaa. Mitä pienemmän pankin marginaalin saa lainalleen, sen vähemmän viitekoron nousu kiristää omaa taloutta

 

 

Lähteet

Suomen Pankki

Savon Sanomat

 

Joonas Virolainen / VertaaEnsin.fi

Related Posts