Korkosijoittajan on hyvä tuntea korkomarkkinoiden dynamiikka. On helpompi tehdä oikeaan osuneita korkosijoituksia, jos tietää miten markkinat tulevat kehittymään.

Päättäessään korkotasosta Euroopan keskuspankki seuraa rahan määrää yhtä paljon kuin inflaatiota. Miksi näin? Koska rahan määrän kasvu rahan kvantiteettiteorian mukaan ennakoi inflaatiota. Näin tapahtuikin vuonna 2005 kun korkotasoa alettiin kiristää, vuonna 2008, kun korkotasoa alennettiin ja vuonna 2010. Rahan määrän kehitys edelsi tuolloin korkotasoa ja keskuspankin toimintaa oli helppo ennakoida.

Rahan määrän vaikutus korkotasoon (Lähde: Suomen Pankki ja Euroopan keskuspankki)

Rahan määrän tulee kasvaa samassa suhteessa kuin BKT

Onko tilanne nyt muuttunut toisenlaiseksi? Ei kovin paljoa. Rahaa tarvitaan yhteiskunnassa kaikkiin transaktioihin ja niinpä sen määrän tulee kasvaa samaa tahtia nimellisen kansantuotteen (raalikasvu+ inflaatio) kanssa. Tällä tavoin raha riittää kaikkiin transaktioihin. Rahan määrän terve kasvuvauhti on Euroalueella tällä hetkellä noin 3% luokkaa (inflaatio: 3% ja kasvu 0%) ja sillä tasolla nyt myös ollaan. Keskuspankilla ei ole siis vielä mitään kiirettä koronnostoihin. Tasapaino on saavutettu.

Rahan kiertonopeus on hidastunut

Rahan kiertonopeus on alhaisten korkojen ja alhaisen inflaation takia hieman hidastunut. Yrityksillä on varaa makuuttaa rahaa tilillä joutilaana. Tämä tileille kasautuva raha lisää rahan tarvetta ja vähentää keskuspankin kiirettä koronnostoihin entisestään. Euroopan keskuspankilla ei ole näissä olosuhteissa mitään kiirettä koronnostoihin ja korkosijoittaja voi olla aika rauhallinen. Korot eivät nouse.

Korkotaso ei ole lähdössä nousuun

Mutta milloin tulee hetki, jolloin keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa? Euroopan keskuspankki on viimeisen kahden vuoden aikana yrittänyt kaikin keinoin saada rahaa liikkeelle. Kun keskuspankkirahoituksen korkotasoa ei enää voi juurikaan laskea eikä lyhytaikaista rahaa voi enää halvemmalla antaa, on keskuspankki ryhtynyt alentamaan yhä pidempiaikaisen päämoman hintaa (korkotasoa) ostamalla markkinoilta velkakirjoja.  Näiden epätavallisten operaatioiden seurauksena rahan määrä on saatu kasvamaan nykyistä 3% vauhtia. Hyvä saavutus, mutta paljon on tapahduttava ennen kuin korkotasoa voidaan nostaa.

Markkinoiden on kyettävä hoitamaan valtioiden ensi- ja toissijainen lainottaminen ennen kuin epätavalliset operaatiot voidaan vähittäin purkaa ja sen lisäksi talouskasvu pitää saada käyntiin niin, että investoinnit taas kannattavat. Nykyisellä 0% talouskasvun aikana vain korvausinvestoinnit ovat järkeviä. Uutta tuotantoa ei kannata rakentaa, jos talous ei kasva. Näissä oloissa on vaikeaa odottaa koronnostoja, kun rahan määrä ei juurikaan kasva, eikä inflaatiota tahdo saada käyntiin, eikä edes talous kasva.