Pohjoismaisista konepajoista II, nykyaika

Sijoittaminen

1) Suosittelen tilaamaan Handelsbankenin kirjettä ”Aamupala”, se ei edellytä asiakkuutta. Tyyli on talvella ollut melko pessimistinen, viittaan linkkiin enkä sitä referoi.

2) Suom. konepajat myyvät paitsi koneita, myös niitten ylläpitopalveluja, mikä tuo lv:hen vakautta. Esim. Koneella palveluitten osuus on hiukan yli puolet lv:stä.

3) Kun katsoo Suomen konepajojen Q1/2023 tuloksia, tilauskannassa ja katteessa näkyy väkivahva hinnoitteluvoima. Ja kuten täällä aiemmin todettiin, ei inflaatio niin kauheaa ole. Vuosikymmeniä suom. firmat oppivat lyömään hintaan 15 % lisää vuodessa, euro nyt tuskin mahdollistaa paluuta enää niin löysään tyyliin.

Yritysmaailman jargon puhuu uhasta ja mahdollisuudesta. Venäjän-kaupan katkeaminen, erkaantuminen fossiilisista polttoaineista ja Kiinaa vastaan käytävän täyden kauppasodan mahdollisuus pakottavat monia asioita uusiin uomiin. Kauppareitit ja alihankkijat muuttuvat ja esim. Metsolle uskon takuuvarmasti löytyvän tilauksia, kyseessähän on markkinajohtaja.

4) Kun Konecranesin fuusiota Cargoteciin suunniteltiin, tankkasin urakalla Konecranesia, sen osakkaille oli luvassa Cargotecin äänivaltaisia osakkeita (joita ei noteerata). Fuusion kaatuminen aiheutti kohtalaista päänkivistystä, mutta kurssi on toipunut.

Related Posts

Yhteiskunta

Suomen taloudelliset ohjauskäytännöt kuuluvat maailman huonoimpiin, olemme euroalueen musta lammas

Vuosittaisen vaihtotaseen sitkeä vaje osoittaa (kuva), että Suomi on muutamaa poikkeusvuotta lukuunottamatta kokonaisuutena (valtio+kansalaiset+yritykset) velkaantunut jo vuodesta 2011 alkaen. Velkarahat on käytetty huonosti, työttömyytemme on